Kuntavaalit http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/153900/all Tue, 31 Oct 2017 06:23:01 +0200 fi Häkkänen: kuntavaaliehdokkaiden rikostiedot julki http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245266-hakkanen-kuntavaaliehdokkaiden-rikostiedot-julki <p>Radion aamu-uutisissa kerrottiin, että oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa kuntapäättäjien piiloon jääneet rikokset esiin ennen vaaleja.&nbsp;Häkkäsen mukaan äänestäjien pitää saada ennakkoon tieto ehdokkaiden rikostaustoista.</p><p>Ajatus on hyvä, ja mielenkiintoinen. Mutta miksi tuo koskisi vain kuntapäättäjiä. Eikö rikostaustat olisi syytä tuoda julki myös maakuntapäättäjiksi aikovilta? Ja ehkä veilä suuremmalla syyllä eduskuntaan pyrkiviltä?</p><p>Häkkäsen ajatus herättää mielessäni myös kysymyksen siitä millaiset rikokset esiin pitäisi tuoda? Nythän on niin, että rikosrekisterin henkilö saa vain jos rikoksesta on tuomittu vankeutta - vaikka vaan ehdollisena. Sakkotuomioon johtanut rikos ei siis aiheuta merkintää rikosrekisteriin.&nbsp;</p><p>Onkohan ajatus, että ehdokkaiden rikosrekisteritiedot tuotaisiin julkisuuteen, vai onko tarkoitus tuoda julkisuuteen muitakin rikoksia - ehkä jopa kaikki rikokset joista ehdokas on joskus saanut jonkin tuomion?</p><p>Katsottaisiinko tuomioksi myös poliisin antama sakko - vai pitäisikö sakon olla tuomioistuimen tuomitsema? Entä pitäisikö tuomion olla lainvoimainen?</p><p>Tuotaisiinko eläkeläisehdokkaan kohdalla julki joskus nuoruudessa saatu tuomio rattijuoppoudesta tai vaikkapa varkaudesta? Mikä olisi se aika jonka takaa tiedot esiin &quot;kaivettaisiin&quot; ja kansan tietoon tuotaisiin ennen vaaleja?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Radion aamu-uutisissa kerrottiin, että oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa kuntapäättäjien piiloon jääneet rikokset esiin ennen vaaleja. Häkkäsen mukaan äänestäjien pitää saada ennakkoon tieto ehdokkaiden rikostaustoista.

Ajatus on hyvä, ja mielenkiintoinen. Mutta miksi tuo koskisi vain kuntapäättäjiä. Eikö rikostaustat olisi syytä tuoda julki myös maakuntapäättäjiksi aikovilta? Ja ehkä veilä suuremmalla syyllä eduskuntaan pyrkiviltä?

Häkkäsen ajatus herättää mielessäni myös kysymyksen siitä millaiset rikokset esiin pitäisi tuoda? Nythän on niin, että rikosrekisterin henkilö saa vain jos rikoksesta on tuomittu vankeutta - vaikka vaan ehdollisena. Sakkotuomioon johtanut rikos ei siis aiheuta merkintää rikosrekisteriin. 

Onkohan ajatus, että ehdokkaiden rikosrekisteritiedot tuotaisiin julkisuuteen, vai onko tarkoitus tuoda julkisuuteen muitakin rikoksia - ehkä jopa kaikki rikokset joista ehdokas on joskus saanut jonkin tuomion?

Katsottaisiinko tuomioksi myös poliisin antama sakko - vai pitäisikö sakon olla tuomioistuimen tuomitsema? Entä pitäisikö tuomion olla lainvoimainen?

Tuotaisiinko eläkeläisehdokkaan kohdalla julki joskus nuoruudessa saatu tuomio rattijuoppoudesta tai vaikkapa varkaudesta? Mikä olisi se aika jonka takaa tiedot esiin "kaivettaisiin" ja kansan tietoon tuotaisiin ennen vaaleja?

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245266-hakkanen-kuntavaaliehdokkaiden-rikostiedot-julki#comments Kuntavaalit Rikokset Rikosrekisteri Rikostiedot Vaalit Tue, 31 Oct 2017 04:23:01 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245266-hakkanen-kuntavaaliehdokkaiden-rikostiedot-julki
Valtuuston puheenjohtajisto myrskynsilmässä http://ristokalliorinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237573-valtuuston-puheenjohtajisto-myrskynsilmassa <p>&nbsp;</p><p>Viimeisen viikon aikana on Oulun kuntapolitiikassa nähty uskomaton farssi ja mediamyllytys. Tässä kohussa keskiössä on ollut puolueiden suunnitelma valita Oulun kaupunginvaltuustoon peräti viisi varapuheenjohtajaa. Erityisen kriittisesti julkisuudessa on suhtauduttu kokoomukselle ja keskustalle kaavailtuun &rdquo;tuplamiehitykseen&rdquo; eli ajatukseen, että nämä molemmat puolueet saisivat valtuuston puheenjohtajistoon kaksi paikkaa. Viime perjantaina kokoomus jo perääntyi asiassa ja vetosi myös keskustaa &rdquo;kohtuullistamaan&rdquo; paikkojensa määrää.</p><p>Itse olen seurannut tätä keskustelua ristiriitaisin miettein, sillä tiedossani on ollut että olen Vasemmistoliiton ehdokas Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon. Poliittinen neuvotteluprosessi ja puheenjohtajistosta käyty julkinen keskustelu on kuitenkin pannut miettimään, että kehtaako moiseen pestiin enää suostua? Onneton poliittinen neuvotteluprosessi on saanut aikaan mielikuvan, että kyseessä on vain puolueiden likainen sulle-mulle suhmurointi, jossa nimetään joukko turhakkeita nauttimaan täysin kohtuuttomia etuja. Kuitenkin kyseessä pitäisi &rdquo;normaaliolosuhteissa&rdquo; olla kuntapolitiikan arvostetuimmat luottamustehtävät, joihin valitaan kaupungin ykköstyypit Oulun asioita hoitamaan. Nyt asetelma on jotain ihan muuta.</p><p>Oulussa Vasemmistoliitto voitti kuntavaalit. Saimme 16.0 % kannatuksen eli 13&nbsp;765 oululaista näki meidät parhaana vaihtoehtona oululaisten arjen turvaamiseen. Valtuustossa olemme kolmanneksi suurin ryhmä 11 valtuutetulla. Vaalituloksen perusteella meille kuuluu selkeästi yksi paikka Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon. Jos Vasemmistoliitto ilmoittaisi, ettei se nimeä ketään puheenjohtajistoon(kuten on ehdoteltu) niin sen jälkeen koko puheenjohtajisto olisi miehitetty pelkästään oikeistopuolueiden edustajilla. Tämä ei tekisi oikeutta vaalitulokselle ja valtuuston kokoonpanolle. Oulun kaupunginvaltuustoon valittiin vaaleissa 29 punavihreiden(vas, vihr, sdp) puolueiden edustajaa ja olisi irvokasta, että tästä porukasta kukaan ei tulisi valituksi valtuuston johtoon.</p><p>Varapuheenjohtajien veronmaksajille aiheuttamista kustannuksista on myös keskustelua riittänyt. Heille maksetaan 250 euron kuukausikorvausta ja lisäksi virallisten kokousten kokouspalkkiot. Aiempaa kokemustakin omaavana (olin valtuuston 1. varapuheenjohtaja vuosina 2005 - 2008) uskallan arvioida, että tästä luottamustoimesta tilille kolahtaa verojen jälkeen n. 400 euroa kuukaudessa, joka on varsin hyvä korvaus. Onko se täysin kohtuuton korvaus? Tähän arviointiin olen jäävi ja jätän sen muiden tehtäväksi. &nbsp;</p><p>Kaiken tämän ristiriitaisen pohdinnan jälkeen olen kuitenkin antanut puolueelle suostumuksen, että voin olla käytettävissä tähän merkittävään luottamustoimeen, jonka äänestäjien tuki ja puolueväen luottamus minulle mahdollistaa. Vasemmistolaista arvomaailmaa ja heikomman puolustamista tarvitaan myös Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa. Kovalla työllä oululaisten puolesta luottamus on lunastettu vuosien ajan ja ahkerasti tulen toimimaan myös tässä tehtävässä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Viimeisen viikon aikana on Oulun kuntapolitiikassa nähty uskomaton farssi ja mediamyllytys. Tässä kohussa keskiössä on ollut puolueiden suunnitelma valita Oulun kaupunginvaltuustoon peräti viisi varapuheenjohtajaa. Erityisen kriittisesti julkisuudessa on suhtauduttu kokoomukselle ja keskustalle kaavailtuun ”tuplamiehitykseen” eli ajatukseen, että nämä molemmat puolueet saisivat valtuuston puheenjohtajistoon kaksi paikkaa. Viime perjantaina kokoomus jo perääntyi asiassa ja vetosi myös keskustaa ”kohtuullistamaan” paikkojensa määrää.

Itse olen seurannut tätä keskustelua ristiriitaisin miettein, sillä tiedossani on ollut että olen Vasemmistoliiton ehdokas Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon. Poliittinen neuvotteluprosessi ja puheenjohtajistosta käyty julkinen keskustelu on kuitenkin pannut miettimään, että kehtaako moiseen pestiin enää suostua? Onneton poliittinen neuvotteluprosessi on saanut aikaan mielikuvan, että kyseessä on vain puolueiden likainen sulle-mulle suhmurointi, jossa nimetään joukko turhakkeita nauttimaan täysin kohtuuttomia etuja. Kuitenkin kyseessä pitäisi ”normaaliolosuhteissa” olla kuntapolitiikan arvostetuimmat luottamustehtävät, joihin valitaan kaupungin ykköstyypit Oulun asioita hoitamaan. Nyt asetelma on jotain ihan muuta.

Oulussa Vasemmistoliitto voitti kuntavaalit. Saimme 16.0 % kannatuksen eli 13 765 oululaista näki meidät parhaana vaihtoehtona oululaisten arjen turvaamiseen. Valtuustossa olemme kolmanneksi suurin ryhmä 11 valtuutetulla. Vaalituloksen perusteella meille kuuluu selkeästi yksi paikka Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon. Jos Vasemmistoliitto ilmoittaisi, ettei se nimeä ketään puheenjohtajistoon(kuten on ehdoteltu) niin sen jälkeen koko puheenjohtajisto olisi miehitetty pelkästään oikeistopuolueiden edustajilla. Tämä ei tekisi oikeutta vaalitulokselle ja valtuuston kokoonpanolle. Oulun kaupunginvaltuustoon valittiin vaaleissa 29 punavihreiden(vas, vihr, sdp) puolueiden edustajaa ja olisi irvokasta, että tästä porukasta kukaan ei tulisi valituksi valtuuston johtoon.

Varapuheenjohtajien veronmaksajille aiheuttamista kustannuksista on myös keskustelua riittänyt. Heille maksetaan 250 euron kuukausikorvausta ja lisäksi virallisten kokousten kokouspalkkiot. Aiempaa kokemustakin omaavana (olin valtuuston 1. varapuheenjohtaja vuosina 2005 - 2008) uskallan arvioida, että tästä luottamustoimesta tilille kolahtaa verojen jälkeen n. 400 euroa kuukaudessa, joka on varsin hyvä korvaus. Onko se täysin kohtuuton korvaus? Tähän arviointiin olen jäävi ja jätän sen muiden tehtäväksi.  

Kaiken tämän ristiriitaisen pohdinnan jälkeen olen kuitenkin antanut puolueelle suostumuksen, että voin olla käytettävissä tähän merkittävään luottamustoimeen, jonka äänestäjien tuki ja puolueväen luottamus minulle mahdollistaa. Vasemmistolaista arvomaailmaa ja heikomman puolustamista tarvitaan myös Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa. Kovalla työllä oululaisten puolesta luottamus on lunastettu vuosien ajan ja ahkerasti tulen toimimaan myös tässä tehtävässä. 

]]>
1 http://ristokalliorinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237573-valtuuston-puheenjohtajisto-myrskynsilmassa#comments Kuntavaalit Vasemmistoliitto Sun, 28 May 2017 18:11:39 +0000 Risto Kalliorinne http://ristokalliorinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237573-valtuuston-puheenjohtajisto-myrskynsilmassa
Mutkat suoriksi -tulkinnat houkuttelevat http://jussiwestinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236902-mutkat-suoriksi-tulkinnat-houkuttelevat <p>Kuntavaalitulos on antanut pitkin kevättä tilaa monenlaisille tulkinnoille. Lisää on luvassa, kun maakuntavaalit lähestyvät. Mistä äänestäjäjoukoista vihreät saivat äänensä? Mihin perussuomalaiset menettivät äänestäjiään? Olivatko kyseessä arvovaalit?</p><p>Moniin kysymyksiin saadaan vastaus vasta, kun kyselyihin perustuvat kuntavaalitutkimukset valmistuvat. Ainakin Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijoilta on odotettavissa paljon mielenkiintoista tietoa.</p><p>Kuntavaalitulosta voidaan jo nyt analysoida kuntatason datalla. e2 julkaisi kuntavaalien jälkeisellä viikolla <a href="http://e2.fi/wp-content/uploads/2017/04/POST-ELECTION-KUNTAVAALIPAKETTI1.pdf">tilastoanalyysin</a>, jossa ilmeni muun muassa, että vihreiden kannatuksenmuutoksilla oli kuntatasolla vahvin tilastollinen yhteys (korrelaatio) SDP:n kannatuksenmuutoksiin.</p><p>Tämä tarkoittaa siis sitä, että vihreät kasvatti kannatustaan useissa sellaisissa kunnissa, joissa SDP:n kannatus laski. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vihreät sai äänestäjiä SDP:ltä.</p><p>Datasta, jossa yksikköinä ovat kunnat, ei voida tehdä yksilöitä koskevia johtopäätöksiä. Sitä varten ovat kyselytutkimukset.</p><p>Aikaisemmista tutkimuksista voimme kylläkin päätellä jotain. <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76623/omso_56_2015_demokratiaindikaattorit.pdf?sequence=1">Demokratiaindikaattorit 2015-teos </a>(Borg ym.) osoittaa esimerkiksi, että vihreitä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneiden joukossa korostuivat puolueuskollisten lisäksi Vasemmistoliittoa aikaisemmin äänestäneet ja äänestämään aktivoituneet/ensikertalaiset. Liike SDP:stä vihreisiin oli suurempaa kuin esimerkiksi liike kokoomuksesta vihreisiin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Puoluevalinnassa on tutkitusti usein kyse harkinnasta kahden tai kolmen puolueen välillä. Analyysi äänestäjäblokeista (Westinen&amp;Kestilä-Kekkonen 2015) osoittaa, että osa vihreitä harkitsevista kuuluu vihervasemmistoblokkiin, jossa harkintaa tehdään vihreiden ja vasemmistoliiton tai vihreiden ja SDP:n välillä. Osa kuuluu puolestaan urbaaniin ylemmän luokan blokkiin, jossa harkitaan vihreiden ja kokoomuksen välillä.</p><p>Tutkimusten avulla voidaan osoittaa liikkeitä puolueiden välillä. Uutta tutkimusta tarvitaan vahvistamaan liikkeen samankaltaisuus tai osoittamaan muutos.</p><p>Spekulaatiot äänestäjävirroista ilman tutkimuksiin pohjautuvaa työtä ovat kenen tahansa arvaus &ndash; anybody&rsquo;s guess. Yhteiskunnan eri toimijoilla on houkutus vetää mutkia suoriksi. Hektinen päivärytmi ja raflaaviin otsikoihin ja johtopäätöksiin rohkaiseva kulttuuri suorastaan huutaa sitä, mutta keskustelu kaipaisi enemmän paaluttamista faktoihin. Mitä vaaleista tiedetään ja mitä ei, on datan perusteella suhteellisen yksiselitteinen kysymys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalitulos on antanut pitkin kevättä tilaa monenlaisille tulkinnoille. Lisää on luvassa, kun maakuntavaalit lähestyvät. Mistä äänestäjäjoukoista vihreät saivat äänensä? Mihin perussuomalaiset menettivät äänestäjiään? Olivatko kyseessä arvovaalit?

Moniin kysymyksiin saadaan vastaus vasta, kun kyselyihin perustuvat kuntavaalitutkimukset valmistuvat. Ainakin Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijoilta on odotettavissa paljon mielenkiintoista tietoa.

Kuntavaalitulosta voidaan jo nyt analysoida kuntatason datalla. e2 julkaisi kuntavaalien jälkeisellä viikolla tilastoanalyysin, jossa ilmeni muun muassa, että vihreiden kannatuksenmuutoksilla oli kuntatasolla vahvin tilastollinen yhteys (korrelaatio) SDP:n kannatuksenmuutoksiin.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että vihreät kasvatti kannatustaan useissa sellaisissa kunnissa, joissa SDP:n kannatus laski. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vihreät sai äänestäjiä SDP:ltä.

Datasta, jossa yksikköinä ovat kunnat, ei voida tehdä yksilöitä koskevia johtopäätöksiä. Sitä varten ovat kyselytutkimukset.

Aikaisemmista tutkimuksista voimme kylläkin päätellä jotain. Demokratiaindikaattorit 2015-teos (Borg ym.) osoittaa esimerkiksi, että vihreitä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneiden joukossa korostuivat puolueuskollisten lisäksi Vasemmistoliittoa aikaisemmin äänestäneet ja äänestämään aktivoituneet/ensikertalaiset. Liike SDP:stä vihreisiin oli suurempaa kuin esimerkiksi liike kokoomuksesta vihreisiin.  

Puoluevalinnassa on tutkitusti usein kyse harkinnasta kahden tai kolmen puolueen välillä. Analyysi äänestäjäblokeista (Westinen&Kestilä-Kekkonen 2015) osoittaa, että osa vihreitä harkitsevista kuuluu vihervasemmistoblokkiin, jossa harkintaa tehdään vihreiden ja vasemmistoliiton tai vihreiden ja SDP:n välillä. Osa kuuluu puolestaan urbaaniin ylemmän luokan blokkiin, jossa harkitaan vihreiden ja kokoomuksen välillä.

Tutkimusten avulla voidaan osoittaa liikkeitä puolueiden välillä. Uutta tutkimusta tarvitaan vahvistamaan liikkeen samankaltaisuus tai osoittamaan muutos.

Spekulaatiot äänestäjävirroista ilman tutkimuksiin pohjautuvaa työtä ovat kenen tahansa arvaus – anybody’s guess. Yhteiskunnan eri toimijoilla on houkutus vetää mutkia suoriksi. Hektinen päivärytmi ja raflaaviin otsikoihin ja johtopäätöksiin rohkaiseva kulttuuri suorastaan huutaa sitä, mutta keskustelu kaipaisi enemmän paaluttamista faktoihin. Mitä vaaleista tiedetään ja mitä ei, on datan perusteella suhteellisen yksiselitteinen kysymys.

]]>
1 http://jussiwestinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236902-mutkat-suoriksi-tulkinnat-houkuttelevat#comments Kuntavaalit Politiikan tutkimus Fri, 12 May 2017 08:02:36 +0000 Jussi Westinen http://jussiwestinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236902-mutkat-suoriksi-tulkinnat-houkuttelevat
Luottamushenkilövalintojen ongelmia http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236646-luottamushenkilovalintojen-ongelmia <p>Kuntavaalien tulosten selvittyä, ovat neuvottelut luottamuspaikkojen jaosta käynnistyneet ja joillakin paikkakunnilla saatu jo koputtelua vaille valmiiksi. En ole itse millään tavalla neuvotteluissa mukana, mutta joitakin ongelmatilanteita on korviini kantautunut. Niitä ovat aiheuttaneet tasa-arvolaki, kuten jo aikaisemminkin, sekä kunnan työntekijöiden jättäminen ulos oman alansa lautakunnista.</p><p>Neljänkymmenen prosentin sääntö aiheuttaa tilanteita, joissa joku pienempi ryhmä pakotetaan valitsemaan nainen johonkin tehtävään vaikka sopivaa henkilöä ei olisi tarjolla. Täällä maaseudulla se on yleensä ukkopuolue Keskusta, joka suurimpana ryhmänä vie miespaikkojen enemmistön. Kun esimerkiksi seitsemän jäsenen lautakuntaan Keskusta saa neljä edustajaa ja nimeää vain yhden naisen, niin lopuille kolmelle paikalle täytyy muiden ryhmien hankkia kaksi naista.&nbsp;</p><p>Yksi esille tullut asia on myös kuntien työntekijöiden rajoitukset osallistua kuntansa hallintoon. Ylemmiltä virkamiehiltä se on ollut jo aiemmin estetty, mutta nyt ei kunnan tai kunnan omistaman yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä ei nimitetä sellaiseen lautakuntaan joka käsittelee hänen alansa asioita. Tuntuu jotenkin hätävarjelun liioittelulta, koska yleensä alan ihmisen ajatellaan tuovan mukanaan asiantuntemusta. Ei kai yksi lautakunnan jäsen voi pyörittää koko porukkaa omaksi edukseen. Nyt kelpaa päätösten perusteeksi vain viranhaltijan oma tai muualta hankkima asiantuntemus.</p><p>Erityisen hassulta tämä tuntuu, kun valtakunnan hallitus on ajamassa hallintarekisteriä, joka mahdollistaa asioita valmistelevien virkamiesten ja &nbsp;poliitikkojen suoran omien etujen ajamisen päätöksenteossa. Piilotetuilla omistuksilla varmistettaisiin, että eliitin omia tai sukulaisten omistuksia ja heidän sijoituksilleen maksettuja tukia veronmaksajien rahoista ei päästä julkisuudessa retostelemaan. Vallan vahtikoiralta viedään näin hampaat. Vaikuttiko pääministerin ympärillä ollut kohu hallintarekisterin esilletuloon uudelleen?</p><p>Tähän verrattuna pieniä olisivat yksittäisten kuntatyöntekijöiden - vaikkapa siivoojien - &nbsp; mahdollisuudet lautakuntien jäseninä ajaa läpi omia henkilökohtaisia etujaan. Poliittisella eliitillä on omat mahdollistuutensa suojata omia vehkeilyjään. Samalla se pitää huolen siitä, että lähimpänä tavallista arjen eläjää oleva kuntien päätöksenteko pysyy mahdollisimman steriilinä. Jopa luulosairauteen verrattavin keinoin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalien tulosten selvittyä, ovat neuvottelut luottamuspaikkojen jaosta käynnistyneet ja joillakin paikkakunnilla saatu jo koputtelua vaille valmiiksi. En ole itse millään tavalla neuvotteluissa mukana, mutta joitakin ongelmatilanteita on korviini kantautunut. Niitä ovat aiheuttaneet tasa-arvolaki, kuten jo aikaisemminkin, sekä kunnan työntekijöiden jättäminen ulos oman alansa lautakunnista.

Neljänkymmenen prosentin sääntö aiheuttaa tilanteita, joissa joku pienempi ryhmä pakotetaan valitsemaan nainen johonkin tehtävään vaikka sopivaa henkilöä ei olisi tarjolla. Täällä maaseudulla se on yleensä ukkopuolue Keskusta, joka suurimpana ryhmänä vie miespaikkojen enemmistön. Kun esimerkiksi seitsemän jäsenen lautakuntaan Keskusta saa neljä edustajaa ja nimeää vain yhden naisen, niin lopuille kolmelle paikalle täytyy muiden ryhmien hankkia kaksi naista. 

Yksi esille tullut asia on myös kuntien työntekijöiden rajoitukset osallistua kuntansa hallintoon. Ylemmiltä virkamiehiltä se on ollut jo aiemmin estetty, mutta nyt ei kunnan tai kunnan omistaman yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä ei nimitetä sellaiseen lautakuntaan joka käsittelee hänen alansa asioita. Tuntuu jotenkin hätävarjelun liioittelulta, koska yleensä alan ihmisen ajatellaan tuovan mukanaan asiantuntemusta. Ei kai yksi lautakunnan jäsen voi pyörittää koko porukkaa omaksi edukseen. Nyt kelpaa päätösten perusteeksi vain viranhaltijan oma tai muualta hankkima asiantuntemus.

Erityisen hassulta tämä tuntuu, kun valtakunnan hallitus on ajamassa hallintarekisteriä, joka mahdollistaa asioita valmistelevien virkamiesten ja  poliitikkojen suoran omien etujen ajamisen päätöksenteossa. Piilotetuilla omistuksilla varmistettaisiin, että eliitin omia tai sukulaisten omistuksia ja heidän sijoituksilleen maksettuja tukia veronmaksajien rahoista ei päästä julkisuudessa retostelemaan. Vallan vahtikoiralta viedään näin hampaat. Vaikuttiko pääministerin ympärillä ollut kohu hallintarekisterin esilletuloon uudelleen?

Tähän verrattuna pieniä olisivat yksittäisten kuntatyöntekijöiden - vaikkapa siivoojien -   mahdollisuudet lautakuntien jäseninä ajaa läpi omia henkilökohtaisia etujaan. Poliittisella eliitillä on omat mahdollistuutensa suojata omia vehkeilyjään. Samalla se pitää huolen siitä, että lähimpänä tavallista arjen eläjää oleva kuntien päätöksenteko pysyy mahdollisimman steriilinä. Jopa luulosairauteen verrattavin keinoin.

]]>
6 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236646-luottamushenkilovalintojen-ongelmia#comments Kunnallinen luottamustehtävä Kuntavaalit Sun, 07 May 2017 05:04:48 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236646-luottamushenkilovalintojen-ongelmia
Vaalit ohi - valtuustotyö alkaa! http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236322-vaalit-ohi-valtuustotyo-alkaa <p>Sunnuntain vaali-illasta on pian kolme viikkoa. Olo oli tuolloin ja on edelleen häkeltynyt. Syksyllä käynnistetty kampanja toi lopulta mukanaan 691 ääntä ja paikan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tulos oli enemmän kuin osasin odottaa. Isoin kiitos siitä kuuluu mahtavalla tukiporukalle sekä kaikille niille jotka uskoivat kampanjaamme. Kannustavat viestit pitkin matkaa auttoivat jaksamaan. Alle 30-vuotiaan kokoomuslaisen ensikertalaisen on vaikea päästä Helsingissä läpi. Mutta me teimme sen. Eikä se olisi ollut mahdollista yksin.</p><p>Heti pari päivää vaalien jälkeen tuore valtuustoryhmämme kokoontui ensi kertaa. Esityslistalla oli alkavan luottamushenkilöpaikkajaon neuvottelijoista päättäminen. Ensimmäisessä vaiheessa puolueet tulisivat neuvottelemaan paikkajaosta keskenään. Tämän jälkeen paikat jaettaisiin puolueiden sisällä. Neuvottelut sujuivat vauhdikkaasti ja viime viikon lauantaina 22.4 tuli ilmoitus, että puolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen paikkajaosta. Puolueiden välisten neuvottelujen aikana Vapaavuori oli tavannut kaikki&nbsp;valtuustoryhmämme jäsenet&nbsp;ja keskustelut kunkin kiinnostuksen kohteista.&nbsp;Ilmoitin, että olen kiinnostunut&nbsp;kulttuuriin, liikuntaan ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä.</p><p>Keskiviikkona 26.4 kokoonnuimme&nbsp;ensimmäistä kertaa valtuustoryhmän kanssa kaupungintalolla omassa ryhmähuoneessamme. Edessä oli apulaispormestarin, valtuustoryhmän johdon sekä keskeisimpien luottamushenkilöpaikkojen jako.&nbsp;Pohjaesitys oli omalta&nbsp;osaltani juuri sellainen kuin toivoin.&nbsp;Minua esitettiin uuden kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseneksi sekä Helsingin jäähallia ylläpitävän Jääkenttäsäätiön hallitukseen. Esitys meni läpi sellaisenaan. Tämä tarkoittaa, että pääsen jatkossa edistämään helsinkiläisten liikuntaa ja hyvinvointia parhailta paikoilta.</p><p>Seuraavaksi alkaa&nbsp;tarkempi perehtyminen kaupungin päätöksentekojärjestelmään sekä omiin tuleviin pesteihin. Opittavaa on paljon, mutta työtä helpottaa kun on saanut jo muutaman vuoden seurata kaupungin päätöksentekoa lähempää. Substanssin lisäksi on keskeistä ymmärtää, miten ja missä vaiheessa asioihin on parasta vaikuttaa. Aion myös osallistua aktiivisesti kaupungin eri&nbsp;toimijoiden tilaisuuksiin, lähtien yksittäisistä museoista aina suurempiin urheilutapahtumiin. Uskon, että ainoastaan jalkautumalla helsinkiläisten pariin on mahdollista oppia ja ymmärtää miten kaupunkiamme tulee kehittää.</p><p>Vaaleja ennen päätin, että kävi miten tahansa, tulen kirjoittamaan&nbsp;ajankohtaisista aiheista&nbsp;ja kuulumisistani säännöllisesti blogissa. Uskon, että monia kiinnostaa kuulla minkälaista valtuutetun työ todellisuudessa on. Pyrin kertomaan asioiden taustoista, lautakuntatyöstä sekä valtuustosalin tapahtumista. Seuraava tapahtuma on valtuustoryhmän kokous 15.5, jolloin päätetään lopuista luottamustehtävistä. Tervetuloa mukaan matkalle Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tästä se alkaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sunnuntain vaali-illasta on pian kolme viikkoa. Olo oli tuolloin ja on edelleen häkeltynyt. Syksyllä käynnistetty kampanja toi lopulta mukanaan 691 ääntä ja paikan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tulos oli enemmän kuin osasin odottaa. Isoin kiitos siitä kuuluu mahtavalla tukiporukalle sekä kaikille niille jotka uskoivat kampanjaamme. Kannustavat viestit pitkin matkaa auttoivat jaksamaan. Alle 30-vuotiaan kokoomuslaisen ensikertalaisen on vaikea päästä Helsingissä läpi. Mutta me teimme sen. Eikä se olisi ollut mahdollista yksin.

Heti pari päivää vaalien jälkeen tuore valtuustoryhmämme kokoontui ensi kertaa. Esityslistalla oli alkavan luottamushenkilöpaikkajaon neuvottelijoista päättäminen. Ensimmäisessä vaiheessa puolueet tulisivat neuvottelemaan paikkajaosta keskenään. Tämän jälkeen paikat jaettaisiin puolueiden sisällä. Neuvottelut sujuivat vauhdikkaasti ja viime viikon lauantaina 22.4 tuli ilmoitus, että puolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen paikkajaosta. Puolueiden välisten neuvottelujen aikana Vapaavuori oli tavannut kaikki valtuustoryhmämme jäsenet ja keskustelut kunkin kiinnostuksen kohteista. Ilmoitin, että olen kiinnostunut kulttuuriin, liikuntaan ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä.

Keskiviikkona 26.4 kokoonnuimme ensimmäistä kertaa valtuustoryhmän kanssa kaupungintalolla omassa ryhmähuoneessamme. Edessä oli apulaispormestarin, valtuustoryhmän johdon sekä keskeisimpien luottamushenkilöpaikkojen jako. Pohjaesitys oli omalta osaltani juuri sellainen kuin toivoin. Minua esitettiin uuden kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseneksi sekä Helsingin jäähallia ylläpitävän Jääkenttäsäätiön hallitukseen. Esitys meni läpi sellaisenaan. Tämä tarkoittaa, että pääsen jatkossa edistämään helsinkiläisten liikuntaa ja hyvinvointia parhailta paikoilta.

Seuraavaksi alkaa tarkempi perehtyminen kaupungin päätöksentekojärjestelmään sekä omiin tuleviin pesteihin. Opittavaa on paljon, mutta työtä helpottaa kun on saanut jo muutaman vuoden seurata kaupungin päätöksentekoa lähempää. Substanssin lisäksi on keskeistä ymmärtää, miten ja missä vaiheessa asioihin on parasta vaikuttaa. Aion myös osallistua aktiivisesti kaupungin eri toimijoiden tilaisuuksiin, lähtien yksittäisistä museoista aina suurempiin urheilutapahtumiin. Uskon, että ainoastaan jalkautumalla helsinkiläisten pariin on mahdollista oppia ja ymmärtää miten kaupunkiamme tulee kehittää.

Vaaleja ennen päätin, että kävi miten tahansa, tulen kirjoittamaan ajankohtaisista aiheista ja kuulumisistani säännöllisesti blogissa. Uskon, että monia kiinnostaa kuulla minkälaista valtuutetun työ todellisuudessa on. Pyrin kertomaan asioiden taustoista, lautakuntatyöstä sekä valtuustosalin tapahtumista. Seuraava tapahtuma on valtuustoryhmän kokous 15.5, jolloin päätetään lopuista luottamustehtävistä. Tervetuloa mukaan matkalle Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tästä se alkaa!

]]>
0 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236322-vaalit-ohi-valtuustotyo-alkaa#comments Helsinki Kaupunginvaltuusto Kokoomus Kuntavaalit Sat, 29 Apr 2017 09:18:05 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236322-vaalit-ohi-valtuustotyo-alkaa
Vaalit hävinneen puolueen vaalivoittaja http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235720-vaalit-havinneen-puolueen-vaalivoittaja <p>Nyt kun kuntavaaleista alkaa pöly laskeutua, niin on aika kirjoittaa analyysiä. Puhunut olen jo. Heti kuntavaaleja seuraavina päivinä vierailin <a href="http://areena.yle.fi/1-4111492">Ylen A-Studiossa</a> ja Aamu-televisiossa.</p><p>Sain Espoossa 1092 ääntä ja olen listalla perussuomalaisista toisena heti <strong>Timo Soinin</strong> jälkeen. Sain Espoossa viime eduskuntavaaleissa päälle tuhat ääntä, joten kuntavaalien reilusti heikommalla äänestysprosentilla henkilökohtainen tulokseni on loistava. Kolminkertaistin kannatukseni viime kuntavaaleista. Olen vaalit hävinneen puolueen vaalivoittaja.</p><p>Lämmin kiitos kaikille äänestäneille! Te teitte tämän tuloksen, ja olen siitä äärettömän kiitollinen. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.</p><p>Perussuomalaiset sai kotiseudullani Niipperissä 14,4 prosentin kannatuksen ja minä kolmanneksi eniten ääniä. Perussuomalaisista seuraava oli Soini.&nbsp;Erityiskiitos kaikille 83:lle minua äänestäneelle niipperiläiselle!</p><p>Linja pitää: Espoossa ei pidä nostaa kuntaveroa, maahanmuutto hallintaan, lapsiperheiden ja eläkeläisten palveluista pidetään huolta ja eri kaupunginosia kehitetään tasapuolisesti.</p><p>Perussuomalaiset sai Espoossa kohtuullisen tuloksen, mutta valtakunnallisesti tulos on tappio ja pettymys. Ennakkoäänistä saimme 8,2 prosenttia ja vaalipäivänä 9,3 prosenttia. Nousua tuli hyvällä jalkatyöllä ihmisten parissa, mutta ei lopulta riittävästi.</p><p>Kansa ei äänestä väärin, vaan tulos otetaan selkä suorana vastaan. On syytä pohtia, että mistä kannatuskato johtui.</p><p>Selkein syy on hallituksen toimet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Tämä ei ollut yllätys. Perussuomalaisetkin sanoi eduskuntavaaleissa että valtion velkaantuminen on taitettava. Isänmaan voitto on tässä puolueen tappio. Perussuomalaisten on luotettava ja tehtävä töitä sen eteen, että seuraavan kahden vuoden aikana työllisyys nousee. Tänä vuonna on jo 34 000 työllistä enemmän kuin viime vuonna. Tuloverotusta ja eläkeläisten verotusta ollaan voitu jo keventää.</p><p>Toinen syy on omien keskinäinen riitely. Siellä tappio, missä lihava riita. Suomalaiset eivät pidä turhasta kinasta, vaan antavat oikeudenmukaisen tuomionsa. Sama koskee kaikkia puolueita. Tämä voidaan nyt korjata, jokaisessa kunnassa erikseen. Esimerkiksi Helsingistä voi todeta, että valtuustoryhmä pieneni, mutta laatu parani. Loikkareille kävi ohraisesti.</p><p>Kolmas syy on erilaiset kohu-uutiset. Erityisesti nuoret naiset ovat sanoneet minulle, että heidän luottamustaan puolueeseen nakertaa nähdä samat naamat kerta toisensa jälkeen julkisuudessa selittelemässä tekemisiään. Tässä on peiliin katsomisen paikka eikä peiliä voi syyttää, jos naama on vino. Media saattaa kohdella perussuomalaisia joskus muita puolueita ankarammin, mutta näitä nuoria naisia ei kiinnosta selittely, vaan oman toiminnan parantaminen. Tässä joukossa perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali, jossa keskeistä on poliittinen uskottavuus ja hyvä viestintä. Tähän tulevan puoluejohdon on tartuttava.</p><p>Neljäs syy on useiden meidän miesäänestäjien kotiin jääminen, kuten puheenjohtaja Soini on kommentoinut. Hän on todennäköisesti oikeassa, sillä kannatuskyselyissä saimme selvästi parempia tuloksia kuin vaaleissa. Kannatus ei riitä, vain annetut äänet lasketaan. Aiemmin olemme onnistuneet saamaan raavaat äijät äänestämään, joten tämäkin on mahdollista korjata määrätietoisella työllä.&nbsp;</p><p>Viides syy on puolueen ja koko hallituksen viestintä. Erityisesti hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio sai oman viestinsä läpi mediassa. Vasemmisto-oppositio puhuu pakkolaista, pakkoyhtiöittämisestä ja pakkopalautuksista. Ainoa, joka ei heille olekaan ongelma, on pakkoruotsi. Tämä on hyödyttänyt erityisesti vihreitä, joiden puheenjohtajana on eduskunnan vastuuttomin lärväilijä <strong>Ville Niinistö</strong>. Hölmöintä mitä vihreät voivat nyt tehdä on vaihtaa puheenjohtaja, ja juuri sen vihreät tekevät.</p><p>Muitakin syitä voi näiden mainitsemieni lisäksi olla ja todennäköisesti onkin.&nbsp;Elämme kuitenkin yhä Suomessa, jossa perussuomalaiset on eduskunnan toiseksi suurin puolue ja käyttää valtaa hallituksessa. Syytä huomata tämäkin kuntavaalien valtakunnallisista ääniosuuksista ja valtuustopaikoista, sillä päätöksiä valtuustoissa tekevät valtuutetut, eivät kannatusprosentit:</p><p>Vihreät 12,4 %, 536 paikkaa<br />Perussuomalaiset 8,8 %, 769 paikkaa<br />Vasemmistoliitto 8,8 %, 661 paikkaa</p><p>Perussuomalaiset on kannattajiensa näköinen: elämänmakuinen ja välillä elämän kolhima, mutta nousee aina uudestaan eikä luovuta koskaan.&nbsp;</p><p>Kehoitankin kaikkia perussuomalaisia ottamaan tietoisesti taistelijan asenteen päälle ja näyttämään sisumme. Nousun voimme tehdä vain me yhdessä. Häviön hetkellä testataan kuka on tuleva voittaja.</p><p>Kannattaa myös katsoa muutamaa vaalia pidemmälle. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä että tulevaisuuden kolme suurinta puoluetta ovat perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät. Jonkinlaisessa järjestyksessä. Tälle kolmikolle on äänestäjien keskuudessa selkeimmät lokerot. Demarimeppi <strong>Liisa Jaakonsaaren </strong>tavoin katson vihreiden olevan uusvasemmistoa, &quot;uusi demarit&quot;, mutta toisin kuin vanhat, uudet jopa saavat kannatusta.&nbsp;</p><p>Perussuomalaisilla on terve kannattajien alueellinen edustavuus ja ikärakenne. Esimerkiksi demareiden jäsenistöstä 2/3 on yli 60-vuotiaita. Kuten viestintäkonsultti <strong>Tuukka Hetemäki</strong> <a href="http://tekir.fi/hiljenevat-vaalituloksen-taustalla-olevasta-tarkeasta-syysta/">kirjoittaa</a>, vanhojen puolueiden kannatusta nakertaa luonnollinen poistuma. Neljän vuoden aikana äänioikeutetuista on poistunut 200 000 ihmistä. Tämä nähdäkseni suosii perussuomalaisia, kokoomusta ja vihreitä, niin karua kuin se on todetakin. Kuntavaalien tulokset ovat keskustalle ja demareille huonoimpia sotien jälkeen.&nbsp;Tämä ilmiö täytyy myös puoluejohdossa ymmärtää ja panostaa vahvasti ensimmäistä kertaa äänestysikään tuleviin.</p><p>Espoossa oli herrasmieskisat verrattuna itänaapuriin. Helsingin pormestarivaali esiteltiin äänestäjille eeppisenä<strong> Jan Vapaavuori</strong> vastaan <strong>Anni Sinnemäki</strong> -taisteluna. Nyt Sinnemäki ja joku demarikin vielä menee apulaispormestariksi Vapaavuoren aisapariksi. Vaikka vaaleissa annettiin kuva, että nyt valitaan kovin erilaisten poliittisten linjojen väliltä.</p><p>Vanha viisaus vihreistä kokoomuksen puisto-osastona saa uuden merkityksen, kun Sinnemäki avustaa Vapaavuorta.&nbsp;Sellaista pormestariteatteria. Tämä on suurin vaalisumutus sitten vuoden 2003 &quot;pääministerivaalien&quot;. Media osallistui auliisti kumpaankin äänestäjien sumutukseen.</p><p>Kuntavaalien jälkimainingeissa sisäministeri <strong>Paula Risikko</strong> esitti, että Suomen pakolaiskiintiötä on nostettava.&nbsp;Kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja <strong>Sampo Terho</strong> heti sanoi, pakolaiskiintiötä&nbsp;ei nosteta. Ei ole keskusteltu eikä keskustella. Humanitaarisen maahanmuuton kuluja ei ole varaa nostaa. Perussuomalaisia tarvitaan hallituksessa.</p><p>Nyt jatketaan työtä Suomen työllisyyden nostamiseksi ja valitaan uusi puoluejohto kesäkuussa.&nbsp;<a href="http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231190-olen-ehdolla-perussuomalaisten-varapuheenjohtajistoon">Olen ehdolla varapuheenjohtajaksi</a>. On uuden aika.</p><p>Hyvää pääsiäistä itse kullekin säädylle. Jokainen meistä tarvitsee armoa. Vaaleja tulee ja menee, mutta armo on ja pysyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun kuntavaaleista alkaa pöly laskeutua, niin on aika kirjoittaa analyysiä. Puhunut olen jo. Heti kuntavaaleja seuraavina päivinä vierailin Ylen A-Studiossa ja Aamu-televisiossa.

Sain Espoossa 1092 ääntä ja olen listalla perussuomalaisista toisena heti Timo Soinin jälkeen. Sain Espoossa viime eduskuntavaaleissa päälle tuhat ääntä, joten kuntavaalien reilusti heikommalla äänestysprosentilla henkilökohtainen tulokseni on loistava. Kolminkertaistin kannatukseni viime kuntavaaleista. Olen vaalit hävinneen puolueen vaalivoittaja.

Lämmin kiitos kaikille äänestäneille! Te teitte tämän tuloksen, ja olen siitä äärettömän kiitollinen. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.

Perussuomalaiset sai kotiseudullani Niipperissä 14,4 prosentin kannatuksen ja minä kolmanneksi eniten ääniä. Perussuomalaisista seuraava oli Soini. Erityiskiitos kaikille 83:lle minua äänestäneelle niipperiläiselle!

Linja pitää: Espoossa ei pidä nostaa kuntaveroa, maahanmuutto hallintaan, lapsiperheiden ja eläkeläisten palveluista pidetään huolta ja eri kaupunginosia kehitetään tasapuolisesti.

Perussuomalaiset sai Espoossa kohtuullisen tuloksen, mutta valtakunnallisesti tulos on tappio ja pettymys. Ennakkoäänistä saimme 8,2 prosenttia ja vaalipäivänä 9,3 prosenttia. Nousua tuli hyvällä jalkatyöllä ihmisten parissa, mutta ei lopulta riittävästi.

Kansa ei äänestä väärin, vaan tulos otetaan selkä suorana vastaan. On syytä pohtia, että mistä kannatuskato johtui.

Selkein syy on hallituksen toimet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Tämä ei ollut yllätys. Perussuomalaisetkin sanoi eduskuntavaaleissa että valtion velkaantuminen on taitettava. Isänmaan voitto on tässä puolueen tappio. Perussuomalaisten on luotettava ja tehtävä töitä sen eteen, että seuraavan kahden vuoden aikana työllisyys nousee. Tänä vuonna on jo 34 000 työllistä enemmän kuin viime vuonna. Tuloverotusta ja eläkeläisten verotusta ollaan voitu jo keventää.

Toinen syy on omien keskinäinen riitely. Siellä tappio, missä lihava riita. Suomalaiset eivät pidä turhasta kinasta, vaan antavat oikeudenmukaisen tuomionsa. Sama koskee kaikkia puolueita. Tämä voidaan nyt korjata, jokaisessa kunnassa erikseen. Esimerkiksi Helsingistä voi todeta, että valtuustoryhmä pieneni, mutta laatu parani. Loikkareille kävi ohraisesti.

Kolmas syy on erilaiset kohu-uutiset. Erityisesti nuoret naiset ovat sanoneet minulle, että heidän luottamustaan puolueeseen nakertaa nähdä samat naamat kerta toisensa jälkeen julkisuudessa selittelemässä tekemisiään. Tässä on peiliin katsomisen paikka eikä peiliä voi syyttää, jos naama on vino. Media saattaa kohdella perussuomalaisia joskus muita puolueita ankarammin, mutta näitä nuoria naisia ei kiinnosta selittely, vaan oman toiminnan parantaminen. Tässä joukossa perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali, jossa keskeistä on poliittinen uskottavuus ja hyvä viestintä. Tähän tulevan puoluejohdon on tartuttava.

Neljäs syy on useiden meidän miesäänestäjien kotiin jääminen, kuten puheenjohtaja Soini on kommentoinut. Hän on todennäköisesti oikeassa, sillä kannatuskyselyissä saimme selvästi parempia tuloksia kuin vaaleissa. Kannatus ei riitä, vain annetut äänet lasketaan. Aiemmin olemme onnistuneet saamaan raavaat äijät äänestämään, joten tämäkin on mahdollista korjata määrätietoisella työllä. 

Viides syy on puolueen ja koko hallituksen viestintä. Erityisesti hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio sai oman viestinsä läpi mediassa. Vasemmisto-oppositio puhuu pakkolaista, pakkoyhtiöittämisestä ja pakkopalautuksista. Ainoa, joka ei heille olekaan ongelma, on pakkoruotsi. Tämä on hyödyttänyt erityisesti vihreitä, joiden puheenjohtajana on eduskunnan vastuuttomin lärväilijä Ville Niinistö. Hölmöintä mitä vihreät voivat nyt tehdä on vaihtaa puheenjohtaja, ja juuri sen vihreät tekevät.

Muitakin syitä voi näiden mainitsemieni lisäksi olla ja todennäköisesti onkin. Elämme kuitenkin yhä Suomessa, jossa perussuomalaiset on eduskunnan toiseksi suurin puolue ja käyttää valtaa hallituksessa. Syytä huomata tämäkin kuntavaalien valtakunnallisista ääniosuuksista ja valtuustopaikoista, sillä päätöksiä valtuustoissa tekevät valtuutetut, eivät kannatusprosentit:

Vihreät 12,4 %, 536 paikkaa
Perussuomalaiset 8,8 %, 769 paikkaa
Vasemmistoliitto 8,8 %, 661 paikkaa

Perussuomalaiset on kannattajiensa näköinen: elämänmakuinen ja välillä elämän kolhima, mutta nousee aina uudestaan eikä luovuta koskaan. 

Kehoitankin kaikkia perussuomalaisia ottamaan tietoisesti taistelijan asenteen päälle ja näyttämään sisumme. Nousun voimme tehdä vain me yhdessä. Häviön hetkellä testataan kuka on tuleva voittaja.

Kannattaa myös katsoa muutamaa vaalia pidemmälle. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä että tulevaisuuden kolme suurinta puoluetta ovat perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät. Jonkinlaisessa järjestyksessä. Tälle kolmikolle on äänestäjien keskuudessa selkeimmät lokerot. Demarimeppi Liisa Jaakonsaaren tavoin katson vihreiden olevan uusvasemmistoa, "uusi demarit", mutta toisin kuin vanhat, uudet jopa saavat kannatusta. 

Perussuomalaisilla on terve kannattajien alueellinen edustavuus ja ikärakenne. Esimerkiksi demareiden jäsenistöstä 2/3 on yli 60-vuotiaita. Kuten viestintäkonsultti Tuukka Hetemäki kirjoittaa, vanhojen puolueiden kannatusta nakertaa luonnollinen poistuma. Neljän vuoden aikana äänioikeutetuista on poistunut 200 000 ihmistä. Tämä nähdäkseni suosii perussuomalaisia, kokoomusta ja vihreitä, niin karua kuin se on todetakin. Kuntavaalien tulokset ovat keskustalle ja demareille huonoimpia sotien jälkeen. Tämä ilmiö täytyy myös puoluejohdossa ymmärtää ja panostaa vahvasti ensimmäistä kertaa äänestysikään tuleviin.

Espoossa oli herrasmieskisat verrattuna itänaapuriin. Helsingin pormestarivaali esiteltiin äänestäjille eeppisenä Jan Vapaavuori vastaan Anni Sinnemäki -taisteluna. Nyt Sinnemäki ja joku demarikin vielä menee apulaispormestariksi Vapaavuoren aisapariksi. Vaikka vaaleissa annettiin kuva, että nyt valitaan kovin erilaisten poliittisten linjojen väliltä.

Vanha viisaus vihreistä kokoomuksen puisto-osastona saa uuden merkityksen, kun Sinnemäki avustaa Vapaavuorta. Sellaista pormestariteatteria. Tämä on suurin vaalisumutus sitten vuoden 2003 "pääministerivaalien". Media osallistui auliisti kumpaankin äänestäjien sumutukseen.

Kuntavaalien jälkimainingeissa sisäministeri Paula Risikko esitti, että Suomen pakolaiskiintiötä on nostettava. Kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho heti sanoi, pakolaiskiintiötä ei nosteta. Ei ole keskusteltu eikä keskustella. Humanitaarisen maahanmuuton kuluja ei ole varaa nostaa. Perussuomalaisia tarvitaan hallituksessa.

Nyt jatketaan työtä Suomen työllisyyden nostamiseksi ja valitaan uusi puoluejohto kesäkuussa. Olen ehdolla varapuheenjohtajaksi. On uuden aika.

Hyvää pääsiäistä itse kullekin säädylle. Jokainen meistä tarvitsee armoa. Vaaleja tulee ja menee, mutta armo on ja pysyy.

]]>
23 http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235720-vaalit-havinneen-puolueen-vaalivoittaja#comments Kotimaa Kuntavaalit Perussuomalaiset Sat, 15 Apr 2017 15:29:21 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235720-vaalit-havinneen-puolueen-vaalivoittaja
Eurovaalit, eduskuntavaalit ja kuntavaalit sopuisasti sekaisin? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235681-eurovaalit-eduskuntavaalit-ja-kuntavaalit-sopuisasti-sekaisin <p>Suomessa on pitkään jo pohdittu politiikan jatkuvaa arvostuksen vähenemistä. Syitä varmaan on monia. Kiireinen elämänmeno, uutistulva jne. Mutta varmasti yksi asiaan vaikuttava tekijä tähän on puolueissa itsessään.</p><p>Suomessa on itsenäisyyden ajan perinteisesti järjestetty eduskunta-, kunta-, ja presidentinvaaleja. Jo pari vuosikymmentä myös Euroopan parlamentin vaaleja. Ja mukaan tulevat mahdollisesti myös maakuntavaalit.</p><p>Puolueilla on ollut vuosia vaikeuksia vaaliohjelmia tehdessään havainnoiden näiden vaalien erilaista tarkoitusta vaaliteemojaan valitessaan. Ne vaaleista riippumatta ovat sopuisasti sekaisin. Näin vain sotketaan kiireisten ihmisten mieltä. Puolueet ovat selvästi unohtaneet yhden tärkeän tehtävänsä. Eli jakaa tietoa demokratian pelisäännöistä.</p><p>Esimerkkinä näistä eri vaalien alla tapahtuvasta valinnasta esimerkiksi käy vaikkapa Keskustan viime eurovaalien alla käymä vaalikampanja.</p><p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165744-keskusta-eurovaaleihin-sisapoliittisin-teemoin" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165744-keskusta-eurovaaleihin-sisapoliittisin-teemoin">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165744-keskusta-eurovaaleihin-sis...</a></p><p>Ei siis ihme, etteivät Keskustan äänestäjät oppineet tuntemaan EU:n päätöksentekojärjestelmästä mitään. Kuinkahan moni heistä edes tietää, mihin europarlamenttiryhmään Keskusta Euroopan parlamentissa kuuluu?</p><p>Juuri käytyjen kuntavaalien alla puolestaan SDP ja Perussuomalaiset kävivät vaalitaistelua valtakunnan politiikan teemoin. Siinäkin suloisesti sekotettiin äänestäjien ajatuksia.</p><p>Koulujen pitäisi omalta osaltaan toimia yhteiskunnallisen tietouden lisääjänä. Itse olen erittäin huolestunut siitä, että lukioissa historia ja yhteiskunta ollaan tekemässä joissakin suunnitelmissa vapaaehtoiseksi aineeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on pitkään jo pohdittu politiikan jatkuvaa arvostuksen vähenemistä. Syitä varmaan on monia. Kiireinen elämänmeno, uutistulva jne. Mutta varmasti yksi asiaan vaikuttava tekijä tähän on puolueissa itsessään.

Suomessa on itsenäisyyden ajan perinteisesti järjestetty eduskunta-, kunta-, ja presidentinvaaleja. Jo pari vuosikymmentä myös Euroopan parlamentin vaaleja. Ja mukaan tulevat mahdollisesti myös maakuntavaalit.

Puolueilla on ollut vuosia vaikeuksia vaaliohjelmia tehdessään havainnoiden näiden vaalien erilaista tarkoitusta vaaliteemojaan valitessaan. Ne vaaleista riippumatta ovat sopuisasti sekaisin. Näin vain sotketaan kiireisten ihmisten mieltä. Puolueet ovat selvästi unohtaneet yhden tärkeän tehtävänsä. Eli jakaa tietoa demokratian pelisäännöistä.

Esimerkkinä näistä eri vaalien alla tapahtuvasta valinnasta esimerkiksi käy vaikkapa Keskustan viime eurovaalien alla käymä vaalikampanja.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165744-keskusta-eurovaaleihin-sisapoliittisin-teemoin

Ei siis ihme, etteivät Keskustan äänestäjät oppineet tuntemaan EU:n päätöksentekojärjestelmästä mitään. Kuinkahan moni heistä edes tietää, mihin europarlamenttiryhmään Keskusta Euroopan parlamentissa kuuluu?

Juuri käytyjen kuntavaalien alla puolestaan SDP ja Perussuomalaiset kävivät vaalitaistelua valtakunnan politiikan teemoin. Siinäkin suloisesti sekotettiin äänestäjien ajatuksia.

Koulujen pitäisi omalta osaltaan toimia yhteiskunnallisen tietouden lisääjänä. Itse olen erittäin huolestunut siitä, että lukioissa historia ja yhteiskunta ollaan tekemässä joissakin suunnitelmissa vapaaehtoiseksi aineeksi.

]]>
10 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235681-eurovaalit-eduskuntavaalit-ja-kuntavaalit-sopuisasti-sekaisin#comments Eduskuntavaalit Eurovaalit Kuntavaalit Fri, 14 Apr 2017 13:14:57 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235681-eurovaalit-eduskuntavaalit-ja-kuntavaalit-sopuisasti-sekaisin
Matkalla valtuustoon http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235655-matkalla-valtuustoon <p>Hyvät ystävät.&nbsp;</p><p>Hymyillen totesin&nbsp;kuntavaalien kampanjatiimilleni, ettei mennyt kuten suunniteltu, ei päästy tavoitteiseen. Vaan ylitettiin se! Realistisena tavoitteena oli varavaltuutetun paikka Helsingin kaupunginvaltuustossa, näin ensikertalaiselle vaaleissa.&nbsp;</p><p>Matka kohti valtuustopaikkaa on ollut antoisaa. Antoisaa siitä ovat tehneet ihanat ihmiset ympärillä sekä monet kohtaamiset &#39;toreilla&#39;, mutta myös somessa/sähköisesti.&nbsp;</p><p>Olen iloinen ja kiitollinen, että sain hyvin ammattitaitoista väkeä kampanjan lähipiiriini. Poliittisen kampanjantekijöiden puutteen korvasi asenne! Olenkin nimennyt&nbsp;ympärilläni väkeä kampanjajyriksi. Tunnelma pitkin kuukausia, ennen vaalipäivää, on ollut iloinen. Hyvä mieli johdattanut.&nbsp;Äänet ratkaisevat, mutta kyllä asenne ratkaisee.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse vaalipäivänä, vaalivalvojaisiin lähdettäessä, alkoi kihelmöivä jännitys. Mitä jos en saakaan ääniä kuin vain muutamia? Kokoomuksen vaalivalvojaiset pidettiin sunnuntaina 9.4.2017&nbsp;ravintola Maxinella, Helsingin keskustassa. Kun ennakkoäänet julkistettiin kello 20:00, tuli aivan mieletön fiilis. Saavutin ennakkoäänten perusteella jo varavaltuutetun paikan, vau!&nbsp;</p><p>Illan mittaan ääniä alkoi kertymään, ja seuraava jännitys sai valtansa. Mitä jos nousenkin valtuutetuksi asti?&nbsp;</p><p>Helsingissä mielettömän äänimäärän veti Jan Vapaavuori, Kokoomuksen pormestariehdokas. Todellinen äänikuningas: <a href="http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/val091.html#2">29&nbsp;745 ääntä</a> on todella kunnioitettava tulos.&nbsp;Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna Kokoomuksen kannatus kasvoi +1,4%-yksikköä, ja saimme kaksi lisäpaikkaa valtuustossa. Saimme Helsingin äänistä 28,3%, joka tarkoittaa 25 valtuustopaikkaa.</p><p>Mieletön tulos! Helsinki säilyy sinisenä.&nbsp;</p><p>Äänet ovat tarkastuslaskettu eilen 12.4.2017, ja sain yhteensä <a href="http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/val091.html#2">808 ääntä.</a> Äänimääräni veikkauksien keskiarvo oli 888 ääntä, joten lähelle mennään.&nbsp;</p><p>Suurimman osan äänistä sain <a href="http://vividin.fi/helsinkivaalit/#kv2017">Lauttasaaresta</a>, kuten osasin ajatellakin. Koska,&nbsp;#rakkaudestalaruun. Mutta yllättävän tasaisesti ääniä tuli myös ympäri kaupungin.&nbsp;</p><p>Tunnen suunnatonta iloa saamastani luottamuksesta, ja samalla myös surua niiden upeiden ehdokkaiden puolesta, jotka tekivät valtavan työn kampanjansa eteen, mutta eivät tulleet tällä kertaa valituiksi valtuutetuiksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Saimme Helsingin Kokoomukselta todella lämpimät kiitokset:&nbsp;</p><p><em>Teistä jokaisella on ollut tähän vaikutusta. Kiitos siitä valtavan hienosta työstä jota jokainen teistä on tehnyt näiden vaalien eteen.&nbsp;</em></p><p>Kiitos myös minun puolestani. Kiitos luottamuksesta. Kampanjatiimi. Äänestäjät. Lauttasaari-seura ja Lauttasaari-lehti. Tukijani. Helsingin Kokoomus. Lauttasaaren Kokoomus. Kanssaehdokkaat. Pormestariehdokkaamme. Lähipiiri.&nbsp;</p><p>Valtuustotyö alkaa kesäkuussa, kun uusi valtuusto aloittaa. Stay tuned!&nbsp;</p><p>#rakkaudestastadiin #helvaltuusto&nbsp;#rakkaudestalaruun&nbsp;</p><p>Mia&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät ystävät. 

Hymyillen totesin kuntavaalien kampanjatiimilleni, ettei mennyt kuten suunniteltu, ei päästy tavoitteiseen. Vaan ylitettiin se! Realistisena tavoitteena oli varavaltuutetun paikka Helsingin kaupunginvaltuustossa, näin ensikertalaiselle vaaleissa. 

Matka kohti valtuustopaikkaa on ollut antoisaa. Antoisaa siitä ovat tehneet ihanat ihmiset ympärillä sekä monet kohtaamiset 'toreilla', mutta myös somessa/sähköisesti. 

Olen iloinen ja kiitollinen, että sain hyvin ammattitaitoista väkeä kampanjan lähipiiriini. Poliittisen kampanjantekijöiden puutteen korvasi asenne! Olenkin nimennyt ympärilläni väkeä kampanjajyriksi. Tunnelma pitkin kuukausia, ennen vaalipäivää, on ollut iloinen. Hyvä mieli johdattanut. Äänet ratkaisevat, mutta kyllä asenne ratkaisee.

 

Itse vaalipäivänä, vaalivalvojaisiin lähdettäessä, alkoi kihelmöivä jännitys. Mitä jos en saakaan ääniä kuin vain muutamia? Kokoomuksen vaalivalvojaiset pidettiin sunnuntaina 9.4.2017 ravintola Maxinella, Helsingin keskustassa. Kun ennakkoäänet julkistettiin kello 20:00, tuli aivan mieletön fiilis. Saavutin ennakkoäänten perusteella jo varavaltuutetun paikan, vau! 

Illan mittaan ääniä alkoi kertymään, ja seuraava jännitys sai valtansa. Mitä jos nousenkin valtuutetuksi asti? 

Helsingissä mielettömän äänimäärän veti Jan Vapaavuori, Kokoomuksen pormestariehdokas. Todellinen äänikuningas: 29 745 ääntä on todella kunnioitettava tulos. Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna Kokoomuksen kannatus kasvoi +1,4%-yksikköä, ja saimme kaksi lisäpaikkaa valtuustossa. Saimme Helsingin äänistä 28,3%, joka tarkoittaa 25 valtuustopaikkaa.

Mieletön tulos! Helsinki säilyy sinisenä. 

Äänet ovat tarkastuslaskettu eilen 12.4.2017, ja sain yhteensä 808 ääntä. Äänimääräni veikkauksien keskiarvo oli 888 ääntä, joten lähelle mennään. 

Suurimman osan äänistä sain Lauttasaaresta, kuten osasin ajatellakin. Koska, #rakkaudestalaruun. Mutta yllättävän tasaisesti ääniä tuli myös ympäri kaupungin. 

Tunnen suunnatonta iloa saamastani luottamuksesta, ja samalla myös surua niiden upeiden ehdokkaiden puolesta, jotka tekivät valtavan työn kampanjansa eteen, mutta eivät tulleet tällä kertaa valituiksi valtuutetuiksi. 

 

Saimme Helsingin Kokoomukselta todella lämpimät kiitokset: 

Teistä jokaisella on ollut tähän vaikutusta. Kiitos siitä valtavan hienosta työstä jota jokainen teistä on tehnyt näiden vaalien eteen. 

Kiitos myös minun puolestani. Kiitos luottamuksesta. Kampanjatiimi. Äänestäjät. Lauttasaari-seura ja Lauttasaari-lehti. Tukijani. Helsingin Kokoomus. Lauttasaaren Kokoomus. Kanssaehdokkaat. Pormestariehdokkaamme. Lähipiiri. 

Valtuustotyö alkaa kesäkuussa, kun uusi valtuusto aloittaa. Stay tuned! 

#rakkaudestastadiin #helvaltuusto #rakkaudestalaruun 

Mia 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235655-matkalla-valtuustoon#comments Helsinki Helvaltuusto Kuntavaalit Rakkaudestalaruun Rakkaudestastadiin Thu, 13 Apr 2017 17:55:26 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235655-matkalla-valtuustoon
Demokratia ei toteudu suhteellisessa vaalitavassa http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235650-demokratia-ei-toteudu-suhteellisessa-vaalitavassa <p>Kuntavaalit olivat Itsenäisyyspuolueelle tärkeät, eikä tulosta voi pitää lainkaan huonona ottaen huomioon valmistautumisaika ja siitä johtuva ehdokkaiden pienehkö määrä. Kuukausi ei ole kovin kummoinen aika etsiä ehdokkaita, mutta onnistuimme siitä huolimatta löytämään 24 paikkakunnalle yhteensä 44 ehdokasta. Monilla paikkakunnilla ehdokkaita oli vain yksi, mikä ei ole suhteellisen vaalitavan maassa kovin toiveita herättävä lähtökohta. Jonkinlainen muutos tähän nykyiseen d&rsquo;Hontin järjestelmään pitäisi saada, jos aidosti halutaan kaikkien vaaleissa menestyneiden ääni kuuluviin. Räikein esimerkki suuria suosivasta ja pieniä sortavasta systeemistä saatiin Forssassa, jossa IPU:n <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/forssa/ehdokkaat/13231?emp=rt-1#results">Tero Ahtola</a> keräsi huimat 142 ääntä. Se oli kymmenenneksi suurin äänimäärä Forssassa, mutta sillä ei valtuustopaikkaa saanut. Sen sijaan valtuustoon pääsi kokoomuksen ehdokas <a href="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/6/kunta/61">40 äänellä.</a></p><p>Vaikka d&rsquo;Hontin järjestelmä on ollut Suomessa pitkään käytössä, mikään ei estäisi järjestelmän oikeudenmukaistamista. Voitaisiin esim. sopia, että vähintään 1,5 %:n osuus kunnan kokonaisäänimäärästä oikeuttaisi paikkaan valtuustossa. Forssan tapauksessa siis 132 ääntä olisi riittänyt valtuustoon. Tietysti paikat voitaisiin jakaa myös suoraan henkilökohtaisten äänimäärien perusteella, ainakin kuntavaaleissa. Isommat ryhmät eivät kuitenkaan halua järjestelmää muuttaa, koska se ei ole heidän etujensa mukaista. Demokratian toteutumisen valvominen tuntuu olevan toissijaista.</p><p>Saman voi huomata myös puoluetukijärjestelmästä, jonka piiriin eivät kuulu kaikki puolueet. Jotkut ovat nimittäin hieman tasa-arvoisempia kuin toiset. Puoluerekisteriin pääsemiseksi kyllä vaaditaan 5000 paperisen kannattajakortin kerääminen, mutta mitään puolue-etuuksia sillä ei saa, ellei puolueella ole kansanedustajaa. Ei vaikka puolue olisi toiminut miten kauan tahansa. Eduskuntapuolueet sen sijaan saavat verovaroista maksettavaa puoluetukea vuosittain yhteensä n. 30 miljoonaa euroa. Näin varmistetaan niiden näkyvyys ja säilyminen vallassa sekä toisten näkymättömyys. Tuskin voisi pitää kovin suurena oikeusmurhana, jos IPU saisi puoluetukea eduskuntavaalien äänestysprosentin mukaan, siis n. 150&nbsp;000 euroa vuodessa, hiukan enemmän kuin muut saavat yhteensä päivässä.</p><p>Vielä yhtenä epäkohtana eduskuntapuolueet saavat asettaa presidentinvaaleihin oman ehdokkaansa, mutta tätäkään mahdollisuutta ei eduskunnan ulkopuolisille puolueille suoda, vaan omalle presidenttiehdokkaalle olisi kerättävä 20&nbsp;000 kannattajakorttia.</p><p>Kaikkien näiden keräysten ja rajoitusten tarkoituksena on estää eduskunnan ulkopuolella olevia puolueita osallistumasta yhdenvertaisina poliittisiin mittelöihin. Jos oltaisiin oikeasti huolissaan äänestysaktiivisuudesta, tällaiset esteet pyrittäisiin mahdollisimman nopeasti poistamaan.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puoluesihteeri</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Ps. Itsenäisyyspuolue sai Laitilassa 6,3 % äänistä. Tämä oikeutti kahteen valtuustopaikkaan eli molemmat ehdokkaat menivät läpi. Vertailun vuoksi esim. kokoomuksella on uudessa valtuustossa neljä paikkaa. Vaikka Laitila on pieni paikkakunta, tämä osoittaa konkreettisesti sen, että asiat voivat muuttua ja muuttuvat, vaikka kuinka koetettaisiin estää. Toivoa ei siis kannata menettää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit olivat Itsenäisyyspuolueelle tärkeät, eikä tulosta voi pitää lainkaan huonona ottaen huomioon valmistautumisaika ja siitä johtuva ehdokkaiden pienehkö määrä. Kuukausi ei ole kovin kummoinen aika etsiä ehdokkaita, mutta onnistuimme siitä huolimatta löytämään 24 paikkakunnalle yhteensä 44 ehdokasta. Monilla paikkakunnilla ehdokkaita oli vain yksi, mikä ei ole suhteellisen vaalitavan maassa kovin toiveita herättävä lähtökohta. Jonkinlainen muutos tähän nykyiseen d’Hontin järjestelmään pitäisi saada, jos aidosti halutaan kaikkien vaaleissa menestyneiden ääni kuuluviin. Räikein esimerkki suuria suosivasta ja pieniä sortavasta systeemistä saatiin Forssassa, jossa IPU:n Tero Ahtola keräsi huimat 142 ääntä. Se oli kymmenenneksi suurin äänimäärä Forssassa, mutta sillä ei valtuustopaikkaa saanut. Sen sijaan valtuustoon pääsi kokoomuksen ehdokas 40 äänellä.

Vaikka d’Hontin järjestelmä on ollut Suomessa pitkään käytössä, mikään ei estäisi järjestelmän oikeudenmukaistamista. Voitaisiin esim. sopia, että vähintään 1,5 %:n osuus kunnan kokonaisäänimäärästä oikeuttaisi paikkaan valtuustossa. Forssan tapauksessa siis 132 ääntä olisi riittänyt valtuustoon. Tietysti paikat voitaisiin jakaa myös suoraan henkilökohtaisten äänimäärien perusteella, ainakin kuntavaaleissa. Isommat ryhmät eivät kuitenkaan halua järjestelmää muuttaa, koska se ei ole heidän etujensa mukaista. Demokratian toteutumisen valvominen tuntuu olevan toissijaista.

Saman voi huomata myös puoluetukijärjestelmästä, jonka piiriin eivät kuulu kaikki puolueet. Jotkut ovat nimittäin hieman tasa-arvoisempia kuin toiset. Puoluerekisteriin pääsemiseksi kyllä vaaditaan 5000 paperisen kannattajakortin kerääminen, mutta mitään puolue-etuuksia sillä ei saa, ellei puolueella ole kansanedustajaa. Ei vaikka puolue olisi toiminut miten kauan tahansa. Eduskuntapuolueet sen sijaan saavat verovaroista maksettavaa puoluetukea vuosittain yhteensä n. 30 miljoonaa euroa. Näin varmistetaan niiden näkyvyys ja säilyminen vallassa sekä toisten näkymättömyys. Tuskin voisi pitää kovin suurena oikeusmurhana, jos IPU saisi puoluetukea eduskuntavaalien äänestysprosentin mukaan, siis n. 150 000 euroa vuodessa, hiukan enemmän kuin muut saavat yhteensä päivässä.

Vielä yhtenä epäkohtana eduskuntapuolueet saavat asettaa presidentinvaaleihin oman ehdokkaansa, mutta tätäkään mahdollisuutta ei eduskunnan ulkopuolisille puolueille suoda, vaan omalle presidenttiehdokkaalle olisi kerättävä 20 000 kannattajakorttia.

Kaikkien näiden keräysten ja rajoitusten tarkoituksena on estää eduskunnan ulkopuolella olevia puolueita osallistumasta yhdenvertaisina poliittisiin mittelöihin. Jos oltaisiin oikeasti huolissaan äänestysaktiivisuudesta, tällaiset esteet pyrittäisiin mahdollisimman nopeasti poistamaan.

Henri Aitakari

puoluesihteeri

Itsenäisyyspuolue

                                                                                                                                                                                  

Ps. Itsenäisyyspuolue sai Laitilassa 6,3 % äänistä. Tämä oikeutti kahteen valtuustopaikkaan eli molemmat ehdokkaat menivät läpi. Vertailun vuoksi esim. kokoomuksella on uudessa valtuustossa neljä paikkaa. Vaikka Laitila on pieni paikkakunta, tämä osoittaa konkreettisesti sen, että asiat voivat muuttua ja muuttuvat, vaikka kuinka koetettaisiin estää. Toivoa ei siis kannata menettää.

]]>
6 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235650-demokratia-ei-toteudu-suhteellisessa-vaalitavassa#comments Demokratia Kuntavaalit Suhteellinen vaalitapa Thu, 13 Apr 2017 15:59:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235650-demokratia-ei-toteudu-suhteellisessa-vaalitavassa
Vaalien jälkeistä elämää - edustuksellinen demokratia tekohengittää http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235640-vaalien-jalkeista-elamaa-edustuksellinen-demokratia-tekohengittaa <p>Olin ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Ensikertalaisena ja uutena poliittisena kasvona minulle heräsi monia ajatuksia ja tuntemuksia kampanjointini aikana ja sen jälkeen. Siksi haluan nostaa esiin yleisiä huomiota poliittiseen toimintaan liittyen.</p><p>Tapasin katukampanjoinnin aikana erään keski-ikäisen miehen, joka kertoi minulle, ettei ole koskaan äänestänyt 50 vuotisen elämänsä aikana. Hän oli kuuleman mukaan juuri vapautunut vankilasta. Kyseinen kohtaaminen kuvastaa valitettavan selkeällä tavalla sitä, miten yhteiskunnallinen syrjäytyminen vaikuttaa muun muassa poliittiseen osallisuuteen. Tämä kohtaaminen vahvistaa kantaani siitä, että helsinkiläisten eriarvoistuminen on kaupungin suurimpia haasteita, jonka seuraukset ovat surullisia ja kestämättömiä. Hyvä- ja huono-osaisuuden jakautuminen ja tuloerojen kasvu lisäävät inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joista kärsii samalla myös edustuksellinen demokratia.</p><p><strong>Edustuksellinen demokratia?</strong> Helsingin Sanomien 12.4. julkaistun <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005167276.html"><u>artikkelin</u></a> mukaan kunnallinen päätäntävalta keskittyy hyväosaisiin kaupunginosiin. Valtaosa tuoreeltaan valituista kuntapoliitikoista ovat kantakaupungista, pohjois- ja itä-Helsingin edustuksen ollessa huomattavasti vaatimattomampi. Tämä kertoo siitä, miten hyvä- ja huono-osaisuus keskittyvät Helsingissä - eri asuinalueiden sosioekonomiset erot vaikuttavat ihmisten poliittiseen aktiivisuuteen.</p><p><strong>Miten poliittinen aktiivisuus periytyy osana sosioekonomista taustaa?</strong> Tämä liittyy sosialisaatio-termiin. Ihminen oppii lapsuuden elinympäristöstään, eli imee vaikutteita vanhemmiltaan, sisaruksiltaan, päiväkodista, esikoulusta, kavereiltaan ja muista arjen kohtaamisista. Lapsi sisäistää käytettyä kieltä, asenteita ja elämäntapoja, niin sanottua sosiokulttuuria. Lapsuudessa opitut elin- ja käyttäytymistavat periytyvät sukupolvelta toiselle esimerkiksi politiikkaan suhtautumisen osalta. Tämä vaikuttaa huono-osaisuuden keskittyessä alhaiseen äänestysaktiivisuuteen ja itse ehdolle asettumisen epätodennäköisyyteen, sillä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset osallistuvat puoluepolitiikan eri muotoihin harvemmin kuin hyväosaiset. Huono-osaisuuden alueellistuminen on täten valtava haaste demokratian edustuksellisuuden näkökulmasta. Mitä enemmän kunta eriarvoistuu, sitä enemmän laskee tiettyjen ihmisryhmien poliittinen aktiivisuus ja sitä useammin valta keskittyy niihin kaupunginosiin, joissa asukkailla on keskimäärin enemmän henkisiä ja sosiaalisia resursseja poliittisessa viitekehyksessä toimimiseen.</p><p>Hyväosaisten aktiivisempi poliittinen osallisuus vääristää usein päätöksenteon valtasuhteita, jolloin politiikka kääntyy helposti omaa oravanpyöräänsä toteuttavaksi - hyvinvoivat ihmiset tekevät politiikkaa toisille hyvinvoiville ihmisille.</p><p><strong>Miten tätä epäsuhtaa muutetaan?</strong> Kuntalaisten hyvinvointiin investoimalla. Vain ihmisten eriarvoistumista vähentävä politiikka edistää poliittisen edustuksellisuuden monimuotoisuutta ja kattavuutta. Olen edesmenneen kuntavaalikampanjani aikani pureutunut tarkemmin toimenpiteisiin, joilla helsinkiläisten yhdenvertaisuutta parannetaan (<a href="http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi"><u>varhaiskasvatus, koulutus, työllisyys ja muu yhteiskunnallinen osallisuus</u></a>).</p><p>Huono-osaisuus, kuten taloudellinen köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, ilmenee ihmisten osattomuuden kokemuksena. Osattomuuden tunne vähentää tunnesidettä lähiympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan, jolloin omat vaikutusmahdollisuudet koetaan pieniksi sekä riittämättömiksi, mikä puolestaan kiihdyttää poliittisen aktiivisuuden surkastumista. Vain asukkaidensa sosiaaliseen, henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin panostava kunta voi parantaa demokratiansa toimivuutta - Helsingistä pitää pitkällä tähtäimellä tehdä juuri sellainen kunta.</p><p>Facebook:<a href="https://www.facebook.com/niinimakitouko" target="_blank"><u> @niinimakitouko</u></a></p><p>Twitter:<a href="https://twitter.com/toukoniinimaki" target="_blank"><u> @ToukoNiinimaki</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Ensikertalaisena ja uutena poliittisena kasvona minulle heräsi monia ajatuksia ja tuntemuksia kampanjointini aikana ja sen jälkeen. Siksi haluan nostaa esiin yleisiä huomiota poliittiseen toimintaan liittyen.

Tapasin katukampanjoinnin aikana erään keski-ikäisen miehen, joka kertoi minulle, ettei ole koskaan äänestänyt 50 vuotisen elämänsä aikana. Hän oli kuuleman mukaan juuri vapautunut vankilasta. Kyseinen kohtaaminen kuvastaa valitettavan selkeällä tavalla sitä, miten yhteiskunnallinen syrjäytyminen vaikuttaa muun muassa poliittiseen osallisuuteen. Tämä kohtaaminen vahvistaa kantaani siitä, että helsinkiläisten eriarvoistuminen on kaupungin suurimpia haasteita, jonka seuraukset ovat surullisia ja kestämättömiä. Hyvä- ja huono-osaisuuden jakautuminen ja tuloerojen kasvu lisäävät inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joista kärsii samalla myös edustuksellinen demokratia.

Edustuksellinen demokratia? Helsingin Sanomien 12.4. julkaistun artikkelin mukaan kunnallinen päätäntävalta keskittyy hyväosaisiin kaupunginosiin. Valtaosa tuoreeltaan valituista kuntapoliitikoista ovat kantakaupungista, pohjois- ja itä-Helsingin edustuksen ollessa huomattavasti vaatimattomampi. Tämä kertoo siitä, miten hyvä- ja huono-osaisuus keskittyvät Helsingissä - eri asuinalueiden sosioekonomiset erot vaikuttavat ihmisten poliittiseen aktiivisuuteen.

Miten poliittinen aktiivisuus periytyy osana sosioekonomista taustaa? Tämä liittyy sosialisaatio-termiin. Ihminen oppii lapsuuden elinympäristöstään, eli imee vaikutteita vanhemmiltaan, sisaruksiltaan, päiväkodista, esikoulusta, kavereiltaan ja muista arjen kohtaamisista. Lapsi sisäistää käytettyä kieltä, asenteita ja elämäntapoja, niin sanottua sosiokulttuuria. Lapsuudessa opitut elin- ja käyttäytymistavat periytyvät sukupolvelta toiselle esimerkiksi politiikkaan suhtautumisen osalta. Tämä vaikuttaa huono-osaisuuden keskittyessä alhaiseen äänestysaktiivisuuteen ja itse ehdolle asettumisen epätodennäköisyyteen, sillä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset osallistuvat puoluepolitiikan eri muotoihin harvemmin kuin hyväosaiset. Huono-osaisuuden alueellistuminen on täten valtava haaste demokratian edustuksellisuuden näkökulmasta. Mitä enemmän kunta eriarvoistuu, sitä enemmän laskee tiettyjen ihmisryhmien poliittinen aktiivisuus ja sitä useammin valta keskittyy niihin kaupunginosiin, joissa asukkailla on keskimäärin enemmän henkisiä ja sosiaalisia resursseja poliittisessa viitekehyksessä toimimiseen.

Hyväosaisten aktiivisempi poliittinen osallisuus vääristää usein päätöksenteon valtasuhteita, jolloin politiikka kääntyy helposti omaa oravanpyöräänsä toteuttavaksi - hyvinvoivat ihmiset tekevät politiikkaa toisille hyvinvoiville ihmisille.

Miten tätä epäsuhtaa muutetaan? Kuntalaisten hyvinvointiin investoimalla. Vain ihmisten eriarvoistumista vähentävä politiikka edistää poliittisen edustuksellisuuden monimuotoisuutta ja kattavuutta. Olen edesmenneen kuntavaalikampanjani aikani pureutunut tarkemmin toimenpiteisiin, joilla helsinkiläisten yhdenvertaisuutta parannetaan (varhaiskasvatus, koulutus, työllisyys ja muu yhteiskunnallinen osallisuus).

Huono-osaisuus, kuten taloudellinen köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, ilmenee ihmisten osattomuuden kokemuksena. Osattomuuden tunne vähentää tunnesidettä lähiympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan, jolloin omat vaikutusmahdollisuudet koetaan pieniksi sekä riittämättömiksi, mikä puolestaan kiihdyttää poliittisen aktiivisuuden surkastumista. Vain asukkaidensa sosiaaliseen, henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin panostava kunta voi parantaa demokratiansa toimivuutta - Helsingistä pitää pitkällä tähtäimellä tehdä juuri sellainen kunta.

Facebook: @niinimakitouko

Twitter: @ToukoNiinimaki

]]>
0 http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235640-vaalien-jalkeista-elamaa-edustuksellinen-demokratia-tekohengittaa#comments Demokratia Helsinki Hyvinvointi Kuntavaalit Osallisuus Thu, 13 Apr 2017 13:14:13 +0000 Touko Niinimäki http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235640-vaalien-jalkeista-elamaa-edustuksellinen-demokratia-tekohengittaa
Kaikissa meissä asuu pieni populisti http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235638-kaikissa-meissa-asuu-pieni-populisti <p>Tänään uutisoitiin, että populistit veivät voiton kuntavaaleissa. Vihreiden Ville Niinistön sanotaan tekevän populistista politiikkaa oppositiokuoron säestyksellä. Haukutaan kaikkea, mitä hallitus päättää, ja nostetaan ruusunpunaista ideologiapolitiikkaa vailla sen toteutusta haittaavia piikikkäitä faktoja. Timo Soini on populistien kuningas &ndash; hän nosti puolueensa hallituskirjoihin kertomalla&nbsp;äänestäjille sitä, mitä äänestäjät halusivat kuulla. Kun hallitusvastuun realiteetit puhkaisivat perussuomalaisen kuplan, populismin noste kääntyi laskusuuntaan.</p><p>Myös sosiaalinen media on täynnä populisteja: keittiöpöytien ääressä istuvia yhteiskunta-asioiden tuntijoita. Pyllistetään sinne ja kumarretaan tänne. Tavoitellaan tykkäyksiä ja parjataan poliitikkoja. Parasta asennoitua negatiivisesti, sillä pessimisti ei pety. Kyllä kansa tietää paremmin, mitä kansa tarvitsee. Unohdetaan, että tänään parjattu poliitikko on se eilen äänestetty tavallinen kansalainen. Mutta ei sen väliä, populisti mikä populisti. Populistista on tullut moderni haukkumasana.</p><p>Populisti ei kuitenkaan ole paha. Populismi ei lähtökohtaisesti tarkoita suosion hakua epärehellisin keinoin. Populismi ei alun alkaen sisällä viitettä tyhjästä lupauksesta, tai toisten mollaamisesta. Latinan&nbsp;<em>populus</em>&nbsp;tarkoittaa kansaa. Populisti on inhimillinen. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu siihen, että viestitään omia ajatuksia tavalla, jonka toinen ymmärtää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ihmisten arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä viestitään, ja miten viestityt asiat ymmärretään.&nbsp;Kaikki populistit eivät ole turhia kansankiihottajia. Ei ole populistin vika, jos kansa turhaan kiihottuu.</p><p>Populismi tarkoittaa kansalaisten tarpeiden tyydyttämistä &ndash; ihmisläheistä ideologiaa, jonka eteen tehdään aktiivisesti töitä. Populistinen puhe on keskustelua sanoilla, joita ihmiset ymmärtävät. Samoin kuin latinankielisiä taudinkuvia paperille kirjaava lääkäri kertoo potilaalle tämän sairastavan tavallista nuhakuumetta, populistinen poliitikko pukee arvonsa ja tavoitteensa kansan kielelle. Populisti kertoo, että hallituksen&nbsp;<em>implisiittinen konkordanssi</em>&nbsp;tarkoittaa hiljaista yhteisymmärrystä päätöksenteossa. On siis vain hyvä, että poliitikot pyrkivät populistiseen ajatteluun ja ilmaisuun.</p><p>Perinteinen populisti on erinomainen poliitikko. Hyvän poliitikon päämäärä on valvoa kansalaisten etua. Hyvä poliitikko perehtyy asioihin, ymmärtää niihin vaikuttavat tekijät ja tekee töitä, jotta päämäärään on mahdollista päästä mahdollisimman pienillä vahingoilla. Hyvä poliitikko ymmärtää kansalaisia ja keskustelee kansalaisten kanssa. Kun kerran populistit pärjäsivät kuntavaaleissa, kuntalaisilla on toivoa. On syytä uskoa, että valtaapitävät ihan oikeasti pyrkivät edistämään äänestäjien tarpeita. Lopettakaamme siis purnaava keittiöpopulismi.&nbsp;Iloitkaamme poliittisen populismin voitosta!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään uutisoitiin, että populistit veivät voiton kuntavaaleissa. Vihreiden Ville Niinistön sanotaan tekevän populistista politiikkaa oppositiokuoron säestyksellä. Haukutaan kaikkea, mitä hallitus päättää, ja nostetaan ruusunpunaista ideologiapolitiikkaa vailla sen toteutusta haittaavia piikikkäitä faktoja. Timo Soini on populistien kuningas – hän nosti puolueensa hallituskirjoihin kertomalla äänestäjille sitä, mitä äänestäjät halusivat kuulla. Kun hallitusvastuun realiteetit puhkaisivat perussuomalaisen kuplan, populismin noste kääntyi laskusuuntaan.

Myös sosiaalinen media on täynnä populisteja: keittiöpöytien ääressä istuvia yhteiskunta-asioiden tuntijoita. Pyllistetään sinne ja kumarretaan tänne. Tavoitellaan tykkäyksiä ja parjataan poliitikkoja. Parasta asennoitua negatiivisesti, sillä pessimisti ei pety. Kyllä kansa tietää paremmin, mitä kansa tarvitsee. Unohdetaan, että tänään parjattu poliitikko on se eilen äänestetty tavallinen kansalainen. Mutta ei sen väliä, populisti mikä populisti. Populistista on tullut moderni haukkumasana.

Populisti ei kuitenkaan ole paha. Populismi ei lähtökohtaisesti tarkoita suosion hakua epärehellisin keinoin. Populismi ei alun alkaen sisällä viitettä tyhjästä lupauksesta, tai toisten mollaamisesta. Latinan populus tarkoittaa kansaa. Populisti on inhimillinen. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu siihen, että viestitään omia ajatuksia tavalla, jonka toinen ymmärtää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ihmisten arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä viestitään, ja miten viestityt asiat ymmärretään. Kaikki populistit eivät ole turhia kansankiihottajia. Ei ole populistin vika, jos kansa turhaan kiihottuu.

Populismi tarkoittaa kansalaisten tarpeiden tyydyttämistä – ihmisläheistä ideologiaa, jonka eteen tehdään aktiivisesti töitä. Populistinen puhe on keskustelua sanoilla, joita ihmiset ymmärtävät. Samoin kuin latinankielisiä taudinkuvia paperille kirjaava lääkäri kertoo potilaalle tämän sairastavan tavallista nuhakuumetta, populistinen poliitikko pukee arvonsa ja tavoitteensa kansan kielelle. Populisti kertoo, että hallituksen implisiittinen konkordanssi tarkoittaa hiljaista yhteisymmärrystä päätöksenteossa. On siis vain hyvä, että poliitikot pyrkivät populistiseen ajatteluun ja ilmaisuun.

Perinteinen populisti on erinomainen poliitikko. Hyvän poliitikon päämäärä on valvoa kansalaisten etua. Hyvä poliitikko perehtyy asioihin, ymmärtää niihin vaikuttavat tekijät ja tekee töitä, jotta päämäärään on mahdollista päästä mahdollisimman pienillä vahingoilla. Hyvä poliitikko ymmärtää kansalaisia ja keskustelee kansalaisten kanssa. Kun kerran populistit pärjäsivät kuntavaaleissa, kuntalaisilla on toivoa. On syytä uskoa, että valtaapitävät ihan oikeasti pyrkivät edistämään äänestäjien tarpeita. Lopettakaamme siis purnaava keittiöpopulismi. Iloitkaamme poliittisen populismin voitosta!

]]>
3 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235638-kaikissa-meissa-asuu-pieni-populisti#comments Kansanedustaja Kuntavaalit Politiikan populismi Politiikka Populismi Thu, 13 Apr 2017 12:42:02 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235638-kaikissa-meissa-asuu-pieni-populisti
3 päivää vaaleista ja moskeija etenee http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee <p>Tänään on 3 päivää kuntavaaleista ja tänään on Helsingin kaupungille jätetty tontinvaraushakemus suurmoskeijan rakentamista varten. Näin kuntalaisena ja kesäkuusta alkaen kaupunginvaltuutettuna tulee kaupunkilaisten puolesta hiukan harmittava tunne. Vaalit käytiin kahden pormestariehdokkaan välillä, joista toinen sanoi ponnekkaasti ei hankkeelle, mutta unohdettiin kertoa neljästä muusta apulaispormestarista sekä siitä, että kaupunginvaltuuston voimasuhteilla on tässäkin asiassa merkitystä. Nyt jos katsomme uuden valtuuston kokoonpanoa ja ideologisia voimasuhteita, tulee moskeijahanke etenemään, mikäli se päätyy valtuustoon asti. Hanketta eniten kannattavilla Vihreillä, Vasemmistoliitolla, Sdp:llä ja Fp:llä on valtuustossa nimittäin enemmistö.</p> <p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148" title="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148">https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148</a></p> <p>Toinen asia, joka on hyvä huomioida, että juuri nyt veronmaksajat osallistuvat tähän hankkeeseen. Jokainen työtunti, joka tähän kaupungilla käytetään, on veronmaksajien varoilla maksettavaa. Oheisen artikkelin perusteella työtunteja kuluu runsaasti sillä lausuntopyynnöt ja niiden analysointi, neuvottelut ja tapaamiset sekä lopullinen päätösehdotus eivät synny kovin edullisesti. En kykene ymmärtämään miksi tämän hankkeen kanssa edetään ottaen huomioon taustahenkilöiden ja yhdistysten rahaepäselvyydet ja nyt puheissa oleva raha Bahrainista ja sen lähivaltioista. Edes koko säätiötä ei ole edes rekisteröity, jolla hanketta olisi ylipäänsä tarkoitus operoida.</p> <p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/" title="https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/">https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kinte...</a></p> <p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/" title="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/">https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat...</a></p> <p>Hiukan tässä tulee varmasti kaupunkilaisille vedättämisen maku ja nyt olisi oleellista selvittää kuka tai mitkä tahot ovat olleet junailemassa aikataulutusta ja ylipäänsä selvästi edistää hanketta Helsingin kaupungin taholta. Ja lopettaa tämän hankkeen vieminen eteenpäin ennen kuin on liian myöhäsitä.</p> <p>Tekisi mieleni lainata tässä Kekkosen sanoja, mutta olkoon. Kaupunkilaiset ymmärtävät muutoinkin mitä juuri nyt tapahtuu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Aiempi blogikirjoitukseni aiheesta.</p> <p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta" title="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-su...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Edit klo 22.05 Kiinteistövirastosta twitterin kautta saadun tiedon mukaan tontinvaraushakemus on jätetty &nbsp;2015. Näin ollen hanketta on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja kysymys hankkeen veronmaksajille koituvista kustannuksista ja hankkeen hivuttamisesta on erittäin aiheellinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on 3 päivää kuntavaaleista ja tänään on Helsingin kaupungille jätetty tontinvaraushakemus suurmoskeijan rakentamista varten. Näin kuntalaisena ja kesäkuusta alkaen kaupunginvaltuutettuna tulee kaupunkilaisten puolesta hiukan harmittava tunne. Vaalit käytiin kahden pormestariehdokkaan välillä, joista toinen sanoi ponnekkaasti ei hankkeelle, mutta unohdettiin kertoa neljästä muusta apulaispormestarista sekä siitä, että kaupunginvaltuuston voimasuhteilla on tässäkin asiassa merkitystä. Nyt jos katsomme uuden valtuuston kokoonpanoa ja ideologisia voimasuhteita, tulee moskeijahanke etenemään, mikäli se päätyy valtuustoon asti. Hanketta eniten kannattavilla Vihreillä, Vasemmistoliitolla, Sdp:llä ja Fp:llä on valtuustossa nimittäin enemmistö.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148

Toinen asia, joka on hyvä huomioida, että juuri nyt veronmaksajat osallistuvat tähän hankkeeseen. Jokainen työtunti, joka tähän kaupungilla käytetään, on veronmaksajien varoilla maksettavaa. Oheisen artikkelin perusteella työtunteja kuluu runsaasti sillä lausuntopyynnöt ja niiden analysointi, neuvottelut ja tapaamiset sekä lopullinen päätösehdotus eivät synny kovin edullisesti. En kykene ymmärtämään miksi tämän hankkeen kanssa edetään ottaen huomioon taustahenkilöiden ja yhdistysten rahaepäselvyydet ja nyt puheissa oleva raha Bahrainista ja sen lähivaltioista. Edes koko säätiötä ei ole edes rekisteröity, jolla hanketta olisi ylipäänsä tarkoitus operoida.

https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/

https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/

Hiukan tässä tulee varmasti kaupunkilaisille vedättämisen maku ja nyt olisi oleellista selvittää kuka tai mitkä tahot ovat olleet junailemassa aikataulutusta ja ylipäänsä selvästi edistää hanketta Helsingin kaupungin taholta. Ja lopettaa tämän hankkeen vieminen eteenpäin ennen kuin on liian myöhäsitä.

Tekisi mieleni lainata tässä Kekkosen sanoja, mutta olkoon. Kaupunkilaiset ymmärtävät muutoinkin mitä juuri nyt tapahtuu.

 

Aiempi blogikirjoitukseni aiheesta.

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta

 

Edit klo 22.05 Kiinteistövirastosta twitterin kautta saadun tiedon mukaan tontinvaraushakemus on jätetty  2015. Näin ollen hanketta on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja kysymys hankkeen veronmaksajille koituvista kustannuksista ja hankkeen hivuttamisesta on erittäin aiheellinen.

]]>
34 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee#comments Helsingin suurmoskeija Helsinki Kuntavaalit Pormestarivaali Suurmoskeija Wed, 12 Apr 2017 16:20:54 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee
SDP:n uudistumiskyky? Onko sitä? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235583-sdpn-uudistumiskyky-onko-sita <p>Sitten Paavo Lipposen ovat SDP:n vaalivoitot harvassa. Puolueessa on kuitenkin uudistumisesta keskusteltu koko 2000-luvun ajan, mutta kuitenkin puolue on jämähtänyt tiukasti viime vuosituhannelle. Savupiipputeollisuuden aikaan, jota ei enää ole. Tämä siitäkin huolimatta, että työelämä on kokenut valtavan muutoksen.</p><p>SDP:n 2000-luku on ollut vaalitappiosta toiseen kulkemista. Jutta Urpilainen valittiin puoluekokouksessa 2008 puheenjohtajaksi. Silloinkin oli paljon puolueen uudistamishalua ilmassa, mutta uudistumiskyky jäi puuttumaan. Puheenjohtajakautensa alussa Urpilainen vaikutti epävarmalta ja olevan muitten vietävissä. Sitten kun hän alkoi oikeasti itse johtaa puoluetta ja hakea sille linjaa, vanhat ay-jäärät aloittivat Urpilaisen syrjäyttämiskampanjan.. Sen lopputuloksena SDP valitsi vuoden 2014 puoluekokouksessaan monissa tehtävissä ay-liikkeessä toimineen Antti Rinteen puheenjohtajakseen.</p><p>Urpilaisen aikana SDP ei kyennyt uudistumaan, vaikka halua olisikin ollut. Rinteen aikana ei aluksi ollut edes uudistumishalua, mutta vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen puolueen sisältä alkoi kuulua vaatimuksia puolueen uudistamiseen ja siirtymiseen vihdoin tälle vuosituhannelle. Uudistamishaluisten perintöprinssiksi valikoitui nuori Antti Lindtman.&nbsp;</p><p>Vanhat puoluejäärät onnistuivat kuitenkin pelaamaan Antti Lindtmanin ulos puheenjohtajaehdokkaiden joukosta vuotamalla sopivasti Antti Lindtmanin eduskunnan puhemiehistölle toimittavat listat siitä, keille SDP:n kansanedustajille tulisi täysistunnoissa antaa puheenvuoro.</p><p>Helmikuussa 2017 SDP valitsi puheenjohtajakseen Antti Rinteen jatkokaudelle. Kuntavaalit pidettiin viime sunnuntaina. Vaalitulos ei SDP:tä hellinyt. Oppositioasemastaan huolimatta puolue koki jälleen vaalitappion.</p> Sitten Paavo Lipposen ovat SDP:n vaalivoitot harvassa. Puolueessa on kuitenkin uudistumisesta keskusteltu koko 2000-luvun ajan, mutta kuitenkin puolue on jämähtänyt tiukasti viime vuosituhannelle. Savupiipputeollisuuden aikaan, jota ei enää ole. Tämä siitäkin huolimatta, että työelämä on kokenut valtavan muutoksen.

SDP:n 2000-luku on ollut vaalitappiosta toiseen kulkemista. Jutta Urpilainen valittiin puoluekokouksessa 2008 puheenjohtajaksi. Silloinkin oli paljon puolueen uudistamishalua ilmassa, mutta uudistumiskyky jäi puuttumaan. Puheenjohtajakautensa alussa Urpilainen vaikutti epävarmalta ja olevan muitten vietävissä. Sitten kun hän alkoi oikeasti itse johtaa puoluetta ja hakea sille linjaa, vanhat ay-jäärät aloittivat Urpilaisen syrjäyttämiskampanjan.. Sen lopputuloksena SDP valitsi vuoden 2014 puoluekokouksessaan monissa tehtävissä ay-liikkeessä toimineen Antti Rinteen puheenjohtajakseen.

Urpilaisen aikana SDP ei kyennyt uudistumaan, vaikka halua olisikin ollut. Rinteen aikana ei aluksi ollut edes uudistumishalua, mutta vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen puolueen sisältä alkoi kuulua vaatimuksia puolueen uudistamiseen ja siirtymiseen vihdoin tälle vuosituhannelle. Uudistamishaluisten perintöprinssiksi valikoitui nuori Antti Lindtman. 

Vanhat puoluejäärät onnistuivat kuitenkin pelaamaan Antti Lindtmanin ulos puheenjohtajaehdokkaiden joukosta vuotamalla sopivasti Antti Lindtmanin eduskunnan puhemiehistölle toimittavat listat siitä, keille SDP:n kansanedustajille tulisi täysistunnoissa antaa puheenvuoro.

Helmikuussa 2017 SDP valitsi puheenjohtajakseen Antti Rinteen jatkokaudelle. Kuntavaalit pidettiin viime sunnuntaina. Vaalitulos ei SDP:tä hellinyt. Oppositioasemastaan huolimatta puolue koki jälleen vaalitappion.

]]>
152 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235583-sdpn-uudistumiskyky-onko-sita#comments Kotimaa #politiikka Kuntavaalit SDP Uudistumishalu Uudistumiskyky Wed, 12 Apr 2017 11:28:49 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235583-sdpn-uudistumiskyky-onko-sita
Vaalien välissä http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235532-vaalien-valissa <p>102 ääntä! Olen kiitollinen ihan jokaisesta.</p><p><strong>Tampere</strong></p><p>Tein pienen mutta aktiivisen kampanjan sosiaalisessa mediassa ja kaduilla. Henkilökohtainen kampanjabudjettini oli noin 50 euroa, joten yksi ääni maksoi minulle noin 50 senttiä. Tähän voi tietysti laskea mukaan kahvipaketit, keksit ja muut tarjoilut sekä bensarahat, jotka menivät puolueen yhteiseen kampanjaan. Yhteensä minulle tuli kuluja noin 100 euron verran. Sain paljon konkreettista tukea ystäviltä. Siitä suurkiitos, tiedätte keitä olette!</p><p>Keskestelut olivat lähes poikkeuksetta hyviä. Samalla kun kerroin piraateista ja tavoitteistamme, opin eri taustoista tulevilta äänestäjiltä heidän huolistaan ja toiveistaan. Monella heistä oli totta kai yksityiskohtaistakin asiantuntemusta asioista, joista minä tuskin olin kuullutkaan. Opin uutta ja muodostin mielipiteitä asioista, joista minulla ei sellaisia ollut.</p><p>Monen keskustelun pääsisältö oli, että mikä tämä Piraattipuolue oikeastaan edes on. Tulin maininneeksi useamman kerran, että puolueen mielestä artistin kuuluu saada korvaus työstään. Vanhemmat ihmiset tulivat kyselemään, puolueesta, jota heidän lapsensa tai lapsenlapsensa äänestävät. Muutama vanhempi halusi flaijerin mukaan kannustaakseen nuorta perheenjäsentään äänestämään ylipäätään. Jotkut vaalimökille tulleet nuorehkot sanoivat aina äänestäneensä piraatteja.</p><p>Myös muiden puolueiden ehdokkaat suhtautuivat positiivisesti ja kannustaen. Ehdokkaat oikealta vasemmalle toivottelivat meille valtuustopaikkaa.</p><p>Paikkaa ei kuitenkaan tullut, vaikka kaikki ulkoiset edellytykset ovat Tampereella kunnossa: opiskelijakaupunki, jolla on historiaa tekniikassa ja innovaatioissa. Listan äänimäärä jäi 994:ään, kun läpipääsyyn olisi vaadittu 1545, Olen itse seurannut Piraattipuoluetta pitkään sivusta, mutta nyt mukaan lähdettyäni vasta konkreettisemmin ymmärrän, mistä johtuu, että kannatus ei kasva niin kuin voisi odottaa. Tekeviä käsiä on yksinkertaisesti liian vähän.</p><p>Aion olla paikallisessa järjestötoiminnassa mukana jatkossa. Perimätieto kertoo, että Tampereen paikallistoiminnan on ollut tapana lopahtaa vaalien jälkeen. Ei enää.</p><p>Nyt on taas vähän enemmän aikaa tavallisille hyville asioille elämässä: parisuhteelle, mielenterveydelle, ohjelmoinnin opinnoille, työnhaulle, peliharrastukselle, lukemiselle ja keppitappelulle. Politiikan tekeminen kuitenkin jatkuu vaalien välissäkin.</p><p><strong>Suomi</strong></p><p>Valtakunnallisesti tämä oli Piraattipuolueelle tietysti läpimurto, kun Helsinki ja Jyväskylä saivat piraattivaltuutetut ja Espoo varavaltuutetun. Onneksi olkoon Petrus Pennanen, Arto Lampila ja Janne Paalijärvi! Yksi ihminen voi saada valtuustossa paljon aikaan, varsinkin jos taustalla on aktiivinen työryhmä. Tämä on tietysti myös näytön paikka puolueelle, joka on keskittynyt tähän asti enemmän valtakunnalliseen politiikkaan.</p><p>Piraattien läpimurron lisäksi vaalitulos on muutenkin aivan kelvollinen. Espoossa Janne Paalijärven edelle kiilannut ja paikan saanut Liberaalipuolue on minulle vähän arvoitus, mutta uutena puolueena suhtaudun siihen varautuneen myönteisesti. Feministisen puolueen valtuustopaikka Helsingissä on erittäin tervetullut. Samoin ovat Vihreiden ja Vasemmiston nousu. Uskon, että Suomen kuntia johdetaan nyt aiempaa enemmän ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 102 ääntä! Olen kiitollinen ihan jokaisesta.

Tampere

Tein pienen mutta aktiivisen kampanjan sosiaalisessa mediassa ja kaduilla. Henkilökohtainen kampanjabudjettini oli noin 50 euroa, joten yksi ääni maksoi minulle noin 50 senttiä. Tähän voi tietysti laskea mukaan kahvipaketit, keksit ja muut tarjoilut sekä bensarahat, jotka menivät puolueen yhteiseen kampanjaan. Yhteensä minulle tuli kuluja noin 100 euron verran. Sain paljon konkreettista tukea ystäviltä. Siitä suurkiitos, tiedätte keitä olette!

Keskestelut olivat lähes poikkeuksetta hyviä. Samalla kun kerroin piraateista ja tavoitteistamme, opin eri taustoista tulevilta äänestäjiltä heidän huolistaan ja toiveistaan. Monella heistä oli totta kai yksityiskohtaistakin asiantuntemusta asioista, joista minä tuskin olin kuullutkaan. Opin uutta ja muodostin mielipiteitä asioista, joista minulla ei sellaisia ollut.

Monen keskustelun pääsisältö oli, että mikä tämä Piraattipuolue oikeastaan edes on. Tulin maininneeksi useamman kerran, että puolueen mielestä artistin kuuluu saada korvaus työstään. Vanhemmat ihmiset tulivat kyselemään, puolueesta, jota heidän lapsensa tai lapsenlapsensa äänestävät. Muutama vanhempi halusi flaijerin mukaan kannustaakseen nuorta perheenjäsentään äänestämään ylipäätään. Jotkut vaalimökille tulleet nuorehkot sanoivat aina äänestäneensä piraatteja.

Myös muiden puolueiden ehdokkaat suhtautuivat positiivisesti ja kannustaen. Ehdokkaat oikealta vasemmalle toivottelivat meille valtuustopaikkaa.

Paikkaa ei kuitenkaan tullut, vaikka kaikki ulkoiset edellytykset ovat Tampereella kunnossa: opiskelijakaupunki, jolla on historiaa tekniikassa ja innovaatioissa. Listan äänimäärä jäi 994:ään, kun läpipääsyyn olisi vaadittu 1545, Olen itse seurannut Piraattipuoluetta pitkään sivusta, mutta nyt mukaan lähdettyäni vasta konkreettisemmin ymmärrän, mistä johtuu, että kannatus ei kasva niin kuin voisi odottaa. Tekeviä käsiä on yksinkertaisesti liian vähän.

Aion olla paikallisessa järjestötoiminnassa mukana jatkossa. Perimätieto kertoo, että Tampereen paikallistoiminnan on ollut tapana lopahtaa vaalien jälkeen. Ei enää.

Nyt on taas vähän enemmän aikaa tavallisille hyville asioille elämässä: parisuhteelle, mielenterveydelle, ohjelmoinnin opinnoille, työnhaulle, peliharrastukselle, lukemiselle ja keppitappelulle. Politiikan tekeminen kuitenkin jatkuu vaalien välissäkin.

Suomi

Valtakunnallisesti tämä oli Piraattipuolueelle tietysti läpimurto, kun Helsinki ja Jyväskylä saivat piraattivaltuutetut ja Espoo varavaltuutetun. Onneksi olkoon Petrus Pennanen, Arto Lampila ja Janne Paalijärvi! Yksi ihminen voi saada valtuustossa paljon aikaan, varsinkin jos taustalla on aktiivinen työryhmä. Tämä on tietysti myös näytön paikka puolueelle, joka on keskittynyt tähän asti enemmän valtakunnalliseen politiikkaan.

Piraattien läpimurron lisäksi vaalitulos on muutenkin aivan kelvollinen. Espoossa Janne Paalijärven edelle kiilannut ja paikan saanut Liberaalipuolue on minulle vähän arvoitus, mutta uutena puolueena suhtaudun siihen varautuneen myönteisesti. Feministisen puolueen valtuustopaikka Helsingissä on erittäin tervetullut. Samoin ovat Vihreiden ja Vasemmiston nousu. Uskon, että Suomen kuntia johdetaan nyt aiempaa enemmän ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen.

]]>
0 http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235532-vaalien-valissa#comments Kuntavaalit Piraattipuolue Tampere Tue, 11 Apr 2017 07:59:48 +0000 Juho Karvinen http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235532-vaalien-valissa
Kuntavaalit 2017 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235526-kuntavaalit-2017 <p>Muutama päivä on ehtinyt kulua vaaleista, joten lyhyt analyysi on varmasti paikallaan. Jutta Urpilaista lainaten, aivan aluksi haluan kiittää kaikkia Perussuomalaisia äänestäneitä, ehdokkaita ja kentän aktiiveja. Oma vaalitiimini ja tukijani ansaitsevat sydämelliset kiitokset, ilman valtakunnallista näkyvyyttä teimme loistavan tuloksen. Ilman teitä tällainen tulos ei olisi ollut mahdollista. Olitte huikeita jälleen kerran.</p><p>Perussuomalaisten kokonaistulos oli luonnollisesti pettymys. Turpaan tuli, kuten Soini totesi. Itse ajattelen siten, että valtakunnan politiikka on vaikuttanut tähän ja ihmisten pettymys näkyy nyt. Perussuomalaisten äänestäjä ei ole saanut mitä tilasi ja hän jäi kotiin, suurin puolue oli nukkuvien puolue 42,2 %. Pieni yksityiskohta joka on hyvä huomioida Ps:n osalta on se, että muutama viikko sitten hallituksen maahanmuuttoa koskevien kiristysten puolesta lausuneet kansanedustajat tekivät kukin loistavan tuloksen kuntavaaleissa. Ehkäpä napakkuus on äänestäjien mieleen. Ja on reilua myöntää epäonnistumisetkin. Ja otettava opiksi.</p><p><a href="http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/136561-perussuomalaisten-kansanedustajat-vaativat-maahanmuuttopoliittisia-tiukennuksia-kiirehdittava">http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/136561-perussuomalaisten-kansanedustajat-vaativat-maahanmuuttopoliittisia-tiukennuksia-kiirehdittava</a></p><p>Helsingissä käytiin pormestarivaalit. Itsellenikin useat ihmiset viestivät äänestävänsä Vapaavuorta, koska he äänestävät Sinnemäkeä ja suurmoskeijaa vastaan. Suurmoskeijasta tuli näiden vaalien suurin yksittäinen kysymys, joka kertonee asian suuresta merkityksestä helsinkiläisille. Kun muutoin katsoo Helsingin vaalitulosta, on erään ihmisen puuskahdus varsin lähelle totuutta. Hän sanoi: &rdquo;Sinne meni Malmin lentokenttä ja Keskuspuisto, tilalle moskeija ja maahanmuuton kustannuksia&rdquo;. Ehkäpä ei moskeijaa, mutta muutoin varsin lähelle totuutta menee. Itsellenikin tuli ensin ajatus, että Helsingistä on paettava vielä kun voi. Mutta eihän tuore valtuutettu sillä tavalla voi ajatella vaan nyt alkaa työ helsinkiläisten luottamuksen palauttamiseksi Perussuomalaisiin.</p><p>Saimme Helsinkiin vain 6 paikkaa valtuustoon. Aivan loistava ryhmä Jussi Halla-aho, Sampo Terho, Mika Raatikainen, Jussi Niinistö, Pia Kopra ja minä. Tällä ryhmällä saamme varmasti tehtyä hyvää valtuustotyötä. On kuitenkin syytä jo tässä vaiheessa muistuttaa, että me emme pysty näin pienellä ryhmällä yksin estämään yhtään typerää päätöstä emmekä liioin viemään yhtään päätöstä läpi. Vihr+Vas+Sdp on nyt Helsingissä 43 paikkaa eli yli puolet valtuustosta. Näin ollen voidaan tässäkin yhteydessä käyttää sanontaa sitä saa mitä tilaa ja nukkumaan vaaleissa ei kannata jäädä. Helsingin suurin puolue oli nukkuvat 38,4 %.</p><p>Omaan vaalitulokseeni olen erittäin tyytyväinen. Tämä viimein näytti sen, että laillani ajattelevia ihmisiä todella on Helsingissä ja että puhun useammalla suulla kuin omallani. Olin oman puolueeni sisällä viidentenä heti valtakunnan ykkösnimien jälkeen, joten tulokseen voi olla todella tyytyväinen ja se myös kannustaa jatkamaan eteenpäin. Vääräleukaisimmat &nbsp;huomasivat ensimmäisenä, että olin saanut enemmän ääniä kun Paavo Väyrynen, joka ilahdutti tukijoitani suuresti.</p><p>Nyt alkaa työ ja suunnanmuutos.</p><ul><li><em>En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.- Aliupseeri Hietanen Tuntematon sotilas</em></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muutama päivä on ehtinyt kulua vaaleista, joten lyhyt analyysi on varmasti paikallaan. Jutta Urpilaista lainaten, aivan aluksi haluan kiittää kaikkia Perussuomalaisia äänestäneitä, ehdokkaita ja kentän aktiiveja. Oma vaalitiimini ja tukijani ansaitsevat sydämelliset kiitokset, ilman valtakunnallista näkyvyyttä teimme loistavan tuloksen. Ilman teitä tällainen tulos ei olisi ollut mahdollista. Olitte huikeita jälleen kerran.

Perussuomalaisten kokonaistulos oli luonnollisesti pettymys. Turpaan tuli, kuten Soini totesi. Itse ajattelen siten, että valtakunnan politiikka on vaikuttanut tähän ja ihmisten pettymys näkyy nyt. Perussuomalaisten äänestäjä ei ole saanut mitä tilasi ja hän jäi kotiin, suurin puolue oli nukkuvien puolue 42,2 %. Pieni yksityiskohta joka on hyvä huomioida Ps:n osalta on se, että muutama viikko sitten hallituksen maahanmuuttoa koskevien kiristysten puolesta lausuneet kansanedustajat tekivät kukin loistavan tuloksen kuntavaaleissa. Ehkäpä napakkuus on äänestäjien mieleen. Ja on reilua myöntää epäonnistumisetkin. Ja otettava opiksi.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/136561-perussuomalaisten-kansanedustajat-vaativat-maahanmuuttopoliittisia-tiukennuksia-kiirehdittava

Helsingissä käytiin pormestarivaalit. Itsellenikin useat ihmiset viestivät äänestävänsä Vapaavuorta, koska he äänestävät Sinnemäkeä ja suurmoskeijaa vastaan. Suurmoskeijasta tuli näiden vaalien suurin yksittäinen kysymys, joka kertonee asian suuresta merkityksestä helsinkiläisille. Kun muutoin katsoo Helsingin vaalitulosta, on erään ihmisen puuskahdus varsin lähelle totuutta. Hän sanoi: ”Sinne meni Malmin lentokenttä ja Keskuspuisto, tilalle moskeija ja maahanmuuton kustannuksia”. Ehkäpä ei moskeijaa, mutta muutoin varsin lähelle totuutta menee. Itsellenikin tuli ensin ajatus, että Helsingistä on paettava vielä kun voi. Mutta eihän tuore valtuutettu sillä tavalla voi ajatella vaan nyt alkaa työ helsinkiläisten luottamuksen palauttamiseksi Perussuomalaisiin.

Saimme Helsinkiin vain 6 paikkaa valtuustoon. Aivan loistava ryhmä Jussi Halla-aho, Sampo Terho, Mika Raatikainen, Jussi Niinistö, Pia Kopra ja minä. Tällä ryhmällä saamme varmasti tehtyä hyvää valtuustotyötä. On kuitenkin syytä jo tässä vaiheessa muistuttaa, että me emme pysty näin pienellä ryhmällä yksin estämään yhtään typerää päätöstä emmekä liioin viemään yhtään päätöstä läpi. Vihr+Vas+Sdp on nyt Helsingissä 43 paikkaa eli yli puolet valtuustosta. Näin ollen voidaan tässäkin yhteydessä käyttää sanontaa sitä saa mitä tilaa ja nukkumaan vaaleissa ei kannata jäädä. Helsingin suurin puolue oli nukkuvat 38,4 %.

Omaan vaalitulokseeni olen erittäin tyytyväinen. Tämä viimein näytti sen, että laillani ajattelevia ihmisiä todella on Helsingissä ja että puhun useammalla suulla kuin omallani. Olin oman puolueeni sisällä viidentenä heti valtakunnan ykkösnimien jälkeen, joten tulokseen voi olla todella tyytyväinen ja se myös kannustaa jatkamaan eteenpäin. Vääräleukaisimmat  huomasivat ensimmäisenä, että olin saanut enemmän ääniä kun Paavo Väyrynen, joka ilahdutti tukijoitani suuresti.

Nyt alkaa työ ja suunnanmuutos.

  • En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.- Aliupseeri Hietanen Tuntematon sotilas
]]>
3 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235526-kuntavaalit-2017#comments Helsinki Kuntavaalit Kuntavaalit 2017 Perussuomalaiset Tue, 11 Apr 2017 07:06:54 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235526-kuntavaalit-2017