Ydinvoima http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134042/all Mon, 19 Nov 2018 09:30:11 +0200 fi Pienydinvoimaa Ouluunkin http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264405-pienydinvoimaa-ouluunkin <p>Ouluun on rakenteilla uusi biovoimalaitos vuonna 2020. Projekti on hyvä ja laskee Oulun kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä, kun se korvaa turvetta ja puuta käyttävän Toppila 1 -lämpövoimalaitoksen.</p> <p>Pienydinvoimaloiden tekniikka kehittyy huimaavaa vauhtia ja ne tarjoavat pian turvallista, edullista, skaalautuvaa ja ympäri vuoden toimivaa lämpöä ja sähköä. Pienydinvoimaloiden &nbsp;tärkein etu on kuitenkin se, ettei niiden käytöstä synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Pääosa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa.</p> <p>Ehdottaisinkin, että kun vuonna 2035 Toppila 2 -lämpövoimala tulee elinkaarensa päähän, se korvattaisin kahdella 200 MW pienydinreaktorilla. Voimaloiden käyttöaika tulee olemaan vaihtoehtoja huomattavasti pidempi ja laitos voidaan suunnitella siten, että reaktoreita lisätään myöhemmin kaupungin kasvaessa.</p> <p>Vuosi 2035 tuntuu kaukaiselta ajanhetkeltä, mutta koska suurin este sarjavalmisteisten pienydinvoimaloiden rakentamiselle on lainsäädännön puute, eikä lainsäädäntää ole vielä edes aloitettu, voisi kaupungin selvitys aiheesta jouduttaa lainsäädäntötyötä ja täten helpottaa voimaloiden rakentamista myös pitkällä aikavälillä koko Suomessa. Oulu voisi olla edelläkävijä täydessä hiilidioksidivapaudessa.</p> <p>Pohjoisen sijaintimme takia emme voi luottaa kaukolämmön tuotannossa vain pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin. Talvella aurinko ei paista eikä Oulu merellisyydestään huolimatta ole kovin tuulinen. Lämpöä ja sähköä tarvitaan eniten juuri silloin kun uusiutuvat eivät toimi.</p> <p>Koska ydinjätteiden loppusijoitus on Suomessa jo ratkaistu ja pienydinvoimalat ratkaisevat perinteisten suurten voimaloiden ongelmat, hinnan, projektien keston ja myöhästymiset, pienydinvoimalat ovat pian varteenotettava vaihtoehto.</p> <p>Kirjoittaja on Liberaalipuolue - Vapaus Valita r.p.:n hallituksen jäsen ja ehdolla eduskuntavaaleissa. Ammatiltaan IT-konsultti.</p> <p>Julkaistu aiemmin Kalevassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ouluun on rakenteilla uusi biovoimalaitos vuonna 2020. Projekti on hyvä ja laskee Oulun kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä, kun se korvaa turvetta ja puuta käyttävän Toppila 1 -lämpövoimalaitoksen.

Pienydinvoimaloiden tekniikka kehittyy huimaavaa vauhtia ja ne tarjoavat pian turvallista, edullista, skaalautuvaa ja ympäri vuoden toimivaa lämpöä ja sähköä. Pienydinvoimaloiden  tärkein etu on kuitenkin se, ettei niiden käytöstä synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Pääosa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa.

Ehdottaisinkin, että kun vuonna 2035 Toppila 2 -lämpövoimala tulee elinkaarensa päähän, se korvattaisin kahdella 200 MW pienydinreaktorilla. Voimaloiden käyttöaika tulee olemaan vaihtoehtoja huomattavasti pidempi ja laitos voidaan suunnitella siten, että reaktoreita lisätään myöhemmin kaupungin kasvaessa.

Vuosi 2035 tuntuu kaukaiselta ajanhetkeltä, mutta koska suurin este sarjavalmisteisten pienydinvoimaloiden rakentamiselle on lainsäädännön puute, eikä lainsäädäntää ole vielä edes aloitettu, voisi kaupungin selvitys aiheesta jouduttaa lainsäädäntötyötä ja täten helpottaa voimaloiden rakentamista myös pitkällä aikavälillä koko Suomessa. Oulu voisi olla edelläkävijä täydessä hiilidioksidivapaudessa.

Pohjoisen sijaintimme takia emme voi luottaa kaukolämmön tuotannossa vain pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin. Talvella aurinko ei paista eikä Oulu merellisyydestään huolimatta ole kovin tuulinen. Lämpöä ja sähköä tarvitaan eniten juuri silloin kun uusiutuvat eivät toimi.

Koska ydinjätteiden loppusijoitus on Suomessa jo ratkaistu ja pienydinvoimalat ratkaisevat perinteisten suurten voimaloiden ongelmat, hinnan, projektien keston ja myöhästymiset, pienydinvoimalat ovat pian varteenotettava vaihtoehto.

Kirjoittaja on Liberaalipuolue - Vapaus Valita r.p.:n hallituksen jäsen ja ehdolla eduskuntavaaleissa. Ammatiltaan IT-konsultti.

Julkaistu aiemmin Kalevassa.

]]>
5 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264405-pienydinvoimaa-ouluunkin#comments Ilmastonmuutos Oulu Politiikka Ydinvoima Mon, 19 Nov 2018 07:30:11 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264405-pienydinvoimaa-ouluunkin
Uraaniluotia etsimässä http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264003-uraaniluotia-etsimassa <p>Kun raskas atomiydin, esimerkiksi uraanin 235-isotooppi hajoaa neutronin törmäyksen seurauksena kahdeksi kevyemmäksi atomiksi (krypton92 ja barium141), hajoamistuotteiden yhteismassa on hitusen pienempi kuin alkuperäisen uraaniatomin. Erotus vapautuu energiana fysiikan kuuluisimman yhtälön E=mc^2 mukaan. Samalla vapautuu neutroneja, jotka muihin U235-atomiytimiin osuessaan hajottavat ne. Jos U235-atomeja on riittävän tiheässä, tuloksena on ketjureaktio, jota käytetään sekä ydinaseissa että ydinvoimaloissa.</p><p>Muidenkin lopulta havahduttua ilmastonmuutoksen todellisuuteen meiltä vihreiltä on kysytty, miksi suhtaudumme niin kriittisesti &rdquo;päästöttömään&rdquo; ydinvoimaan. Erityisesti muistellaan vuotta 2014, jolloin erosimme Kataisen hallituksesta, koska emme hyväksyneet sen päätöstä muuttaa Fennovoiman ydinvoimalupaa siten, että Rosatomista tulee Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimittajana. Nykymaailmassa voisi moni muukin nikotella Suomen sähköhuollon sitomista venäläiseen valtionyhtiöön. Ja riittää hankkeessa <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/fennovoiman-turvallisuuskulttuuri-huolestuttaa-valvojaa-hanke-yllatyksellinen-suunnittelu-yha-kesken-6725626">nikoteltavaa muutenkin</a>.</p><p>Pitäisikö Vihreiden siis kyseenalaistaa kriittinen kantansa ydinvoimaan? Ainakin Tieteen ja Teknologian Vihreät eli Viite on jo pitkään vaatinut, että <a href="https://www.viite.fi/2017/03/07/vihreiden-energiavisio-tunnustaa-tosiasiat/">ydinvoimaa tulisi verrata muihin energialähteisiin neutraalisti</a> &ndash; ongelmia tietenkään unohtamatta.</p><p>Ydinvoima kun ei ole aivan niin puhtoista ja päästötöntä, kuten sen innokkaimmat kannattajat ajattelevat. Sekä <a href="https://www.theguardian.com/environment/2014/apr/15/uranium-workers-dying-cancer-rio-tinto-namibia-mine">uraanin louhinta</a> ja rikastus että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ovat ongelmallisia. Uraanimalmiot eivät yleensä ole rikkaita, vaan malmia on louhittava todella paljon rikastettavaksi, ja luonnon uraanista vain 0,7% on fissiokelpoista U235-isotooppia. Eikä rikastusprosessi ole täydellinen, vaan sivukiveen jää uraania sekä sen hajoamistuotteita kuten toriumia ja radiumia, joka hajoaa radoniksi: Massiivisista sivukivikasoista ja jätevesialtaista ei saa päästä valumavesiä vesistöihin tai pohjaveteen.</p><p>Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen haastavuutta kuvaa hyvin se, ettei maailmassa ole vielä käytössä yhtäkään loppusijoituspaikkaa, vaikka ydinvoimaloita on ollut käytössä 1950-luvulta alkaen. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Onkalo_spent_nuclear_fuel_repository">Suomen Onkalosta</a> on tulossa maailman ensimmäinen toimiva loppusijoituspaikka, kun se vuonna 2020 otetaan käyttöön.</p><p>Itseäni mietityttää eniten ydinvoiman vaatima yhteiskunnan vakaus. Yhteiskunnan voimalan ympärillä on toimittava sekä voimalan 50-70 vuoden käyttöaika että käytön jälkeen seuraavat reaktorin jäähtymiseen ja purkamiseen kuluvat vuodet tai vuosikymmenet. Jos Suomeen olisi maan itsenäistyessä rakennettu ydinvoimala, sen purkutyöt olisivat nyt loppusuoralla. Sen olisi pitänyt selvitä mm. talvi- ja jatkosodan pommituksista.</p><p>Voisiko ydinvoima olla avain Suomen hiilipäästöjen nollaamiseen? Olettaen siis, että ydinvoimalan rakentaminen onnistuu alle 19 vuodessa, minkä esimerkiksi Olkiluoto 3 näyttäisi vievän, jos viimeisin aikataulu pitää paikkansa, ja <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/lut-selvittaa-olkiluoto-3-n-varahtelynvaimennuksen-professori-pitaa-ratkaista-ennen-voimalaitoksen-kaynnistysta-6748393">värinäonelmat saadaan ratkaistua</a>. Meillä kun ei enää ole 20 vuotta aikaa vähentää ilmastopäästöjämme.</p><p><a href="https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/tilastot/sahkotilastot">Vuonna 2017 Suomessa kulutetusta sähköstä</a> noin neljännes tuotettiin kotimaisella ydinvoimalla. Yhtä paljon sähköä tuodaan ulkomailta. Jos Suomen neljän käytössä olevan ydinlaitosyksikön yhteenlaskettu nettosähköteho on 2779 MW ja Olkiluoto 3:n 1600 MW, voimme laskeskella, että Olkiluoto 3:n joskus valmistuessa kotimaisen ydinvoiman osuus Suomessa kulutetusta sähköstä olisi nykyisellä kulutustasolla vajaat 40%. Hanhikivi 1:n varaan en uskalla vielä spekuloida mitään.</p><p>Nämä siis perustuvat viime vuoden lukuihin. En ole edes yrittänyt ennakoida esimerkiksi liikenteen sähköistymisen tai energian tuhlauksen vähentämisen vaikutuksia tulevina vuosina.</p><p>Kuinka paljon Suomen sähkömarkkinoille &rdquo;mahtuu&rdquo; ydinvoimalla tuotettua sähköä, vai haluammeko siirtyä sähkön nettotuojasta nettoviejäksi? Vesivoiman määrä pysynee ennallaan (17,1% v. 2017), tuulivoiman tuotanto kasvaa (5,6%), teollisuuden yhteistuotanto pysyy ennallaan tai kasvaa uusien sellutehtaiden myötä (10,7%). Pelivaraksi jää kaukolämmön yhteistuotanto (14,0%). Ei ihme, että viime aikoina on alettu puhua isompiin kaupunkeihin rakennettavista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori">pienistä modulaarisista SMR-ydinvoimaloista</a> (Small Modular Reactor), jotka tuottaisivat sähkön lisäksi kaukolämpöä.</p><p>Olen pohtinut modulaarisista pienreaktoreita <a href="http://kasvi.org/?p=825">omassa blogissaan</a>. Perusongelmana on se, että niitä ei ole vielä markkinoilla. Ei ole tehdasta, josta voisi tilata 20 reaktoria kolmen vuoden toimitusajalla. Uuden reaktorikonseptin tuotteistus ei tapahdu hetkessä eikä muutamassa vuodessa.</p><p>Sama ongelma on esimerkiksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulasuolareaktori">torium-sulasuolahyötöreaktoreissa</a>, joiden moni toivoo ratkaisevan ydinvoiman ongelmat. Niitä ei ole vielä valmiina markkinoilla, eikä tule vielä moneen vuoteen. Olkoluoto 3 on hyvä muistutus siitä, miten haastavaa uuden reaktoritekniikan tuotteistus on. Harva tuli O3-päätöstä taannoin tehdessään ajatelleeksi, että kyseessä on uuden <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/European_Pressurized_Water_Reactor">EPR-reaktorimallin</a> prototyyppi, josta ei silloin vielä ollut edes kunnon piirustuksia.</p><p>Toinen kysymys on se, kuinka paljon kuluttajat ja teollisuus ovat valmiita maksamaan uusilla ydinvoimaloilla tuotetusta sähköstä. Vanhat kuoletetut ydinvoimalat tuottavat sähköä halvalla, mutta uusien laitosten rakentamiskustannukset ovat kohonneet niin korkeiksi, etteivät ne välttämättä enää pärjää markkinoilla ilman valtion tukea. Esimerkiksi <a href="https://www.telegraph.co.uk/finance/personalfinance/household-bills/10414889/Insane-power-station-deal-will-raise-electricity-prices-for-decades-to-come.html">Iso-Britannia on sitoutunut maksamaan Hinkley Pointiin rakennettavien EPR-reaktoreiden sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan erotuksen</a>, joka on ainakin sähkön nykyisillä hinnoilla huomattavan suuri.</p><p>Ydinvoima on varteenotettava työkalu taistelussa ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta hidas ja vuosi vuodelta kalliimpi. Ainakaan ydinvoima ei ole mikään uraaniluoti, joka ratkaisee meidän ilmasto-ongelmamme ilman, että meidän tarvitsee samalla korjata energiaa tuhlailevaa elämäntapaamme ja talouttamme, kunhan rakennamme lisää ydinvoimaloita. Sähkön kulutuksen vähentäminen on nopein ja tehokkain tapa vähentää sähkön tuotannon ilmastopäästöjä.</p><p>Joka tapauksessa sulasuolareaktoreita, hyötöreaktoreita ja SMR-reaktoreita kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkuu myös 2030-luvun jälkeen, kun päästöjen vähentämisen asemesta keskitytään hiilen sitomiseen ilmakehästä.</p><p>[bug fix: tietysti neutroneja eikä neutriinoja]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun raskas atomiydin, esimerkiksi uraanin 235-isotooppi hajoaa neutronin törmäyksen seurauksena kahdeksi kevyemmäksi atomiksi (krypton92 ja barium141), hajoamistuotteiden yhteismassa on hitusen pienempi kuin alkuperäisen uraaniatomin. Erotus vapautuu energiana fysiikan kuuluisimman yhtälön E=mc^2 mukaan. Samalla vapautuu neutroneja, jotka muihin U235-atomiytimiin osuessaan hajottavat ne. Jos U235-atomeja on riittävän tiheässä, tuloksena on ketjureaktio, jota käytetään sekä ydinaseissa että ydinvoimaloissa.

Muidenkin lopulta havahduttua ilmastonmuutoksen todellisuuteen meiltä vihreiltä on kysytty, miksi suhtaudumme niin kriittisesti ”päästöttömään” ydinvoimaan. Erityisesti muistellaan vuotta 2014, jolloin erosimme Kataisen hallituksesta, koska emme hyväksyneet sen päätöstä muuttaa Fennovoiman ydinvoimalupaa siten, että Rosatomista tulee Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimittajana. Nykymaailmassa voisi moni muukin nikotella Suomen sähköhuollon sitomista venäläiseen valtionyhtiöön. Ja riittää hankkeessa nikoteltavaa muutenkin.

Pitäisikö Vihreiden siis kyseenalaistaa kriittinen kantansa ydinvoimaan? Ainakin Tieteen ja Teknologian Vihreät eli Viite on jo pitkään vaatinut, että ydinvoimaa tulisi verrata muihin energialähteisiin neutraalisti – ongelmia tietenkään unohtamatta.

Ydinvoima kun ei ole aivan niin puhtoista ja päästötöntä, kuten sen innokkaimmat kannattajat ajattelevat. Sekä uraanin louhinta ja rikastus että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ovat ongelmallisia. Uraanimalmiot eivät yleensä ole rikkaita, vaan malmia on louhittava todella paljon rikastettavaksi, ja luonnon uraanista vain 0,7% on fissiokelpoista U235-isotooppia. Eikä rikastusprosessi ole täydellinen, vaan sivukiveen jää uraania sekä sen hajoamistuotteita kuten toriumia ja radiumia, joka hajoaa radoniksi: Massiivisista sivukivikasoista ja jätevesialtaista ei saa päästä valumavesiä vesistöihin tai pohjaveteen.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen haastavuutta kuvaa hyvin se, ettei maailmassa ole vielä käytössä yhtäkään loppusijoituspaikkaa, vaikka ydinvoimaloita on ollut käytössä 1950-luvulta alkaen. Suomen Onkalosta on tulossa maailman ensimmäinen toimiva loppusijoituspaikka, kun se vuonna 2020 otetaan käyttöön.

Itseäni mietityttää eniten ydinvoiman vaatima yhteiskunnan vakaus. Yhteiskunnan voimalan ympärillä on toimittava sekä voimalan 50-70 vuoden käyttöaika että käytön jälkeen seuraavat reaktorin jäähtymiseen ja purkamiseen kuluvat vuodet tai vuosikymmenet. Jos Suomeen olisi maan itsenäistyessä rakennettu ydinvoimala, sen purkutyöt olisivat nyt loppusuoralla. Sen olisi pitänyt selvitä mm. talvi- ja jatkosodan pommituksista.

Voisiko ydinvoima olla avain Suomen hiilipäästöjen nollaamiseen? Olettaen siis, että ydinvoimalan rakentaminen onnistuu alle 19 vuodessa, minkä esimerkiksi Olkiluoto 3 näyttäisi vievän, jos viimeisin aikataulu pitää paikkansa, ja värinäonelmat saadaan ratkaistua. Meillä kun ei enää ole 20 vuotta aikaa vähentää ilmastopäästöjämme.

Vuonna 2017 Suomessa kulutetusta sähköstä noin neljännes tuotettiin kotimaisella ydinvoimalla. Yhtä paljon sähköä tuodaan ulkomailta. Jos Suomen neljän käytössä olevan ydinlaitosyksikön yhteenlaskettu nettosähköteho on 2779 MW ja Olkiluoto 3:n 1600 MW, voimme laskeskella, että Olkiluoto 3:n joskus valmistuessa kotimaisen ydinvoiman osuus Suomessa kulutetusta sähköstä olisi nykyisellä kulutustasolla vajaat 40%. Hanhikivi 1:n varaan en uskalla vielä spekuloida mitään.

Nämä siis perustuvat viime vuoden lukuihin. En ole edes yrittänyt ennakoida esimerkiksi liikenteen sähköistymisen tai energian tuhlauksen vähentämisen vaikutuksia tulevina vuosina.

Kuinka paljon Suomen sähkömarkkinoille ”mahtuu” ydinvoimalla tuotettua sähköä, vai haluammeko siirtyä sähkön nettotuojasta nettoviejäksi? Vesivoiman määrä pysynee ennallaan (17,1% v. 2017), tuulivoiman tuotanto kasvaa (5,6%), teollisuuden yhteistuotanto pysyy ennallaan tai kasvaa uusien sellutehtaiden myötä (10,7%). Pelivaraksi jää kaukolämmön yhteistuotanto (14,0%). Ei ihme, että viime aikoina on alettu puhua isompiin kaupunkeihin rakennettavista pienistä modulaarisista SMR-ydinvoimaloista (Small Modular Reactor), jotka tuottaisivat sähkön lisäksi kaukolämpöä.

Olen pohtinut modulaarisista pienreaktoreita omassa blogissaan. Perusongelmana on se, että niitä ei ole vielä markkinoilla. Ei ole tehdasta, josta voisi tilata 20 reaktoria kolmen vuoden toimitusajalla. Uuden reaktorikonseptin tuotteistus ei tapahdu hetkessä eikä muutamassa vuodessa.

Sama ongelma on esimerkiksi torium-sulasuolahyötöreaktoreissa, joiden moni toivoo ratkaisevan ydinvoiman ongelmat. Niitä ei ole vielä valmiina markkinoilla, eikä tule vielä moneen vuoteen. Olkoluoto 3 on hyvä muistutus siitä, miten haastavaa uuden reaktoritekniikan tuotteistus on. Harva tuli O3-päätöstä taannoin tehdessään ajatelleeksi, että kyseessä on uuden EPR-reaktorimallin prototyyppi, josta ei silloin vielä ollut edes kunnon piirustuksia.

Toinen kysymys on se, kuinka paljon kuluttajat ja teollisuus ovat valmiita maksamaan uusilla ydinvoimaloilla tuotetusta sähköstä. Vanhat kuoletetut ydinvoimalat tuottavat sähköä halvalla, mutta uusien laitosten rakentamiskustannukset ovat kohonneet niin korkeiksi, etteivät ne välttämättä enää pärjää markkinoilla ilman valtion tukea. Esimerkiksi Iso-Britannia on sitoutunut maksamaan Hinkley Pointiin rakennettavien EPR-reaktoreiden sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan erotuksen, joka on ainakin sähkön nykyisillä hinnoilla huomattavan suuri.

Ydinvoima on varteenotettava työkalu taistelussa ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta hidas ja vuosi vuodelta kalliimpi. Ainakaan ydinvoima ei ole mikään uraaniluoti, joka ratkaisee meidän ilmasto-ongelmamme ilman, että meidän tarvitsee samalla korjata energiaa tuhlailevaa elämäntapaamme ja talouttamme, kunhan rakennamme lisää ydinvoimaloita. Sähkön kulutuksen vähentäminen on nopein ja tehokkain tapa vähentää sähkön tuotannon ilmastopäästöjä.

Joka tapauksessa sulasuolareaktoreita, hyötöreaktoreita ja SMR-reaktoreita kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkuu myös 2030-luvun jälkeen, kun päästöjen vähentämisen asemesta keskitytään hiilen sitomiseen ilmakehästä.

[bug fix: tietysti neutroneja eikä neutriinoja]

]]>
18 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264003-uraaniluotia-etsimassa#comments Kotimaa Olkiluoto 3 Ydinvoima Sun, 11 Nov 2018 12:11:20 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264003-uraaniluotia-etsimassa
Herääkö Saksa vihdoinkin? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin <p>Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa&nbsp;<em>Nuclear Pride Party</em>-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.</p><p>Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.213907">lisääntyy</a>.</p><p>Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa Nuclear Pride Party-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan lisääntyy.

Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:

https://www.youtube.com/watch?v=0L9T9r6JxT8

Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:

https://www.youtube.com/watch?v=o2mE2IYrwow

 

 

 

 

 

 

]]>
13 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin#comments EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hiilidioksidipäästöt Saksa Vihreät Ydinvoima Tue, 06 Nov 2018 09:59:36 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin
Energiewende todistaa: Ilmastotaistelua ei voiteta ilman ydinvoimaa http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263074-energiewende-todistaa-ilmastotaistelua-ei-voiteta-ilman-ydinvoimaa <p>IPCC:n julkaisema ilmastoraportti aiheutti jälleen paljon parran pärinää ja erityisesti poliitikoille tarjoutui oiva tilaisuus kertoa, kuinka huolestuneita ovat ilmastosta ja ympäristöstä. Kivihiilen kiellolle laulettiin kilpaa rajoituksia, samoin muille fossiilisille polttoaineille, mikä on tietysti sinällään hienoa. Mutta ainakaan edustamassani insinöörimaailmassa pelkkien kauniiden ajatusten julistaminen ei vielä riitä kovin pitkälle, vaan tavoitteen esittäjältä yleensä vaaditaan myös realistiset keinot saavuttaa asetetut tavoitteet.</p> <p>En nyt jaksa ryöpyttää tavanomaisia epäiltyjä sen enempää, vaan pyydän teitä katsomaan alla olevaa kuvaajaa. Saksassa ydinvoimavastainen liike aloitti toimintansa 1970-luvulla ja on siitä päivästä asti vallannut enemmän jalansijaa politiikassa. Vuonna 2010 Saksa hirttäytyi &quot;energiakäänteeseen&quot; antamalla sille liittovaltiotason tuen. Satojamiljardeja euroja ja kymmeniä menetettyjä vuosia myöhemmin Saksa tuottaa vain n. 11 % kaikesta kuluttamastaan energiastaan vähäpäästöisesti, Suomen vertailuluku on ~23 % (merkitty logolla).</p> <p>Nyt on siis vuosikymmeniä &quot;oltu huolissaan ilmastonmuutoksesta&quot;, mutta ei olla tämän lähempänä ratkaisua. Suomikin, yhtenä ympäristöpolitiikan mallioppilaista, tuottaa vielä yli 70 % energiastaan päästöintensiivisillä energiamuodoilla. Nyt ei pelkkä &quot;huolissaan oleminen&quot; ja naminami-puheet riitä, nyt on tuotava ratkaisuja pöytään.</p> <p>Toivoisin niin äänestäjien kuin toimittajienkin kysyvän hiilivapaudesta visioivilta poliitikoilta, että miten energiajärjestelmämme todellisuudessa dekarbonisoidaan? Jos vastaukseksi tulee sitä vanhaa ja väsynyttä länkytystä biosta, hajautetuista uusiutuvista ja muusta vastaavasta, niin seuraava kysymys on, että miten me onnistumme, kun Saksa ei moninkertaisilla resursseilla ja paremmin toimivalla kansantaloudella saanut aikaan kuin pettymyksen? Ilmastoasioilla keulivia poliitikkoja ei saa päästää näistä kysymyksistä helpolla.</p> <p>Vielä ei ole myöhäistä, mutta Suomen osalta se vaatii ydinvoimamyönteisen eduskunnan ja tahtoa luvittaa pikavauhtia uusia reaktorilupia. On unohdettava tyhjänpäiväinen puhe energiantuotannon uusiutuvuudesta ja otettava kaikki käsillä olevat keinot käyttöön pikavauhtia. Tässä taistelussa avainasemassa on hyvinvoiva kansantalous ja ydinvoima.&nbsp;<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/terestroika?source=feed_text&amp;__xts__%5B0%5D=68.ARBeA-0D0JqngdHVZ1Xf31Iu6noYtMawTRRzzM61SiiDLAZsOGhhfWWhHtzE8NJIuasyO3w_niPBnauAon_ihYqKh3OKISh8FV-idVxW7tX0GjDcR5Zdjfd5sHJKrbardNZXFAQjGne36qf5Is_tq2UuzJIwRI2v8S5dSa1iWO_QXD0n58gKELUtn3ENJEODIa4wIw&amp;__tn__=%2ANK-R">#terestroika</a></p> <p>PS. Aiheesta tulee vielä video tarkemman datan ja mun omien ehdotusten kera.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IPCC:n julkaisema ilmastoraportti aiheutti jälleen paljon parran pärinää ja erityisesti poliitikoille tarjoutui oiva tilaisuus kertoa, kuinka huolestuneita ovat ilmastosta ja ympäristöstä. Kivihiilen kiellolle laulettiin kilpaa rajoituksia, samoin muille fossiilisille polttoaineille, mikä on tietysti sinällään hienoa. Mutta ainakaan edustamassani insinöörimaailmassa pelkkien kauniiden ajatusten julistaminen ei vielä riitä kovin pitkälle, vaan tavoitteen esittäjältä yleensä vaaditaan myös realistiset keinot saavuttaa asetetut tavoitteet.

En nyt jaksa ryöpyttää tavanomaisia epäiltyjä sen enempää, vaan pyydän teitä katsomaan alla olevaa kuvaajaa. Saksassa ydinvoimavastainen liike aloitti toimintansa 1970-luvulla ja on siitä päivästä asti vallannut enemmän jalansijaa politiikassa. Vuonna 2010 Saksa hirttäytyi "energiakäänteeseen" antamalla sille liittovaltiotason tuen. Satojamiljardeja euroja ja kymmeniä menetettyjä vuosia myöhemmin Saksa tuottaa vain n. 11 % kaikesta kuluttamastaan energiastaan vähäpäästöisesti, Suomen vertailuluku on ~23 % (merkitty logolla).

Nyt on siis vuosikymmeniä "oltu huolissaan ilmastonmuutoksesta", mutta ei olla tämän lähempänä ratkaisua. Suomikin, yhtenä ympäristöpolitiikan mallioppilaista, tuottaa vielä yli 70 % energiastaan päästöintensiivisillä energiamuodoilla. Nyt ei pelkkä "huolissaan oleminen" ja naminami-puheet riitä, nyt on tuotava ratkaisuja pöytään.

Toivoisin niin äänestäjien kuin toimittajienkin kysyvän hiilivapaudesta visioivilta poliitikoilta, että miten energiajärjestelmämme todellisuudessa dekarbonisoidaan? Jos vastaukseksi tulee sitä vanhaa ja väsynyttä länkytystä biosta, hajautetuista uusiutuvista ja muusta vastaavasta, niin seuraava kysymys on, että miten me onnistumme, kun Saksa ei moninkertaisilla resursseilla ja paremmin toimivalla kansantaloudella saanut aikaan kuin pettymyksen? Ilmastoasioilla keulivia poliitikkoja ei saa päästää näistä kysymyksistä helpolla.

Vielä ei ole myöhäistä, mutta Suomen osalta se vaatii ydinvoimamyönteisen eduskunnan ja tahtoa luvittaa pikavauhtia uusia reaktorilupia. On unohdettava tyhjänpäiväinen puhe energiantuotannon uusiutuvuudesta ja otettava kaikki käsillä olevat keinot käyttöön pikavauhtia. Tässä taistelussa avainasemassa on hyvinvoiva kansantalous ja ydinvoima. #terestroika

PS. Aiheesta tulee vielä video tarkemman datan ja mun omien ehdotusten kera.

]]>
4 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263074-energiewende-todistaa-ilmastotaistelua-ei-voiteta-ilman-ydinvoimaa#comments Energiapolitiikka Fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energiamuodot Ydinvoima Ympäristöpolitiikka Wed, 24 Oct 2018 13:01:54 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263074-energiewende-todistaa-ilmastotaistelua-ei-voiteta-ilman-ydinvoimaa
Järki käteen ilmastoasioissa http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263052-jarki-kateen-ilmastoasioissa <p>Julkinen keskustelu viime aikoina on keskittynyt ilmastoasioihin. Huoli elinympäristöstä on yhteinen ja aiheellinen. Toimet ympäristön suojelemiseksi tulee valita niistä, joilla on todella vaikutusta ja jotka ovat käytännössä mahdollisia toteuttaa. Pelkkä moraalinen paremmuus ei auta ympäristöä ja väärät liian kunnianhimoiset keinot voivat vaarantaa maamme kilpailukyvyn.&nbsp;</p> <p>Yksin osuutemme päästöistä on liian pieni ratkaisemaan kokonaisuutta. Maamme pitkät etäisyydet tekevät yksityisautoilusta välttämättömyyden monille ja kalliit sähköautot yleistyvät vain hitaasti. Rakennusten lämmitys vaatii meillä paljon energiaa, eivätkä elämisen, asumisen ja työskentelyn kustannukset saa enää nousta Suomessa.</p> <p>Suomi on yksi harvoista maista, jotka ovat ryhtyneet toimiin ilmaston pelastamiseksi. Syy tähän selviää helposti eurooppalaista keskustelua seuraamalla. Tosiasia on, etteivät ilmastoasiat ole EU-maissa läheskään Suomen tavoin pinnalla keskustelussa. Ja jos ne eivät kiinnosta todella edes eurooppalaisia, ketä muita ne kiinnostavat senkään vertaa?</p> <p>On kuitenkin paljon keinoja, joihin voimme lähteä vahingoittamatta kansallista etuamme. Sähköä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja sen tuottamiseen on ilmaston kannalta välttämätöntä rakentaa lisää ydinvoimaa korvaamaan kasvihuonekaasuja tuottavia polttoaineita. Kotimaisten tuotteiden ja suomalaisen teollisuuden suosiminen ovat ekotekoja.</p> <p>Tuontitavaralle voitaisiin säätää ilmastovero ja sosiaaliturvan tänne houkuttelemaa maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa myös ilmastosyistä. Lähiruokaa pitää tuottaa jo huoltovarmuudenkin takia - ekologisuus tulee sen päälle. Metsävarojemme kestävän hyödyntämisen ja vientiteollisuuden selkärankamme metsäteollisuuden edistämisen tulee olla politiikan keskiössä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkinen keskustelu viime aikoina on keskittynyt ilmastoasioihin. Huoli elinympäristöstä on yhteinen ja aiheellinen. Toimet ympäristön suojelemiseksi tulee valita niistä, joilla on todella vaikutusta ja jotka ovat käytännössä mahdollisia toteuttaa. Pelkkä moraalinen paremmuus ei auta ympäristöä ja väärät liian kunnianhimoiset keinot voivat vaarantaa maamme kilpailukyvyn. 

Yksin osuutemme päästöistä on liian pieni ratkaisemaan kokonaisuutta. Maamme pitkät etäisyydet tekevät yksityisautoilusta välttämättömyyden monille ja kalliit sähköautot yleistyvät vain hitaasti. Rakennusten lämmitys vaatii meillä paljon energiaa, eivätkä elämisen, asumisen ja työskentelyn kustannukset saa enää nousta Suomessa.

Suomi on yksi harvoista maista, jotka ovat ryhtyneet toimiin ilmaston pelastamiseksi. Syy tähän selviää helposti eurooppalaista keskustelua seuraamalla. Tosiasia on, etteivät ilmastoasiat ole EU-maissa läheskään Suomen tavoin pinnalla keskustelussa. Ja jos ne eivät kiinnosta todella edes eurooppalaisia, ketä muita ne kiinnostavat senkään vertaa?

On kuitenkin paljon keinoja, joihin voimme lähteä vahingoittamatta kansallista etuamme. Sähköä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja sen tuottamiseen on ilmaston kannalta välttämätöntä rakentaa lisää ydinvoimaa korvaamaan kasvihuonekaasuja tuottavia polttoaineita. Kotimaisten tuotteiden ja suomalaisen teollisuuden suosiminen ovat ekotekoja.

Tuontitavaralle voitaisiin säätää ilmastovero ja sosiaaliturvan tänne houkuttelemaa maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa myös ilmastosyistä. Lähiruokaa pitää tuottaa jo huoltovarmuudenkin takia - ekologisuus tulee sen päälle. Metsävarojemme kestävän hyödyntämisen ja vientiteollisuuden selkärankamme metsäteollisuuden edistämisen tulee olla politiikan keskiössä.

]]>
6 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263052-jarki-kateen-ilmastoasioissa#comments Asumiskulut CO2 Ilmastonmuutos Metsäteollisuus Ydinvoima Wed, 24 Oct 2018 07:00:28 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263052-jarki-kateen-ilmastoasioissa
Lahkolaisuuden henki http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262336-lahkolaisuuden-henki <p>Vasemmisto-oppositiosta <strong>Timo Harakka </strong>(sd.) ja <strong>Ozan Yanar</strong> (vihr.) ovat kritisoineet kovaan ääneen hallituksen päätöstä keventää ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alusta lähtien. Ajoneuvoveron keventämisen lisäksi hallitus on keventänyt autoveroa sadoilla miljoonilla euroilla. Veronkevennykset on painotettu vähäpäästöisille autoille. Autoveron alennus yhdistettynä romutuspalkkioon on lisännyt autoveron tuottoja kymmenillä miljoonilla euroilla.</p><p>Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa. Minä ja Siniset puolustamme yksityisautoilua, aivan julkisesti ja salailematta. Siniset ajoivat ajoneuvoveron tuntuvan kevennyksen läpi budjettiriihessä. Punavihreät haluavat kurittaa maakuntien autoilijoita, mutta jättävät Intiaan lentävät hipsterit rauhaan. Seuraavankin hallituksen on jatkettava autoilun kustannusten keventämistä.</p><p>Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin <strong>Esa Vakkilaisen</strong> <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml">mukaan </a>&rdquo;Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään&rdquo;. Vakkilainen huomauttaa, että Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 0,14 prosenttia. Vakkilaisen mukaan Suomi tarvitsee 4-5 uutta ydinreaktoria nollatakseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt.</p><p>Siniset kannattavat ydinvoimaa. Vihreät eivät hyväksy ydinvoimaa, mutta eivät kyllä oikein mitään muutakaan. Yksityisautoilua ja lihansyöntiä halutaan kurittaa kohtuuttomasti. &nbsp;Punavihreissä asuu lahkolaisuuden henki, joka näkyy jatkuvana itseruoskintana. Vaikka suomalaiset tekisivät kuinka paljon ympäristön hyväksi, mikään ei lahkolaisille riitä.</p><p>Ilmastofundamentalismi vain vieraannuttaa tavalliset suomalaiset ilmastonmuutoksen luomasta aidosta haasteesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmisto-oppositiosta Timo Harakka (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.) ovat kritisoineet kovaan ääneen hallituksen päätöstä keventää ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alusta lähtien. Ajoneuvoveron keventämisen lisäksi hallitus on keventänyt autoveroa sadoilla miljoonilla euroilla. Veronkevennykset on painotettu vähäpäästöisille autoille. Autoveron alennus yhdistettynä romutuspalkkioon on lisännyt autoveron tuottoja kymmenillä miljoonilla euroilla.

Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa. Minä ja Siniset puolustamme yksityisautoilua, aivan julkisesti ja salailematta. Siniset ajoivat ajoneuvoveron tuntuvan kevennyksen läpi budjettiriihessä. Punavihreät haluavat kurittaa maakuntien autoilijoita, mutta jättävät Intiaan lentävät hipsterit rauhaan. Seuraavankin hallituksen on jatkettava autoilun kustannusten keventämistä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Esa Vakkilaisen mukaan ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään”. Vakkilainen huomauttaa, että Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 0,14 prosenttia. Vakkilaisen mukaan Suomi tarvitsee 4-5 uutta ydinreaktoria nollatakseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt.

Siniset kannattavat ydinvoimaa. Vihreät eivät hyväksy ydinvoimaa, mutta eivät kyllä oikein mitään muutakaan. Yksityisautoilua ja lihansyöntiä halutaan kurittaa kohtuuttomasti.  Punavihreissä asuu lahkolaisuuden henki, joka näkyy jatkuvana itseruoskintana. Vaikka suomalaiset tekisivät kuinka paljon ympäristön hyväksi, mikään ei lahkolaisille riitä.

Ilmastofundamentalismi vain vieraannuttaa tavalliset suomalaiset ilmastonmuutoksen luomasta aidosta haasteesta.

]]>
0 Ilmastonmuutos Punavihreät Ydinvoima Yksityisautoilu Wed, 10 Oct 2018 12:43:50 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262336-lahkolaisuuden-henki
Ydinvoima on tulevaisuuden energiaa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262283-ydinvoima-on-tulevaisuuden-energiaa <p>Kasvihuoneilmiö on tosiasia, kuten sekin, että muutos on osittain ihmisen aiheuttama ja siksi ihmisten pitääkin toimenpiteillään, kuten energiansäästöllä, pyrkiä mahdollisimman suuressa määrin ilmiötä heikentämään.</p><p>Jotta energiaa todella säästettäisiin pitäisi sen hintaa nostaa merkittävästi. Se energia mitä käytetään pitäisi tuottaa ilman CO2-päästöjä, kuten esim. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-09-18/Torium-ratkaisisi-ydinvoiman-ongelmat-%E2%80%93-mutta-sori-uraanivoimalat-ovat-jo-olemassa-3310657.html">Toriumvoimalla</a>. - eivät nykyiset ydinvoimalatkaan ole huono ratkaisu, tai nykyisenkaltaiset, kunhan niitä rakennetaan turvallisiin maihin, maihin joissa turvallisuuskulttuuri ja ympäristö ovat soveliaita ydinvoimaloille, kuten mm. vakaan kallioperän Suomeen, aina tuotettavaksi energiaa jopa vientiin.</p><p>Suomalaisten osalta energian verotusta pitäisi nostaa - kaikilta energiamuodoilta, siis myös ilmastoystävällisen energian pitäisi olla kalliinpaa, jotta se kannustaisi säästämään energiaa. Niin no joo, sama pätee varmasti kaikkiin muihinkin maihin - niin teollisuus- kuin kehitysmaihin. Energian hinta siis ylös ja pyöräily kunniaan! (kävely myös).</p><p>Ei olisi välttämättä huono idea, että kävelemällä tai pyöräilemällä töissä käyvät saisivat esim. kohtuullisen suuren verovähennyksen kannustimeksi, ja autoilijoille mätkyjä - ellei autoa tarvitse työssään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kasvihuoneilmiö on tosiasia, kuten sekin, että muutos on osittain ihmisen aiheuttama ja siksi ihmisten pitääkin toimenpiteillään, kuten energiansäästöllä, pyrkiä mahdollisimman suuressa määrin ilmiötä heikentämään.

Jotta energiaa todella säästettäisiin pitäisi sen hintaa nostaa merkittävästi. Se energia mitä käytetään pitäisi tuottaa ilman CO2-päästöjä, kuten esim. Toriumvoimalla. - eivät nykyiset ydinvoimalatkaan ole huono ratkaisu, tai nykyisenkaltaiset, kunhan niitä rakennetaan turvallisiin maihin, maihin joissa turvallisuuskulttuuri ja ympäristö ovat soveliaita ydinvoimaloille, kuten mm. vakaan kallioperän Suomeen, aina tuotettavaksi energiaa jopa vientiin.

Suomalaisten osalta energian verotusta pitäisi nostaa - kaikilta energiamuodoilta, siis myös ilmastoystävällisen energian pitäisi olla kalliinpaa, jotta se kannustaisi säästämään energiaa. Niin no joo, sama pätee varmasti kaikkiin muihinkin maihin - niin teollisuus- kuin kehitysmaihin. Energian hinta siis ylös ja pyöräily kunniaan! (kävely myös).

Ei olisi välttämättä huono idea, että kävelemällä tai pyöräilemällä töissä käyvät saisivat esim. kohtuullisen suuren verovähennyksen kannustimeksi, ja autoilijoille mätkyjä - ellei autoa tarvitse työssään.

]]>
6 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262283-ydinvoima-on-tulevaisuuden-energiaa#comments Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut Torium Uraani Ydinvoima Tue, 09 Oct 2018 13:25:17 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262283-ydinvoima-on-tulevaisuuden-energiaa
Siniset kannattavat ydinvoimaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262269-siniset-kannattavat-ydinvoimaa <p>Sininen tulevaisuus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Jotta tavoitteisiin päästään, Suomen on korvattava vanhaa ja rakennettava uutta ydinvoimaa. Minä en näe mitään muuta vaihtoehtoa.</p><p>Herää kysymys, ovatko Vihreät valmiita tukemaan ydinvoiman lisäämistä, jos he istuvat seuraavassa hallituksessa?</p><p>Meneekö vihreillä ideologinen puhtaus ilmaston puhtauden edelle?</p><p>Kansainvälisen ilmastopaneelin kattavan raportin viesti on selvä. On tehtävä vielä paljon ilmastotekoja sen eteen, että maapallon lämpeneminen pysäytetään. Ilmastokysymys on myös maahanmuuttokysymys. Jos elinolosuhteet Afrikassa ja Lähi-idässä heikkenevät entisestään, siirtolaisuuden paine kasvaa. Ilmastonmuutos on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen haaste.</p><p>Suomi voi omalta osaltaan parhaiten torjua ilmaston lämpenemistä panostamalla puhtaisiin energiamuotoihin. Ydinvoima on ilmaston kannalta puhdas vaihtoehto. Ydinvoimalla voidaan tuottaa maksimaalinen määrä energiaa mahdollisimman pienillä suorilla ympäristövaikutuksilla.</p><p>TVO:n Olkiluoto 3 ja Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeet etenevät. Seuraavan hallituksen on päätettävä&nbsp; Loviisan ydinreaktoreiden korvaamisesta. Siniset kannattaa Loviisan reaktoreiden korvaamista uusilla ydinreaktoreilla.</p><p>Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ydinvoiman käyttöä. Pelkään vain, että jos vihreät ovat seuraavassa hallituksessa, he pyrkivät estämään ydinvoiman lisäämisen. Tarvitaan mielipideilmastonmuutos!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sininen tulevaisuus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Jotta tavoitteisiin päästään, Suomen on korvattava vanhaa ja rakennettava uutta ydinvoimaa. Minä en näe mitään muuta vaihtoehtoa.

Herää kysymys, ovatko Vihreät valmiita tukemaan ydinvoiman lisäämistä, jos he istuvat seuraavassa hallituksessa?

Meneekö vihreillä ideologinen puhtaus ilmaston puhtauden edelle?

Kansainvälisen ilmastopaneelin kattavan raportin viesti on selvä. On tehtävä vielä paljon ilmastotekoja sen eteen, että maapallon lämpeneminen pysäytetään. Ilmastokysymys on myös maahanmuuttokysymys. Jos elinolosuhteet Afrikassa ja Lähi-idässä heikkenevät entisestään, siirtolaisuuden paine kasvaa. Ilmastonmuutos on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen haaste.

Suomi voi omalta osaltaan parhaiten torjua ilmaston lämpenemistä panostamalla puhtaisiin energiamuotoihin. Ydinvoima on ilmaston kannalta puhdas vaihtoehto. Ydinvoimalla voidaan tuottaa maksimaalinen määrä energiaa mahdollisimman pienillä suorilla ympäristövaikutuksilla.

TVO:n Olkiluoto 3 ja Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeet etenevät. Seuraavan hallituksen on päätettävä  Loviisan ydinreaktoreiden korvaamisesta. Siniset kannattaa Loviisan reaktoreiden korvaamista uusilla ydinreaktoreilla.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ydinvoiman käyttöä. Pelkään vain, että jos vihreät ovat seuraavassa hallituksessa, he pyrkivät estämään ydinvoiman lisäämisen. Tarvitaan mielipideilmastonmuutos!

]]>
0 Ilmastonmuutos Kotimainen ydinvoima Ydinvoima Tue, 09 Oct 2018 07:51:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262269-siniset-kannattavat-ydinvoimaa
Nyt nopeita, vaikuttavia ja riittäviä tekoja ilmaston parhaaksi http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262253-nyt-nopeita-vaikuttavia-ja-riittavia-tekoja-ilmaston-parhaaksi <p>Näinä ilmastonmuutoksen karmeina kasvuvuosina on helpotus huomata, että on ollut jo vuosikymmeniä tälle asialle melkein täysin omistautuneita yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tätä kautta on nyt nopeasti saatavilla tietoa ja eri vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen uhkien poistamiseksi. Monesti puoluetoiminta ja politiikka voivat vääristää näitä ilmastonmuutokseen liittyviä viestejä, kun eri puolueet miettivät tekemisiään äänestäjien kannalta ja kaikki haluavat olla oikeassa, lisäksi eri etujärjestöt puolustavat etujaan puolueiden takana viimeiseen asti&nbsp; ja joita kaikilla puolueilla on esim. MTK, SY, EK, SAK jne.&nbsp; . &nbsp;</p><p><br />Nyt täytyisi kuitenkin tehdä nopeasti ja ratkaisevia isoja muutoksia fossiilisten polttoaineiden ja tätä kautta liiallisen hiilidioksidin poistamiseksi luonnon kiertokulusta ennen kuin on totaalisen myöhäistä ja uudet vahvat tuntemattomat voimat tarttuvat luontoon ja ympristöön lopulta kenties tuhoten koko hienon ja ainutlaatuisen planeettamme alta aikayksikön.&nbsp; Tai hitaasti riuduttaen ja kiduttaen sitä.</p><p><br /><br />Asuminen, maankäyttö, liikenne, ruuanlaitto, teollisuus ja energia tarvitsevat uudenlaisia, globaaleja ekomalleja, selvitäksemme.</p><p><br />Aiempina vuosina kun itse asuin maalla tai ns. maaseutukaupungeissa kuten esim. Tampereella, niin siellä puoluevalintani oli Keskusta johtuen mm. silloisesta asuinympäristöstä. Pk-seudulle muutettuani alkoi vaikuttaa, ettei täällä ole ns. maaseudun ongelmia vaan urbaaniongelmia, ja katsoin että paras valinta oli tällöin työllisyyden ja talouden puolue Kokoomus. Kokoomuksella on myös hyviä ympristöön liittyviä tavoitteita ja sekin toimii kiitettävästi ilmastonmuutosta vastaan, jatkossa varmaan aiempaa tehokkaammin kuten kaikki muutkin puolueet sekä myös EU uuden ympristöraportin säikäyttäminä.</p><p><br />Itse pidän kuitenkin Vihreiden ympäristöteesejä ( fossilisille lisää veroja ja uusiutuvilta pois, turpeen käytöstä luovuttava jne. ) pääosin eniten kannatettavimpana verrattuna muiden puolueiden vastaaviin,&nbsp; vaikka en kovin kannata heidän sosiaalitukipolitiikan lisäämistään,&nbsp; koska siinä kohtaa olen Kokoomuksen kannalla eli että &quot;työ on parasta sosiaaliturvaa&quot;. Lisäksi monet asiantuntijat sanovat ja kunnes toisin todistetaan, uskon heitä, eli että ydinvoima (liite 10-11) olisi sittenkin kaikista tehokkain (tai toriumvoima, liite 13-14) ase ilmastomuutosta vastaan ja muut uusiutuvat kuten aurinko- , tuuli- ja aaltoenergia täydentäisivät ydinvoimaa (liite 20).</p><p><br />Jos viime vuosien suunnitelmat esim. Pyhäjoen ja Olkuluoto 3:n ydinvoimaloiden rakentamisesta ja energiamääristä olisi toteutunut aikataulussaan niin kohta Suomi voisi huoletta ladata vaikka sähköautoja taloyhtiöiden parkkipaikoilla ydinvoimalla, samoin teollisuus saisi ydinvoimasta sähkönsä kuten monet muutkin tahot. Tämän lisäksi maalämpöä olisi käytössä kuin myös teollisuuden yms. tahojen hukkalämpöä (liite 8) eri kohteisiin.</p><p><br />Seuraavan hallituksen toimesta sitten vain tarpeellinen määrä&nbsp; ydinvoimaa lisää, mm. pienvoimaloita Helsinkiin, biopolttoainetta (ei puusta) ja sähköautoja- (liite 16-17) sekä sähköautojen latauspisteitä (liite 5-6, 19). Sähköautojen akkuongelma lienee ratkaistu (liite 9). Lisäksi (vanhoihin) diesel- ja bensa-autoihin katalysattoreita (liite 3)&nbsp; Saksan malliin&nbsp; kuin myös aurinkopaneeleita, aalto- ja tuulivoimaa edelleen lisää, samoin hiilinieluja. Erään uutisen mukaan nyt &quot;sveitsiläisen UBS-pankin analyytikko ennustaa, että uusiutuvan hinta putoaa niin lähelle nollaa, että se on &rdquo;käytännössä ilmaista&rdquo; vuoteen 2030 mennessä - - &quot; (liite 18).</p><p><br />Suomessa pitäisi kuitenkin ensin selvittää, tuleeko siitä Pyhäjoen ydinvoimalasta (liite 7)mitään Venäjän pelon takia, ja perua nykyinen sekä hakea sille uusi toimittaja tai vaihtaa kokonaan tämän ydinvoimalan paikkaa.<br />Sittenkin harkintaan metsien hakkuut (liite 1 ja 2) ja teollisuuden käyttöön&nbsp; &quot;ruuaksi&quot; pajua ja ruokhelpeä (tai eukalyptys-puuta?, liite 4) kunnes keksitään muuta, jos tarvetta. Turvesuot palautettava entiselleen ja turpeen käyttö lopetettava nopeasti.</p><p><br />Suomi on tässä kokonaisuudessa kuitenkin pikkutekijä, eli esim. EU:n pitäisi katsoa, miten Afrikka (liite 12) pääsee mukaan ilmastotalkoisiin ja antaa sinne resursseja tätä varten, samoin pitää olla yhteisiä suunnitelma muidenkin mantereiden osalta. USA:lle pakotteita kuten sekin kerkeästi jakelee niitä muille, jos Trump ei ota asiaan kantaa tai yrittää livetä ilmastotalkoista.</p><p><br />Kasvisruokaa eli herne- ja linssimuhennosta (liite 15) pöytään vaikka joka päivä eli&nbsp; lihaa ruuaksi vähemmän tai ei ollenkaan jatkossa. Resepti on helppo: laita huuhdotut ja yön yli lionneet herneet veteen kiehumaan. Keitä hiljaisella lämmöllä tunnin verran. Kun herneet ovat kypsiä, lisää suolaa. On proteiinipitoista ja terveellistä kotimaista kasvisruokaa.<br /><br />---------------------------------- &nbsp;<br />Satu Hassi / Vihreät :</p><p><br /><em>&rdquo; - - Suomessahan 2000-luvulla luvitettujen ydinvoimaloiden näytöt ovat aika huonot. Periaateluvan on saanut kolme ydinvoimalaa, yksikään niistä ei ole tuottanut sähköä. Ainoa, joka on rakenteilla, on Olkiluoto 3, joka on ollut rakenteilla jo 12 vuotta ja se on 10 vuotta aikataulusta jäljessä. Sillä välin uudet energiateknologiat ovat tulleet markkinaehtoisesti kilpailukykyisiksi&rdquo;, Hassi sanoo ja lisää, että uudet ratkaisut ovat jo ajaneet ohikin ydinvoimasta.<br />&rdquo;En sulje pois, että on maita, joissa [ydinvoimalla] on merkittävä rooli. Suomessa sillä on niin kauan rooli, kun olemassa olevat ydinvoimalat jatkavat.&rdquo;<br />Hassin mukaan on kuitenkin eri asia, investoidaanko uuteen ydinvoimaan. Hän ei pidä kirkossa kuulutettuna sitä, että Fennovoiman rakentamislupa tulisi seuraavan hallituksen pöydälle. Säteilyturvakeskus STUK vahvisti hiljattain, että Fennovoiman ydinvoimahanke myöhästyy ja että STUK tarvitsee turvallisuusarviotaan varten lisäselvitystä Fennovoimalta.<br /><br />&rdquo;[Fennovoiman] olisi pitänyt saada paperit valmiiksi kolme vuotta sitten. En olisi niin varma, että se [lupa-asia] ylipäätänsä tulee ja että se olisi läpihuutojuttu&rdquo;, Hassi sanoo.<br />Hassin mukaan vihreiden tärkein tavoite hallituksessa olisi se, että fossiilisten polttoaineiden alasajon aikataulusta päätettäisiin.<br />&rdquo;Toinen pääasia on se, että laaditaan ohjelma siitä, miten metsien ja maaperän hiilinieluja kasvatetaan.&rdquo;</em><br /><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261057-satu-hassi-tasta-ministeri-tiilikainen-vaikenee-paaministeripuolueella-kaksi-pahaa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261057-satu-hassi-tasta-ministeri-tiilikainen-vaikenee-paaministeripuolueella-kaksi-pahaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261057-satu-hassi-tasta-ministeri-tiili...</a></p><p><br />--------------------------------</p><p><br />Liite 1: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260999-luonnonsuojeluliitto-kylma-suihku-suomen-metsapolitiikalle-taysin-vastoin-ipccn" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260999-luonnonsuojeluliitto-kylma-suihku-suomen-metsapolitiikalle-taysin-vastoin-ipccn">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260999-luonnonsuojeluliitto-kylma-suihk...</a></p><p>&quot;Luonnonsuojeluliitto: &rdquo;Kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle &ndash; Täysin vastoin IPCC:n suositusta&rdquo;&nbsp; &quot;</p><p>-------------------------------</p><p><br />Liite 2: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoprofessorin-neuvo-aamulehdessa-suomeen-ei-lainkaan-biopolttoainetehtaita/1113af77-e9e5-36d7-a301-62dd1b4e4f69" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoprofessorin-neuvo-aamulehdessa-suomeen-ei-lainkaan-biopolttoainetehtaita/1113af77-e9e5-36d7-a301-62dd1b4e4f69">https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoprofessorin-neuvo-aamulehdessa...</a></p><p>&quot;Ilmastoprofessorin neuvo Aamulehdessä: Suomeen ei lainkaan biopolttoainetehtaita&quot;<br />&nbsp;</p><p>---------------------------------</p><p><br />Liite 3: <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/KBnXTyBT" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/KBnXTyBT">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/KBnXTyBT</a></p><p>&quot;Saksan dieseleihin sittenkin uudet katalysaattorit &ndash; mutta kenen rahoilla?&quot;<br />&nbsp;</p><p>-----------------------------------</p><p><br />Liite 4: <a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eukalyptus-tyytyy-vahaan-ja-kasvaa/310518/" title="https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eukalyptus-tyytyy-vahaan-ja-kasvaa/310518/">https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eukalyptus-tyytyy-vahaan-ja-kasvaa/...</a></p><p>&quot;Eukalyptus tyytyy vähään ja kasvaa&quot;<br />&nbsp;</p><p>-----------------------------------</p><p><br />Liite 5: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9a26ea7e-817c-370d-826b-c557fa8debd9?ref=newsletter:be98&amp;utm_source=Talouselama_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9a26ea7e-817c-370d-826b-c557fa8debd9?ref=newsletter:be98&amp;utm_source=Talouselama_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje">https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9a26ea7e-817c-370d-826b-c557fa8deb...</a></p><p>&quot;Ladattavien hybridien suosio kasvaa, mutta valtaosa käytettynä maahantuoduista autoista on edelleen vanhoja ja saastuttavia&quot;</p><p>-------------------------------------</p><p><br />Liite 6: <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856083.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856083.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856083.html</a></p><p>&quot;Keskellä Ruotsin korpea ladataan sähkö&shy;kuorma-autoja vauhdissa ja tulokset ovat lupaavia &ndash; &rdquo;Suomenkin olisi aika kokeilla&rdquo;<br />Ruotsissa kokeillaan uraa uurtavaa tekniikkaa raskaan liikenteen sähköistämiseksi. &rdquo;Ei huono&rdquo;, kommentoi Aalto-yliopiston professori.&quot;</p><p>---------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 7: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10433691?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social" title="https://yle.fi/uutiset/3-10433691?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">https://yle.fi/uutiset/3-10433691?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=s...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;STUK edelleen huolissaan Fennovoiman turvallisuuskulttuurista&quot;<br />&nbsp;</p><p>--------------------------------------</p><p><br />Liite 8: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f0ae706a-5014-3f08-9f68-8724c33c1261?ref=newsletter:0394&amp;utm_source=Talouselama_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f0ae706a-5014-3f08-9f68-8724c33c1261?ref=newsletter:0394&amp;utm_source=Talouselama_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje">https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f0ae706a-5014-3f08-9f68-8724c33c12...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Hukkaan heitettävällä lämmöllä lämmittäisi kaikki Euroopan rakennukset &ndash; &quot;hyödyntämispotentiaali valtava, tuotto 30&ndash;100 prosenttia&quot; &quot;<br />&nbsp;</p><p>-------------------------------------</p><p><br />Liite 9: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10420070" title="https://yle.fi/uutiset/3-10420070">https://yle.fi/uutiset/3-10420070</a></p><p>&quot;Kuva: Tampereella kehitetty alle millin paksuinen esine voi korvata akkuja ja paristoja &ndash; &quot;Voi ratkaista jäteongelman&quot;<br />Pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja, sanoo Jari Keskinen väitöskirjassaan.&quot;<br />&nbsp;</p><p>-------------------------------------</p><p><br />Liite 10: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10373208" title="https://yle.fi/uutiset/3-10373208">https://yle.fi/uutiset/3-10373208</a></p><p>&quot;Professori: Ydinvoimalat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa &ndash; vihreistäkin alkanut löytyä ydinvoiman kannattajia<br />Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan puolue ei ole myöntämässä uusia ydinvoimalupia, muttei myöskään ajamassa ennenaikaisesti alas jo toimivia laitoksia.&quot;<br />&nbsp;</p><p>---------------------------------------</p><p><br />Liite 11: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10381247?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social" title="https://yle.fi/uutiset/3-10381247?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">https://yle.fi/uutiset/3-10381247?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=s...</a></p><p>&quot;Fortum investoi satoja miljoonia ydinvoimaan &ndash; seuraava hallitus voi saada käsiteltäväkseen kaksikin ydinvoimalupaa<br />Energiajätti Fortumin Loviisan ydinvoimalaitosten käyttöluvat ovat vanhenemassa.&quot;</p><p>--------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 12: <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nain-saadaan-sahara-vihreaksi-tutkijat-mallinsivat-mita-tapahtuisi-jos-9-miljoonan-neliokilometrin-autiomaa-valjastettaisiin-uusiutuvan-energian-tuotantoon-6739768" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nain-saadaan-sahara-vihreaksi-tutkijat-mallinsivat-mita-tapahtuisi-jos-9-miljoonan-neliokilometrin-autiomaa-valjastettaisiin-uusiutuvan-energian-tuotantoon-6739768">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nain-saadaan-sahara-vih...</a></p><p>&quot;Näin saadaan Sahara vihreäksi? - Tutkijat mallinsivat, mitä tapahtuisi jos 9 miljoonan neliökilometrin autiomaa valjastettaisiin uusiutuvan energian tuotantoon&quot;</p><p>-------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 13: <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-09-18/Torium-ratkaisisi-ydinvoiman-ongelmat-%E2%80%93-mutta-sori-uraanivoimalat-ovat-jo-olemassa-3310657.html" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-09-18/Torium-ratkaisisi-ydinvoiman-ongelmat-%E2%80%93-mutta-sori-uraanivoimalat-ovat-jo-olemassa-3310657.html">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-09-18/Torium-ratka...</a></p><p>&quot;Torium ratkaisisi ydinvoiman ongelmat &ndash; mutta sori, uraanivoimalat ovat jo olemassa<br />&nbsp;Toriumia on pidetty hyvänä vaihtoehtona nykyisille ydinpolttoaineille. Uusi tutkimus tekee käsityksen kyseenalaiseksi, kertoo Phys.org. &quot;</p><p>&nbsp;</p><p>-----------------------------------------</p><p>Liite 14: <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-tes...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Norjassa testataan toriumia ydinreaktorissa<br />Norjalaisyhtiö Thor Energy alkaa käyttää toriumia tavallisessa testireaktorissa, Smartplanet kirjoittaa.&nbsp; Kyse on neljän vuoden testistä, jossa toriumia kokeillaan hallituksen omistamassa, aiemmin uraanikäyttöisessä Halden-reaktorissa.<br />Norjalaisyhtiön partnerina on yhdysvaltalainen ydinvoimajätti Westinghouse.<br />Polttoaineena Thor Energy aikoo käyttää toriumin ja plutoniumin sekoitusta.<br />Toriumia yleensä pidetään uraania parempana vaihtoehtona. Toriumia on maaperässä kolme tai neljä kertaa uraania enemmän. Energiatiheydeltään torium on 200-kertaista uraanin verrattuna. Toriumia voidaan myös louhia maaperästä tavalla, joka ei vapauta suuria määriä hiilidioksidia.</p><p><br />Toriumin sulamispiste on selvästi uraania korkeampi, joten ydinreaktorin sulamisriski on pienempi. Lisäksi käytetty toriumi säteilee vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin uraani.<br />Uraani-reaktoreissa syntyy pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita kuten plutoniumia, joka kelpaa ydinaseisiin. Toriumia käytettävistä reaktoreista ydinaseainesta ei synny.<br />Joidenkin asiantuntijoiden mukaan toriumista saa eniten irti uudenlaisissa reaktoreissa kuten sulasuolareaktoreissa (MSR) tai kuulareaktoreissa (PBR). Nykyisin käytössä on yleensä kevytvesireaktoreita.<br />Norjalaisyhtiö testaa toriumia tavallisessa reaktorissa, joka jäähdytetään ns. raskaalla vedellä. Raskaassa vedessä on vetyatomien asemesta deuteriumia eli raskasta vetyä. &quot;</p><p>---------------------------------------------</p><p><br />Liite 15: <a href="https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/202455/Hernemuhennos/" title="https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/202455/Hernemuhennos/">https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/202455/Hernemuhennos/</a></p><p>Hernemuhennos - resepti</p><p>--------------------------------------------</p><p><br />Liite 16: <a href="https://www.hs.fi/autot/art-2000005805588.html" title="https://www.hs.fi/autot/art-2000005805588.html">https://www.hs.fi/autot/art-2000005805588.html</a></p><p>&quot;Euroopassa on nyt miljoona sähköautoa &ndash; piskuisen määrän takana on kuitenkin kova kasvu<br />Suomessa sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on tänä vuonna ollut noin neljä prosenttia.&quot;</p><p>--------------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 17: <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/6YvcRuvX?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/6YvcRuvX?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/6YvcRuvX?ext=ltr&amp;utm_source=K...</a></p><p>&quot;Kauppalehden lukija kyllästyi autoverotukseen ja toi sähkö-Golfin Saksasta &ndash; säästi tuhansia euroja&quot;</p><p>-------------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 18: <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sveitsilaispankin-analyytikko-uusiutuva-energia-voi-olla-kaytannossa-ilmaista-jo-vuonna-2030-6736644" title="https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sveitsilaispankin-analyytikko-uusiutuva-energia-voi-olla-kaytannossa-ilmaista-jo-vuonna-2030-6736644">https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sveitsilaispankin-analyyti...</a></p><p>&quot;Sveitsiläispankin analyytikko: Uusiutuva energia voi olla &rdquo;käytännössä ilmaista&rdquo; jo vuonna 2030<br />Uusiuvat energiamuodot halpenevat koko ajan. Nyt sveitsiläisen UBS-pankin analyytikko ennustaa, että uusiutuvan hinta putoaa niin lähelle nollaa, että se on &rdquo;käytännössä ilmaista&rdquo; vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Inverse.<br />Analyysin mukaan aurinko- ja tuulivoimapuistoista tehdään koko ajan suurempia, ja ne myös halpenevat koko ajan.<br />&rdquo;Vuonna 2010 vesipannullisen keittäminen maksoi noin neljä eurosenttiä. Vuonna 2020 se laskee arviomme mukaan alle yhteen eurosenttiin&rdquo;, analyytikko kirjoittaa Financial Timesissa.<br />Ja kymmenen vuotta myöhemmin kustannus on niin pieni, että veden keittäminen on käytännössä ilmaista.<br />Uusiutuvien hinnan tullessa alas myös energiasektorin yritystoiminta voi kiihtyä.</p><p><br />&rdquo;Tällä hetkellä noin tusina suurta eurooppalaista energiayhtiötä on ilmoittanut yritysostoista, liiketoimintojensa myynnistä tai muista toimista, jotka voivat merkittävästi uudistaa niiden liiketoimintaa.&quot;<br />Energialiiketoiminnan perusteet ovatkin murroksessa. Viime aikoihin saakka tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu tukiaisten varaan. Nyt Suomessakin rakennetaan pelkästään markkinaehtoista tuulivoimaa. Samoin monin paikoin uusi aurinkovoima ei tarvitse enää tukiaisia ollakseen elinkelpoista.<br />Inversen mukaan uusiutuvan energian kannattaakin nojata enemmän innovaatioihin kuin tukiaisiin. Energiayhtiöt kisaavatkin jo parhaista tuotantopaikoista.<br />&rdquo;Tämä kilpailu parhaista ja kustannustehokkaimmista energiahankkeista on hyväksi energiateollisuudelle, taloudelle ja koko planeetalle&rdquo;, Inverse kirjoittaa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>--------------------------------------------------</p><p><br />Liite 19: <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000005817676.html" title="https://www.is.fi/autot/art-2000005817676.html">https://www.is.fi/autot/art-2000005817676.html</a></p><p>&quot;&nbsp; &rdquo;Yli miljoona lämpötolppaa muunnettavissa latauspisteiksi&rdquo; &ndash; tässäkö ratkaisu sähköautojen latausverkostoksi?&quot;</p><p>---------------------------------------------------<br />&nbsp;</p><p>Liite 20: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10383665" title="https://yle.fi/uutiset/3-10383665">https://yle.fi/uutiset/3-10383665</a></p><p>&quot;Ydinvoima suuri vähäpäästöisen energian tuottaja, tuulesta ja auringosta sähköä entistä halvemmalla<br />Eri sähköntuotantomuodot tulevat jatkossakin täydentämään toisiaan, ennakoivat energia-alan asiantuntijat Ylen aamu-tv:ssä&quot;<br /><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näinä ilmastonmuutoksen karmeina kasvuvuosina on helpotus huomata, että on ollut jo vuosikymmeniä tälle asialle melkein täysin omistautuneita yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tätä kautta on nyt nopeasti saatavilla tietoa ja eri vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen uhkien poistamiseksi. Monesti puoluetoiminta ja politiikka voivat vääristää näitä ilmastonmuutokseen liittyviä viestejä, kun eri puolueet miettivät tekemisiään äänestäjien kannalta ja kaikki haluavat olla oikeassa, lisäksi eri etujärjestöt puolustavat etujaan puolueiden takana viimeiseen asti  ja joita kaikilla puolueilla on esim. MTK, SY, EK, SAK jne.  .  


Nyt täytyisi kuitenkin tehdä nopeasti ja ratkaisevia isoja muutoksia fossiilisten polttoaineiden ja tätä kautta liiallisen hiilidioksidin poistamiseksi luonnon kiertokulusta ennen kuin on totaalisen myöhäistä ja uudet vahvat tuntemattomat voimat tarttuvat luontoon ja ympristöön lopulta kenties tuhoten koko hienon ja ainutlaatuisen planeettamme alta aikayksikön.  Tai hitaasti riuduttaen ja kiduttaen sitä.



Asuminen, maankäyttö, liikenne, ruuanlaitto, teollisuus ja energia tarvitsevat uudenlaisia, globaaleja ekomalleja, selvitäksemme.


Aiempina vuosina kun itse asuin maalla tai ns. maaseutukaupungeissa kuten esim. Tampereella, niin siellä puoluevalintani oli Keskusta johtuen mm. silloisesta asuinympäristöstä. Pk-seudulle muutettuani alkoi vaikuttaa, ettei täällä ole ns. maaseudun ongelmia vaan urbaaniongelmia, ja katsoin että paras valinta oli tällöin työllisyyden ja talouden puolue Kokoomus. Kokoomuksella on myös hyviä ympristöön liittyviä tavoitteita ja sekin toimii kiitettävästi ilmastonmuutosta vastaan, jatkossa varmaan aiempaa tehokkaammin kuten kaikki muutkin puolueet sekä myös EU uuden ympristöraportin säikäyttäminä.


Itse pidän kuitenkin Vihreiden ympäristöteesejä ( fossilisille lisää veroja ja uusiutuvilta pois, turpeen käytöstä luovuttava jne. ) pääosin eniten kannatettavimpana verrattuna muiden puolueiden vastaaviin,  vaikka en kovin kannata heidän sosiaalitukipolitiikan lisäämistään,  koska siinä kohtaa olen Kokoomuksen kannalla eli että "työ on parasta sosiaaliturvaa". Lisäksi monet asiantuntijat sanovat ja kunnes toisin todistetaan, uskon heitä, eli että ydinvoima (liite 10-11) olisi sittenkin kaikista tehokkain (tai toriumvoima, liite 13-14) ase ilmastomuutosta vastaan ja muut uusiutuvat kuten aurinko- , tuuli- ja aaltoenergia täydentäisivät ydinvoimaa (liite 20).


Jos viime vuosien suunnitelmat esim. Pyhäjoen ja Olkuluoto 3:n ydinvoimaloiden rakentamisesta ja energiamääristä olisi toteutunut aikataulussaan niin kohta Suomi voisi huoletta ladata vaikka sähköautoja taloyhtiöiden parkkipaikoilla ydinvoimalla, samoin teollisuus saisi ydinvoimasta sähkönsä kuten monet muutkin tahot. Tämän lisäksi maalämpöä olisi käytössä kuin myös teollisuuden yms. tahojen hukkalämpöä (liite 8) eri kohteisiin.


Seuraavan hallituksen toimesta sitten vain tarpeellinen määrä  ydinvoimaa lisää, mm. pienvoimaloita Helsinkiin, biopolttoainetta (ei puusta) ja sähköautoja- (liite 16-17) sekä sähköautojen latauspisteitä (liite 5-6, 19). Sähköautojen akkuongelma lienee ratkaistu (liite 9). Lisäksi (vanhoihin) diesel- ja bensa-autoihin katalysattoreita (liite 3)  Saksan malliin  kuin myös aurinkopaneeleita, aalto- ja tuulivoimaa edelleen lisää, samoin hiilinieluja. Erään uutisen mukaan nyt "sveitsiläisen UBS-pankin analyytikko ennustaa, että uusiutuvan hinta putoaa niin lähelle nollaa, että se on ”käytännössä ilmaista” vuoteen 2030 mennessä - - " (liite 18).


Suomessa pitäisi kuitenkin ensin selvittää, tuleeko siitä Pyhäjoen ydinvoimalasta (liite 7)mitään Venäjän pelon takia, ja perua nykyinen sekä hakea sille uusi toimittaja tai vaihtaa kokonaan tämän ydinvoimalan paikkaa.
Sittenkin harkintaan metsien hakkuut (liite 1 ja 2) ja teollisuuden käyttöön  "ruuaksi" pajua ja ruokhelpeä (tai eukalyptys-puuta?, liite 4) kunnes keksitään muuta, jos tarvetta. Turvesuot palautettava entiselleen ja turpeen käyttö lopetettava nopeasti.


Suomi on tässä kokonaisuudessa kuitenkin pikkutekijä, eli esim. EU:n pitäisi katsoa, miten Afrikka (liite 12) pääsee mukaan ilmastotalkoisiin ja antaa sinne resursseja tätä varten, samoin pitää olla yhteisiä suunnitelma muidenkin mantereiden osalta. USA:lle pakotteita kuten sekin kerkeästi jakelee niitä muille, jos Trump ei ota asiaan kantaa tai yrittää livetä ilmastotalkoista.


Kasvisruokaa eli herne- ja linssimuhennosta (liite 15) pöytään vaikka joka päivä eli  lihaa ruuaksi vähemmän tai ei ollenkaan jatkossa. Resepti on helppo: laita huuhdotut ja yön yli lionneet herneet veteen kiehumaan. Keitä hiljaisella lämmöllä tunnin verran. Kun herneet ovat kypsiä, lisää suolaa. On proteiinipitoista ja terveellistä kotimaista kasvisruokaa.

----------------------------------  
Satu Hassi / Vihreät :


” - - Suomessahan 2000-luvulla luvitettujen ydinvoimaloiden näytöt ovat aika huonot. Periaateluvan on saanut kolme ydinvoimalaa, yksikään niistä ei ole tuottanut sähköä. Ainoa, joka on rakenteilla, on Olkiluoto 3, joka on ollut rakenteilla jo 12 vuotta ja se on 10 vuotta aikataulusta jäljessä. Sillä välin uudet energiateknologiat ovat tulleet markkinaehtoisesti kilpailukykyisiksi”, Hassi sanoo ja lisää, että uudet ratkaisut ovat jo ajaneet ohikin ydinvoimasta.
”En sulje pois, että on maita, joissa [ydinvoimalla] on merkittävä rooli. Suomessa sillä on niin kauan rooli, kun olemassa olevat ydinvoimalat jatkavat.”
Hassin mukaan on kuitenkin eri asia, investoidaanko uuteen ydinvoimaan. Hän ei pidä kirkossa kuulutettuna sitä, että Fennovoiman rakentamislupa tulisi seuraavan hallituksen pöydälle. Säteilyturvakeskus STUK vahvisti hiljattain, että Fennovoiman ydinvoimahanke myöhästyy ja että STUK tarvitsee turvallisuusarviotaan varten lisäselvitystä Fennovoimalta.

”[Fennovoiman] olisi pitänyt saada paperit valmiiksi kolme vuotta sitten. En olisi niin varma, että se [lupa-asia] ylipäätänsä tulee ja että se olisi läpihuutojuttu”, Hassi sanoo.
Hassin mukaan vihreiden tärkein tavoite hallituksessa olisi se, että fossiilisten polttoaineiden alasajon aikataulusta päätettäisiin.
”Toinen pääasia on se, että laaditaan ohjelma siitä, miten metsien ja maaperän hiilinieluja kasvatetaan.”


https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261057-satu-hassi-tasta-ministeri-tiilikainen-vaikenee-paaministeripuolueella-kaksi-pahaa


--------------------------------


Liite 1: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260999-luonnonsuojeluliitto-kylma-suihku-suomen-metsapolitiikalle-taysin-vastoin-ipccn

"Luonnonsuojeluliitto: ”Kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle – Täysin vastoin IPCC:n suositusta”  "

-------------------------------


Liite 2: https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoprofessorin-neuvo-aamulehdessa-suomeen-ei-lainkaan-biopolttoainetehtaita/1113af77-e9e5-36d7-a301-62dd1b4e4f69

"Ilmastoprofessorin neuvo Aamulehdessä: Suomeen ei lainkaan biopolttoainetehtaita"
 

---------------------------------


Liite 3: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/KBnXTyBT

"Saksan dieseleihin sittenkin uudet katalysaattorit – mutta kenen rahoilla?"
 

-----------------------------------


Liite 4: https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/eukalyptus-tyytyy-vahaan-ja-kasvaa/310518/

"Eukalyptus tyytyy vähään ja kasvaa"
 

-----------------------------------


Liite 5: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9a26ea7e-817c-370d-826b-c557fa8debd9?ref=newsletter:be98&utm_source=Talouselama_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje

"Ladattavien hybridien suosio kasvaa, mutta valtaosa käytettynä maahantuoduista autoista on edelleen vanhoja ja saastuttavia"

-------------------------------------


Liite 6: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856083.html

"Keskellä Ruotsin korpea ladataan sähkö­kuorma-autoja vauhdissa ja tulokset ovat lupaavia – ”Suomenkin olisi aika kokeilla”
Ruotsissa kokeillaan uraa uurtavaa tekniikkaa raskaan liikenteen sähköistämiseksi. ”Ei huono”, kommentoi Aalto-yliopiston professori."

---------------------------------------
 

Liite 7: https://yle.fi/uutiset/3-10433691?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

 

"STUK edelleen huolissaan Fennovoiman turvallisuuskulttuurista"
 

--------------------------------------


Liite 8: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f0ae706a-5014-3f08-9f68-8724c33c1261?ref=newsletter:0394&utm_source=Talouselama_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje

 

"Hukkaan heitettävällä lämmöllä lämmittäisi kaikki Euroopan rakennukset – "hyödyntämispotentiaali valtava, tuotto 30–100 prosenttia" "
 

-------------------------------------


Liite 9: https://yle.fi/uutiset/3-10420070

"Kuva: Tampereella kehitetty alle millin paksuinen esine voi korvata akkuja ja paristoja – "Voi ratkaista jäteongelman"
Pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja, sanoo Jari Keskinen väitöskirjassaan."
 

-------------------------------------


Liite 10: https://yle.fi/uutiset/3-10373208

"Professori: Ydinvoimalat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa – vihreistäkin alkanut löytyä ydinvoiman kannattajia
Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan puolue ei ole myöntämässä uusia ydinvoimalupia, muttei myöskään ajamassa ennenaikaisesti alas jo toimivia laitoksia."
 

---------------------------------------


Liite 11: https://yle.fi/uutiset/3-10381247?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

"Fortum investoi satoja miljoonia ydinvoimaan – seuraava hallitus voi saada käsiteltäväkseen kaksikin ydinvoimalupaa
Energiajätti Fortumin Loviisan ydinvoimalaitosten käyttöluvat ovat vanhenemassa."

--------------------------------------
 

Liite 12: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/nain-saadaan-sahara-vihreaksi-tutkijat-mallinsivat-mita-tapahtuisi-jos-9-miljoonan-neliokilometrin-autiomaa-valjastettaisiin-uusiutuvan-energian-tuotantoon-6739768

"Näin saadaan Sahara vihreäksi? - Tutkijat mallinsivat, mitä tapahtuisi jos 9 miljoonan neliökilometrin autiomaa valjastettaisiin uusiutuvan energian tuotantoon"

-------------------------------------
 

Liite 13: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-09-18/Torium-ratkaisisi-ydinvoiman-ongelmat-%E2%80%93-mutta-sori-uraanivoimalat-ovat-jo-olemassa-3310657.html

"Torium ratkaisisi ydinvoiman ongelmat – mutta sori, uraanivoimalat ovat jo olemassa
 Toriumia on pidetty hyvänä vaihtoehtona nykyisille ydinpolttoaineille. Uusi tutkimus tekee käsityksen kyseenalaiseksi, kertoo Phys.org. "

 

-----------------------------------------

Liite 14: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html

 

"Norjassa testataan toriumia ydinreaktorissa
Norjalaisyhtiö Thor Energy alkaa käyttää toriumia tavallisessa testireaktorissa, Smartplanet kirjoittaa.  Kyse on neljän vuoden testistä, jossa toriumia kokeillaan hallituksen omistamassa, aiemmin uraanikäyttöisessä Halden-reaktorissa.
Norjalaisyhtiön partnerina on yhdysvaltalainen ydinvoimajätti Westinghouse.
Polttoaineena Thor Energy aikoo käyttää toriumin ja plutoniumin sekoitusta.
Toriumia yleensä pidetään uraania parempana vaihtoehtona. Toriumia on maaperässä kolme tai neljä kertaa uraania enemmän. Energiatiheydeltään torium on 200-kertaista uraanin verrattuna. Toriumia voidaan myös louhia maaperästä tavalla, joka ei vapauta suuria määriä hiilidioksidia.


Toriumin sulamispiste on selvästi uraania korkeampi, joten ydinreaktorin sulamisriski on pienempi. Lisäksi käytetty toriumi säteilee vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin uraani.
Uraani-reaktoreissa syntyy pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita kuten plutoniumia, joka kelpaa ydinaseisiin. Toriumia käytettävistä reaktoreista ydinaseainesta ei synny.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan toriumista saa eniten irti uudenlaisissa reaktoreissa kuten sulasuolareaktoreissa (MSR) tai kuulareaktoreissa (PBR). Nykyisin käytössä on yleensä kevytvesireaktoreita.
Norjalaisyhtiö testaa toriumia tavallisessa reaktorissa, joka jäähdytetään ns. raskaalla vedellä. Raskaassa vedessä on vetyatomien asemesta deuteriumia eli raskasta vetyä. "

---------------------------------------------


Liite 15: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/202455/Hernemuhennos/

Hernemuhennos - resepti

--------------------------------------------


Liite 16: https://www.hs.fi/autot/art-2000005805588.html

"Euroopassa on nyt miljoona sähköautoa – piskuisen määrän takana on kuitenkin kova kasvu
Suomessa sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on tänä vuonna ollut noin neljä prosenttia."

--------------------------------------------
 

Liite 17: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/6YvcRuvX?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

"Kauppalehden lukija kyllästyi autoverotukseen ja toi sähkö-Golfin Saksasta – säästi tuhansia euroja"

-------------------------------------------
 

Liite 18: https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/sveitsilaispankin-analyytikko-uusiutuva-energia-voi-olla-kaytannossa-ilmaista-jo-vuonna-2030-6736644

"Sveitsiläispankin analyytikko: Uusiutuva energia voi olla ”käytännössä ilmaista” jo vuonna 2030
Uusiuvat energiamuodot halpenevat koko ajan. Nyt sveitsiläisen UBS-pankin analyytikko ennustaa, että uusiutuvan hinta putoaa niin lähelle nollaa, että se on ”käytännössä ilmaista” vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Inverse.
Analyysin mukaan aurinko- ja tuulivoimapuistoista tehdään koko ajan suurempia, ja ne myös halpenevat koko ajan.
”Vuonna 2010 vesipannullisen keittäminen maksoi noin neljä eurosenttiä. Vuonna 2020 se laskee arviomme mukaan alle yhteen eurosenttiin”, analyytikko kirjoittaa Financial Timesissa.
Ja kymmenen vuotta myöhemmin kustannus on niin pieni, että veden keittäminen on käytännössä ilmaista.
Uusiutuvien hinnan tullessa alas myös energiasektorin yritystoiminta voi kiihtyä.


”Tällä hetkellä noin tusina suurta eurooppalaista energiayhtiötä on ilmoittanut yritysostoista, liiketoimintojensa myynnistä tai muista toimista, jotka voivat merkittävästi uudistaa niiden liiketoimintaa."
Energialiiketoiminnan perusteet ovatkin murroksessa. Viime aikoihin saakka tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu tukiaisten varaan. Nyt Suomessakin rakennetaan pelkästään markkinaehtoista tuulivoimaa. Samoin monin paikoin uusi aurinkovoima ei tarvitse enää tukiaisia ollakseen elinkelpoista.
Inversen mukaan uusiutuvan energian kannattaakin nojata enemmän innovaatioihin kuin tukiaisiin. Energiayhtiöt kisaavatkin jo parhaista tuotantopaikoista.
”Tämä kilpailu parhaista ja kustannustehokkaimmista energiahankkeista on hyväksi energiateollisuudelle, taloudelle ja koko planeetalle”, Inverse kirjoittaa."

 

--------------------------------------------------


Liite 19: https://www.is.fi/autot/art-2000005817676.html

"  ”Yli miljoona lämpötolppaa muunnettavissa latauspisteiksi” – tässäkö ratkaisu sähköautojen latausverkostoksi?"

---------------------------------------------------
 

Liite 20: https://yle.fi/uutiset/3-10383665

"Ydinvoima suuri vähäpäästöisen energian tuottaja, tuulesta ja auringosta sähköä entistä halvemmalla
Eri sähköntuotantomuodot tulevat jatkossakin täydentämään toisiaan, ennakoivat energia-alan asiantuntijat Ylen aamu-tv:ssä"




 

]]>
15 http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262253-nyt-nopeita-vaikuttavia-ja-riittavia-tekoja-ilmaston-parhaaksi#comments EU Uusiutuvat Ydinvoima Mon, 08 Oct 2018 20:41:32 +0000 Eva Back http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262253-nyt-nopeita-vaikuttavia-ja-riittavia-tekoja-ilmaston-parhaaksi
Markkinaehtoisen ydinvoiman mahdottomuus http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262252-markkinaehtoisen-ydinvoiman-mahdottomuus <p>Keskusteluissa on noussut esille ilmastonmuutoksen torjunta - ja hyvä niin. Monien mielestä ainoa realistinen vaihtoehto on lisäydinvoiman rakentaminen. Samat henkilöt yleensä näyttävät edellyttävän, että energiaa tuotetaan markkinaehtoisesti.</p><p>Kuvassa on Lazard Asset managementin tuottama kaavio muutaman eri energialähteen tuotantohinnan mediaanista vuodesta 2009 alkaen. Kyseinen organisaatio tuottaa informaatiota mm. investointipankkien käyttöön. Olkiluoto 3:n rakentaminen on aloitettu vuonna 2005 ja Fennovoima on perustettu vuonna 2007, joten niiden syntyhetket sijoittuvat hieman aikajanan vasemmalle puolelle.</p><p>Kymmenessä vuodessa energian tuotantohinnoissa on tapahtunut mielenkiintoisia asioita. Kun ydinvoimalahankkeita Suomessa viime vuosikymmenellä käynnistettiin, oli ydinvoima edullisin tapa tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Mutta nykyään se on kallein, ja hintaero on kasvanut jo niin suureksi, että kalleimman asema säilyy vaikka sähkön varastointi otetaan huomioon.</p><p>On itsestäänselvyys, että yksikään yksityinen investoija ei tällaisten trendien valossa tee sijoituksia ydinvoimaan. Niinpä puheet markkinaehtoisesta ydinvoimasta kannattaisi lopettaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusteluissa on noussut esille ilmastonmuutoksen torjunta - ja hyvä niin. Monien mielestä ainoa realistinen vaihtoehto on lisäydinvoiman rakentaminen. Samat henkilöt yleensä näyttävät edellyttävän, että energiaa tuotetaan markkinaehtoisesti.

Kuvassa on Lazard Asset managementin tuottama kaavio muutaman eri energialähteen tuotantohinnan mediaanista vuodesta 2009 alkaen. Kyseinen organisaatio tuottaa informaatiota mm. investointipankkien käyttöön. Olkiluoto 3:n rakentaminen on aloitettu vuonna 2005 ja Fennovoima on perustettu vuonna 2007, joten niiden syntyhetket sijoittuvat hieman aikajanan vasemmalle puolelle.

Kymmenessä vuodessa energian tuotantohinnoissa on tapahtunut mielenkiintoisia asioita. Kun ydinvoimalahankkeita Suomessa viime vuosikymmenellä käynnistettiin, oli ydinvoima edullisin tapa tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Mutta nykyään se on kallein, ja hintaero on kasvanut jo niin suureksi, että kalleimman asema säilyy vaikka sähkön varastointi otetaan huomioon.

On itsestäänselvyys, että yksikään yksityinen investoija ei tällaisten trendien valossa tee sijoituksia ydinvoimaan. Niinpä puheet markkinaehtoisesta ydinvoimasta kannattaisi lopettaa.

]]>
31 http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262252-markkinaehtoisen-ydinvoiman-mahdottomuus#comments Ydinvoima Ydinvoimakeskustelu Mon, 08 Oct 2018 20:32:12 +0000 Kalevi Härkönen http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262252-markkinaehtoisen-ydinvoiman-mahdottomuus
Punavihreää koululaisten aivopesua - Tässä todisteet http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262070-punavihreaa-koululaisten-aivopesua-tassa-todisteet <p>&nbsp;</p> <p><strong>Arto Luukkanen</strong> kertoo tänään suositussa blogissaan, että hänellä ei ole todisteita koululaisten aivopesusta. Tässä nyt todisteet siitä, että ilmiö on tosi ja vaarallinen.&nbsp;</p> <p><strong>Nuoret aivopesty kouluissa</strong></p> <p>Kun päätin pitkän lähes 16 vuotta kestäneen hiljaiselon julkisesta keskustelusta uuden kirjani julkaisemisen myötä (Vihreä Valhe- Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, Auditorium 2015), en oikein osannut aavistaa, mitä oli tuleman.</p> <p>Minulle oli masentavaa havaita, että nuoret ihmiset eivät usein siedä eripuraista ympäristökeskustelua. Heille on usein kaikki selvää siinä mielessä, että olemme menossa ensimmäisessä luokassa helvettiin ympäristökatastrofin takia, vaikka kaikki objektiivinen tieto kertoo päinvastaista lähes kaikilla seurantamittareilla.</p> <p>HS:n ja YLE:n päivittäiset ympäristötiedotteet eivät ole objektiivista tilanneseurantaa. Nyt kesän kynnyksellä olemme saaneet sankassa lumipyryssä aimo annoksia totuustietoa pohjoisen pallonpuoliskon ennätysnopeasta lämpenemisestä.</p> <p>Sain maistaa usein kovaa kritiikkiä somekeskustelussa nuorten taholta, jos esitin kritiikkiä ympäristöuskomusten perusteista. Usein seurauksena oli myös ulossulkeminen erityisesti vihreistä ja sosialidemokraattisista keskusteluryhmistä, joissa nämä nuoret olivat portinvartijoina. Aivan erityisesti, jos avasin tarkoin dokumentoidusti vihreän ajattelun sysimustaa historiaa, se oli punainen vaate nuorille punavihreille toimijoille.</p> <p>Vaikka dokumentoin kirjassani tarkoin, kuinka esimerkiksi Suomessa ja Iso-Britanniassa aivopesua muistuttava koulujen ympäristökasvatus kierrätysoppeineen on myrkyttänyt kokonaisen nuoren sukupolven, yllätys asenteiden jyrkkyydestä oli minulle suuri.</p> <p>Käyn seuraavassa läpi lasteni lukion biologian oppimäärän yhden kurssin (ympäristöekologia) oppikirjan BIOS3 - Ympäristöekologia säteilyä käsittelevän kappaleen 9. &rdquo;Säteily on elämälle välttämätöntä tai haitallista&rdquo;</p> <p>Kirjan on kustantanut Sanomakonserniin kuuluva Sanoma Pro Oy. Helsingin Sanomat kuuluu myös Sanomakonserniin.</p> <p>Käyn läpi ensin säteilykappaleen virheet / valheet, puolitotuudet ja epätarkkuudet ja sitten siirryn aivopesupuolelle ja lopuksi annan lyhyet loppukommentit.</p> <p>Tämän Suomen lukion oppikirjan teksti on niin paksua propagandaa, että sen luettuaan tulee aivan lohduton olo ja epäusko siitä, voiko tämä olla totta. Pyydän anteeksi lukijoilta, että tästä kirjoituksesta tuli pitkä. Syy ei ole kuitenkaan minun vaan Opetushallituksen ja Sanoma Pro Oy:n.</p> <p><strong>Lähes loputtomat väärät väittämät</strong></p> <p><strong><em>Jo määritelmissä virhe</em></strong></p> <p>Sivulla 125 kappaleen johdanto-osassa on heti ultraviolettisäteilyyn liittyvä käsitteellinen virhe, koska siinä väitetään ultraviolettisäteilyn olevan vain osaltaan ionisoimatonta säteilyenergiaa. Saman sivun kuvassa ultraviolettisäteilyn kerrotaan menevän jopa päällekkäin röntgensäteiden ja jopa gammasäteilyn kanssa.</p> <p>Vaikka lyhytaaltoisin ultraviolettisäteily voi satunnaisesti jopa ionisoida, se ei kykene läpäisemään ihmistä kuten suurienergisemmät röntgen- ja gammasäteet, vaan se pysähtyy iholle.</p> <p>Ultraviolettisäteily luokitellaan perinteisesti ionisoimattomaksi säteilyksi muun sähkömagneettisen säteilyn tavoin.</p> <p><strong><em>Virheitä vilisemällä</em></strong></p> <p>Johdannon lopussa kerrotaan lukiolaisille että suurimmilla ionisoivan säteilyn annoksilla on seurauksena välitön kuolema. Suuret yli 50 Gy annokset aiheuttavat kyllä aivopöhön kautta 24:ssä tunnissa kehittyvän varman kuoleman mutta ei välitöntä kuolemaa.</p> <p>Sivulla 127 kerrotaan, että ydinvoimaloiden aiheuttama suurin uhka on käytetystä polttoaineesta aiheutuva riski. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kutakuinkin kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä sen kanssa, että vain ydinvoimalan erittäin epätodennäköinen sydämen sulaminen voi altistaa ihmisiä merkittävässä määrin ionisoivalle säteilylle hyödynnettäessä ydinenergiaa rauhanomaisesti.</p> <p>Seuraavaksi kirjassa kerrotaan, että Tshernobylin onnettomuudessa kuoli 100 ihmistä, vaikka luku on puolet tästä eli 49 UNSCEAR:n mukaan. Tämä virheellinen väittämä kalpenee tosin YLE:n Totuus-TV-uutisten vuosi sitten tekemän väittämän kanssa. YLE väitti tuolloin Tshernobylin vuosipäivänä, että 100&nbsp;000 ihmistä kuoli tämän onnettomuuden seurauksena. Tästä totuusuutisestahan YLE saikin nuhteet julkisen sanan neuvostolta.</p> <p>Sivulla 128 annetaan lukiolaisten ymmärtää, että Tshernobylin ydinvoimala olisi räjähtänyt. Tämä voi saada fysiikkaan perehtymättömän lukijan luulemaan, että kyseessä olisi ollut ydinräjähdys. Onnettomuuden aiheutti höyryräjähdys, joka on ennen Tshernobylin onnettomuutta tunnettu myös valimoteollisuudessa. Rikkoutunutta ydinpolttoainetta joutui veden kanssa tekemisiin, mikä johti höyrypurkaukseen. Energiaa oli riittämiin, koska&nbsp; reaktorin teho nousi ennen onnettomuutta 20 000 megawattiin johtuen reaktorin luontaisesta epävakaisuudesta sitä ajettaessa matalalla teholla.</p> <p><strong><em>Kuvateksti Hiroshiman pommituksen muistojuhlasta täynnänsä virheitä </em></strong></p> <p>Sivun 127 kuvatekstissä on monta virhettä. Po. kuva on Hiroshiman ydinpommin muistotilaisuudesta. Siinä kerrotaan, että Hiroshiman ydinpommi tappoi heti 75&nbsp;000, kun luku on todellisuudessa noin 10&nbsp;000 kuolemaa pienempi eli 65 000. Vuoden kuluttua kuolleita oli oppikirjan mukaan 175&nbsp;000, kun luku todellisuudessa on 135&nbsp;000. Nämä epätarkkuudet eivät tietenkään ole merkittäviä, koska lukuihin sisältyy epävarmuuksia, mutta se kertoo, että kirjoittajat eivät ole tukeutuneet primaarilähteisiin.</p> <p>Suurin lääketieteellinen virhe sisältyy po. kuvatekstin väitteeseen: &rdquo;viiden vuoden sisällä räjäytyksestä säteilyyn kuoli vielä noin 60&nbsp;000 ihmistä&rdquo;. Edes em. vuoden sisällä 135&nbsp;000 kuolleen keskuudessa ei ollut kuin muutama tuhat säteilysairaudesta johtunutta kuolemaa. Säteilysairaudesta aiheutuneet kuolemat päättyivät kahdeksan viikkoa pommin räjähdyshetkestä.</p> <p>Suuri ellei suurin osa kuolemista aiheutui äkillisesti pommin räjähdyksen synnyttämän valtavan kuumuuden aiheuttamasta näkyvästä valosta mutta erityisesti kuumuudesta aiheutuneesta ultraviolettisäteilystä, joka poltti lähes kaiken karrelle mukaan lukien ihmisten ihon (ns. flash burns engl.). Muistettakoon, mitä edellä totesin ultraviolettisäteilyn kyvyttömyydestä penetroida ihoa syvemmälle ihmisen kudoksiin.</p> <p>Seuraavaksi suurin osa kuolemista aiheutui painevaikutuksen aiheuttamista epäsuorista suurienergisistä vammoista, esimerkiksi seinien kaatumisesta ihmisten päälle.</p> <p>Vain muutama prosentti em. 65 000 kuolemasta aiheutui pommin fissioituvan materiaalin lähettämän ionisoivan säteilyn aiheuttamasta säteilysairaudesta.</p> <p>Kuvatekstiin liittyy myös tärkeä tendenssimäinen puolitotuus: &rdquo;ydinkokeet ja käytettyjen aseiden hautaamiset ovat lisänneet huomattavasti säteilyn määrää maailmassa&rdquo;. Vaikka tämä bekkerelleissä mitattuna voi kuulostaa suurelta, ei ihmisen toiminnalla ole vaikutusta radioaktiivisuuden taseisiin maapallolla. Tässä kohdin olisi kirjoittajien pitänyt viitata oikeaa informaatiota sisältävään piirakkaan sivulla 126.</p> <p><strong><em>Kirja väittää virheellisesti, että ionisoivan säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta</em></strong></p> <p>Sivulla 128 väitetään, että ionisoivan säteilyn biologisia vaikutuksia on vaikea tieteellisesti osoittaa, koska yleensä haitat ilmenevät vasta vuosien kuluttua.</p> <p>Nykyisen säteilynsuojelun kulmakivi on Hiroshiman ja Nagasakin hibakushien (eloonjääneet) kohorttitutkimus (Life-Span Study engl.), joka on vuosikymmeniä tuottanut japanilaisyhdysvaltalaisena yhteistyönä seikkaperäistä tietoa eriasteisen kerralla saadun gammasäteilyaltistuksen aiheuttamasta myöhemmästä syöpäriskistä. Tutkimuksen tulokset ovat vähemmän dramaattiset, vaikka monen syövän kohdalla riskit ovat kasvaneet.</p> <p>Pommista selvinneet ovat kutakuinkin eläneet yhtä pitkään kuin muutkin japanilaiset siitäkin huolimatta, että pommilla oli dramaattiset vaikutukset esimerkiksi psyykeeseen. Olipa yksi henkilö selvittyään Hiroshimasta mennyt kohtuu huono-onnisena sukuloimaan Nagasakiin. Hän eli kuoli vasta vuosikymmeniä tapahtumasta.</p> <p>Hibakushia syrjittiin eivätkä he kelvanneet avioliittomarkkinoilla muille kuin kohtalontovereille, koska ennakkoluulot mm. säteilyn vaikutuksista jälkeläisiin saivat nopeasti jalansijaa väestön keskuudessa julkisen sanan jo varhain vahvistaessa tällaisia ennakkoluuloja.</p> <p><strong><em>Puolitotuudet johtavat tarkoituksellisiin väärinkäsityksiin aivan perustavaa laatua olevissa asioissa </em></strong></p> <p>Johdantokappaleessa on heti merkittävä propagandistinen puolitotuus. Siinä kerrotaan vähätellen solujen kyvystä korjata ionisoivan säteilyn aiheuttama DNA-muutos, eikä korosteta sitä, että tämä korjausmekanismi ehkäisee hyvin tehokkaasti syöpien syntyä. Erästä harvinaista ihosairautta (Xeroderma pigmentosum) potevilla tämä korjausmekanismi geenivirheen vuoksi puuttuu ja ihomelanoomariski on näillä henkilöillä tuhat kertaa suurempi verrattuna sellaisiin, joilla ei tätä tautia ole.</p> <p>Johdannossa kerrotaan sukusolujen olevan erittäin herkkiä säteilyn haittavaikutuksilla, mutta ei kerrota sitä, että Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeista selvinneillä ei ole jälkeläisissä havaittu sukusolujen kautta geneettisesti periytyviä terveyshaittoja.</p> <p>Sivulla 127 kerrotaan, että &rdquo;kilpirauhassyöpätapaukset lisääntyivät Tshernobylin radioaktiivisen laskeuman alueella Valko-Venäjällä ja Ukrainassa satakertaisesti&rdquo;, mutta siinä jätetään kertomatta, että lähes kaikki nämä lapset ja nuoret on pelastettu elämälle leikkaushoidolla. Vain aniharva lapsi tai nuori on kuollut tähän tautiin. Tämän näkökulman puuttuminen / &quot;unohtuminen&quot; johtaa ajatukset siihen, että kirjoittajat tukeutuvat radikaalien ympäristöjärjestöjen propagandistisiin teksteihin. Niissä unohtuu säännönmukaisesti se, että kilpirauhassyöpään liittyvä kuolleisuus on ollut lähes olematon Tshernobylin ympäristössä.</p> <p>Edelleen tässä kohdin jätetään lukiolaisille myös kertomatta se ratkaisevan tärkeä tosiasia radioaktiivisen jodin altistumisreitistä Tshernobylin ympäristön lapsilla, joka ei ollut Fukushimassa mahdollinen. Se ei olisi missään avoimessa yhteiskunnassa mahdollinen. Neuvostoliiton johto salasi onnettomuuden kansalaisilta noin viikon pituisen ajan. Tämän seurauksena lapset joivat laajoilla alueilla Tshernobylin ydinvoimalan ympäristössä erittäin saastunutta maitoa, joka aiheutti valtavat kilpirauhasen säteilyannokset. Fukushimassa kaikki maidon myynti kiellettiin.</p> <p>Meillä struumaa ehkäistään vihreiden julkkiskokkien TV:ssä parjaamalla jodioidulla &rdquo;teollisella&rdquo; suolalla, eikä näin jodin kulkeutuminen kilpirauhaseen suomalaisilla lapsilla olisi&nbsp; yhtä todennäköistä kuin mitä se oli Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, missä lapsilla oli jodin puutteesta johtuvaa struumaa laajalti vielä 1980-luvulla. Vihreiden julkkiskokkien vuoksi on kaikessa hiljaisuudessa muuten sovittu viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kanssa, että jodia lisätään myös muuhun ruokaan.</p> <p>Sivun 127 lopussa kerrotaan tämän 9. kappaleen ydinvoimaloihin liittyvän kauhutarinaosion (ks. myös jäljempänä kommentti Tsunamikuvatekstistä) päätteeksi, että &rdquo;ilmakehässä tapahtuvat ydinaseiden testaukset ovat lisänneet maapallon asukkaiden säteilyannosta huomattavasti voimalapäästöjä ja -onnettomuuksia enemmän&rdquo;. Se on tietenkin totta, mutta sitä olisi voinut peilata sivun 126 oikeaan toteamukseen: &rdquo;säteilyn käyttö lääketieteessä on merkittävin ihmisen aiheuttama ionisoivan säteilyn lähde&rdquo;. Ydinvoimalaonnettomuuksista saadut väestöannokset ovat aivan mitättömät terveydenhuollosta peräisin olevaan säteilyaltistumiseen verrattuna.</p> <p><strong><em>Ympäristöekologiaan liittyvät väitteetkin pelkkää satua?</em></strong></p> <p>En ole ekologi, mutta epäilyksiä herättää sivun 128 väittämä Tshernobylin onnettomuudesta: &rdquo;Ravintoketjut ovat järkkyneet, kun esimerkiksi monet hämähäkit, perhoset ja kimalaiset ovat hävinneet alueelta lähes kokonaan&rdquo;.</p> <p>Kun nyt uusi EU:n ionisoivan säteilyn Euratom perusturvadirektiivi hiljan säädettiin, oli eräillä tahoilla myös tavoitteena huomioida ympäristönsuojelu ionisoivaa säteilyä kohtaan, mutta ongelmana oli, että ei ole olemassa minkäänlaista tieteellistä kriteeristöä ionisoivan säteilyn aiheuttamaa &rdquo;luonnontuhoa&rdquo; vastaan.</p> <p>Muistettakoon, että esimerkiksi syöpäisyys on villieläimillä epärelevantti kysymys, koska villieläinten elinkaari on niin lyhyt.</p> <p><strong>Aivopesuosasto eli tendenssinomaiset väittämät</strong></p> <p>Neutraalin lukion oppikirjan säteilyä käsittelyä alkavan kappaleen synopsis alkaa toteamuksella: &rdquo;Ydinvoiman vastustajat pitävät ydinvoiman turvallisuus- ja ympäristöriskejä liian suurina.&rdquo; Ei tällainen poliittisväritteinen toteamus sovi mitenkään neutraaliin oppikirjaan vieläpä säteilyä koskevan tarinan aloituslauseena.</p> <p>Kirjan 9. luvun lopussa on toteamus: &rdquo;Säteilyn haittaa koskevia tutkimustuloksia tulkitaankin usein eri tavoin sen mukaan, onko tulkitsijana ympäristöjärjestö, teollisuus vai riippumaton tutkimuslaitos.&rdquo; Väite on kummallinen ja se vihjaa, että tieteellisellä tutkimuksella yritetään huijata ihmisiä, mutta onneksi on ympäristöjärjestöjä, jotka kertovat totuuden tutkijoita paremmin. Väitteellä yritetään myös mitä ilmeisimmin perustella tämän propagandistisen kirjankappaleen neutraaliutta ja sitä, että kirjoittajien ei ole tarvinnut pysyä asiassa. Tämä liittyy kolme vuosikymmentä sitten &quot;tieteellisen&quot; marxismin romahtamisen myötä uusvasemmiston piirissä syntyneeseen ajatukseen tiedollisesta relativismista ja siitä, että kaikilla on omat totuutensa ja näin oppikirjan kirjoittajatkin voivat levittää säteilykauhua hyvällä omalla tunnolla.</p> <p>Oppikirjan tekstistähän on jo paljastunut säteilyn aiheuttama kauhugalleria lukijoille, joten viestin pitäisi olla kristallin kirkas: &rdquo;Ei ydinvoimaa kiitos!&rdquo;</p> <p>Lääketieteellisestä kuvantamisesta todetaan (s. 126) voivan olla myös haittaa, &rdquo;koska pienikin säteilyannos lisää riskiä sairastua syöpään&rdquo;. Se saattaa olla totta, joskaan tästä ei vallitse tieteellinen konsensus. Tärkeintä olisi kuitenkin tähdentää oppilaille, että pienestä annoksesta seuraa todennäköisimmin vain pienen pieni riskin lisäys.</p> <p>Sen sijaan, että oppikirjassa kerrottaisiin oppilaille käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoittamisen moniesteperiaate ja siihen liittyvä laaja varmistava tutkimustoiminta, siinä kerrotaan epämääräisesti, että &rdquo;monet asiantuntijat suhtautuvat hyvin kriittisesti ydinjätteiden hautaamiseen kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi&rdquo;. (s. 127).</p> <p>Sivulla 127 kerrotaan että &rdquo;vaikka onnettomuusriski useimmissa ydinvoimaloissa on pieni, seuraukset ovat suuronnettomuuden sattuessa äärimmäiset tuhoisat, koska ydinsaasteet leviävät hyvin tehokkaasti veden ja ilman mukana&quot;. &rdquo;Äärimmäiselle Fukushiman onnettomuuden aiheuttamalle tuholle&rdquo; omistetaan seuraavalla sivulla valokuva, jossa näytetään Tsunamin aiheuttamaa tuhoa, jonka kuvatekstiin on ympätty teksti: &rdquo;Erityisen vaaralliseksi osoittautuivat Fukushiman ydinvoimalasta levinneet radioaktiiviset aiheet&rdquo;. Näin annettiin käytännössä ymmärtää, että kuvan tsunamista aiheutuva kaaos johtui ydinvoimalaonnettomuudesta.</p> <p>Väite, jonka mukaan vesi levittäisi tehokkaasti ydinsaastetta, on myös pötyä. Itse asiassa meriympäristössä tapahtuu nopea laimeneminen ja se on myös ympäristönä sellainen, missä ydinsaasteen biologinen puoliintuminen on nopeinta. Onkin tärkeää ohittaa tieteellinen näkökulma ja luoda mielikuvaa merien pyhyydestä.</p> <p><strong>Lyhyet loppukommentit</strong></p> <p>Kyseinen lukion biologian oppikirja on säteilyosion lisäksi täynnä epätieteellistä ideologista paasausta ympäristön tuhosta ja ihmisen pahuudesta. Esimerkiksi sen ympäristömyrkkyosio on kutakuinkin kopioitu <strong>Rachel Carsonin </strong>vuonna 1962 <strong><em>Äänetön Kevät</em></strong> nimisestä pseudotieteellisestä ympäristöliikkeen synnyttäneestä kirjasta, josta olen tässä blogissa aiemmin kirjoittanut. Ks. hiljan esittämäni kritiikki Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja <strong>Heli Saavalaiselle</strong> hänen Äänetön Kevät kolumnistaan.</p> <p>Vaikka monet nyt esitetyt &rdquo;totuudet&rdquo; olivat teemoina oppikirjoissa tulollaan 1970-luvulla, kun kävin kouluni, ei meitä koskaan aivopesty ekouskoon.</p> <p>Opetushallituksen uudessa peruskoulun opintosuunnitelmassa on nyt menty niin pitkälle, että luonnontieteitä on alettu alistaa ympäristöaatteelle eli fysiikkaa täytyy opiskella ympäristönsuojelun alla.</p> <p>Näin asiantuntemattomalla tekstillä säteilyn lääketieteellisistä vaikutuksista on myös vakava oikeusvarmuuteen liittyvä näkökulma, koska kyseistä oppikirjaa käytetään maamme lääketieteellisten tiedekuntien pääsykoekirjana. Pyrkijöiden oikeusvarmuus on koetuksella, kun he joutuvat opiskelemaan väärää tietoa. Miten suhtautua oikeaan ja väärään vastaukseen, jos kysymys tehdään jostain kirjan väärästä väittämästä?</p> <p>Tällainen maamme lukoissa annettava oppisisältö vahvistaa edelleen punavihreää totuusmedian ylläpitämää yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa toisinajattelulle ei ole sijaa.</p> <p><strong><em>Juttu julkaistu Oikeassa Mediassa ja lähetetty Opetushallituksen pääjohtajalle ja Sanoma Pro Oy:n toimitusjohtajalle 17.5.2017</em></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Arto Luukkanen kertoo tänään suositussa blogissaan, että hänellä ei ole todisteita koululaisten aivopesusta. Tässä nyt todisteet siitä, että ilmiö on tosi ja vaarallinen. 

Nuoret aivopesty kouluissa

Kun päätin pitkän lähes 16 vuotta kestäneen hiljaiselon julkisesta keskustelusta uuden kirjani julkaisemisen myötä (Vihreä Valhe- Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, Auditorium 2015), en oikein osannut aavistaa, mitä oli tuleman.

Minulle oli masentavaa havaita, että nuoret ihmiset eivät usein siedä eripuraista ympäristökeskustelua. Heille on usein kaikki selvää siinä mielessä, että olemme menossa ensimmäisessä luokassa helvettiin ympäristökatastrofin takia, vaikka kaikki objektiivinen tieto kertoo päinvastaista lähes kaikilla seurantamittareilla.

HS:n ja YLE:n päivittäiset ympäristötiedotteet eivät ole objektiivista tilanneseurantaa. Nyt kesän kynnyksellä olemme saaneet sankassa lumipyryssä aimo annoksia totuustietoa pohjoisen pallonpuoliskon ennätysnopeasta lämpenemisestä.

Sain maistaa usein kovaa kritiikkiä somekeskustelussa nuorten taholta, jos esitin kritiikkiä ympäristöuskomusten perusteista. Usein seurauksena oli myös ulossulkeminen erityisesti vihreistä ja sosialidemokraattisista keskusteluryhmistä, joissa nämä nuoret olivat portinvartijoina. Aivan erityisesti, jos avasin tarkoin dokumentoidusti vihreän ajattelun sysimustaa historiaa, se oli punainen vaate nuorille punavihreille toimijoille.

Vaikka dokumentoin kirjassani tarkoin, kuinka esimerkiksi Suomessa ja Iso-Britanniassa aivopesua muistuttava koulujen ympäristökasvatus kierrätysoppeineen on myrkyttänyt kokonaisen nuoren sukupolven, yllätys asenteiden jyrkkyydestä oli minulle suuri.

Käyn seuraavassa läpi lasteni lukion biologian oppimäärän yhden kurssin (ympäristöekologia) oppikirjan BIOS3 - Ympäristöekologia säteilyä käsittelevän kappaleen 9. ”Säteily on elämälle välttämätöntä tai haitallista”

Kirjan on kustantanut Sanomakonserniin kuuluva Sanoma Pro Oy. Helsingin Sanomat kuuluu myös Sanomakonserniin.

Käyn läpi ensin säteilykappaleen virheet / valheet, puolitotuudet ja epätarkkuudet ja sitten siirryn aivopesupuolelle ja lopuksi annan lyhyet loppukommentit.

Tämän Suomen lukion oppikirjan teksti on niin paksua propagandaa, että sen luettuaan tulee aivan lohduton olo ja epäusko siitä, voiko tämä olla totta. Pyydän anteeksi lukijoilta, että tästä kirjoituksesta tuli pitkä. Syy ei ole kuitenkaan minun vaan Opetushallituksen ja Sanoma Pro Oy:n.

Lähes loputtomat väärät väittämät

Jo määritelmissä virhe

Sivulla 125 kappaleen johdanto-osassa on heti ultraviolettisäteilyyn liittyvä käsitteellinen virhe, koska siinä väitetään ultraviolettisäteilyn olevan vain osaltaan ionisoimatonta säteilyenergiaa. Saman sivun kuvassa ultraviolettisäteilyn kerrotaan menevän jopa päällekkäin röntgensäteiden ja jopa gammasäteilyn kanssa.

Vaikka lyhytaaltoisin ultraviolettisäteily voi satunnaisesti jopa ionisoida, se ei kykene läpäisemään ihmistä kuten suurienergisemmät röntgen- ja gammasäteet, vaan se pysähtyy iholle.

Ultraviolettisäteily luokitellaan perinteisesti ionisoimattomaksi säteilyksi muun sähkömagneettisen säteilyn tavoin.

Virheitä vilisemällä

Johdannon lopussa kerrotaan lukiolaisille että suurimmilla ionisoivan säteilyn annoksilla on seurauksena välitön kuolema. Suuret yli 50 Gy annokset aiheuttavat kyllä aivopöhön kautta 24:ssä tunnissa kehittyvän varman kuoleman mutta ei välitöntä kuolemaa.

Sivulla 127 kerrotaan, että ydinvoimaloiden aiheuttama suurin uhka on käytetystä polttoaineesta aiheutuva riski. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kutakuinkin kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä sen kanssa, että vain ydinvoimalan erittäin epätodennäköinen sydämen sulaminen voi altistaa ihmisiä merkittävässä määrin ionisoivalle säteilylle hyödynnettäessä ydinenergiaa rauhanomaisesti.

Seuraavaksi kirjassa kerrotaan, että Tshernobylin onnettomuudessa kuoli 100 ihmistä, vaikka luku on puolet tästä eli 49 UNSCEAR:n mukaan. Tämä virheellinen väittämä kalpenee tosin YLE:n Totuus-TV-uutisten vuosi sitten tekemän väittämän kanssa. YLE väitti tuolloin Tshernobylin vuosipäivänä, että 100 000 ihmistä kuoli tämän onnettomuuden seurauksena. Tästä totuusuutisestahan YLE saikin nuhteet julkisen sanan neuvostolta.

Sivulla 128 annetaan lukiolaisten ymmärtää, että Tshernobylin ydinvoimala olisi räjähtänyt. Tämä voi saada fysiikkaan perehtymättömän lukijan luulemaan, että kyseessä olisi ollut ydinräjähdys. Onnettomuuden aiheutti höyryräjähdys, joka on ennen Tshernobylin onnettomuutta tunnettu myös valimoteollisuudessa. Rikkoutunutta ydinpolttoainetta joutui veden kanssa tekemisiin, mikä johti höyrypurkaukseen. Energiaa oli riittämiin, koska  reaktorin teho nousi ennen onnettomuutta 20 000 megawattiin johtuen reaktorin luontaisesta epävakaisuudesta sitä ajettaessa matalalla teholla.

Kuvateksti Hiroshiman pommituksen muistojuhlasta täynnänsä virheitä

Sivun 127 kuvatekstissä on monta virhettä. Po. kuva on Hiroshiman ydinpommin muistotilaisuudesta. Siinä kerrotaan, että Hiroshiman ydinpommi tappoi heti 75 000, kun luku on todellisuudessa noin 10 000 kuolemaa pienempi eli 65 000. Vuoden kuluttua kuolleita oli oppikirjan mukaan 175 000, kun luku todellisuudessa on 135 000. Nämä epätarkkuudet eivät tietenkään ole merkittäviä, koska lukuihin sisältyy epävarmuuksia, mutta se kertoo, että kirjoittajat eivät ole tukeutuneet primaarilähteisiin.

Suurin lääketieteellinen virhe sisältyy po. kuvatekstin väitteeseen: ”viiden vuoden sisällä räjäytyksestä säteilyyn kuoli vielä noin 60 000 ihmistä”. Edes em. vuoden sisällä 135 000 kuolleen keskuudessa ei ollut kuin muutama tuhat säteilysairaudesta johtunutta kuolemaa. Säteilysairaudesta aiheutuneet kuolemat päättyivät kahdeksan viikkoa pommin räjähdyshetkestä.

Suuri ellei suurin osa kuolemista aiheutui äkillisesti pommin räjähdyksen synnyttämän valtavan kuumuuden aiheuttamasta näkyvästä valosta mutta erityisesti kuumuudesta aiheutuneesta ultraviolettisäteilystä, joka poltti lähes kaiken karrelle mukaan lukien ihmisten ihon (ns. flash burns engl.). Muistettakoon, mitä edellä totesin ultraviolettisäteilyn kyvyttömyydestä penetroida ihoa syvemmälle ihmisen kudoksiin.

Seuraavaksi suurin osa kuolemista aiheutui painevaikutuksen aiheuttamista epäsuorista suurienergisistä vammoista, esimerkiksi seinien kaatumisesta ihmisten päälle.

Vain muutama prosentti em. 65 000 kuolemasta aiheutui pommin fissioituvan materiaalin lähettämän ionisoivan säteilyn aiheuttamasta säteilysairaudesta.

Kuvatekstiin liittyy myös tärkeä tendenssimäinen puolitotuus: ”ydinkokeet ja käytettyjen aseiden hautaamiset ovat lisänneet huomattavasti säteilyn määrää maailmassa”. Vaikka tämä bekkerelleissä mitattuna voi kuulostaa suurelta, ei ihmisen toiminnalla ole vaikutusta radioaktiivisuuden taseisiin maapallolla. Tässä kohdin olisi kirjoittajien pitänyt viitata oikeaa informaatiota sisältävään piirakkaan sivulla 126.

Kirja väittää virheellisesti, että ionisoivan säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta

Sivulla 128 väitetään, että ionisoivan säteilyn biologisia vaikutuksia on vaikea tieteellisesti osoittaa, koska yleensä haitat ilmenevät vasta vuosien kuluttua.

Nykyisen säteilynsuojelun kulmakivi on Hiroshiman ja Nagasakin hibakushien (eloonjääneet) kohorttitutkimus (Life-Span Study engl.), joka on vuosikymmeniä tuottanut japanilaisyhdysvaltalaisena yhteistyönä seikkaperäistä tietoa eriasteisen kerralla saadun gammasäteilyaltistuksen aiheuttamasta myöhemmästä syöpäriskistä. Tutkimuksen tulokset ovat vähemmän dramaattiset, vaikka monen syövän kohdalla riskit ovat kasvaneet.

Pommista selvinneet ovat kutakuinkin eläneet yhtä pitkään kuin muutkin japanilaiset siitäkin huolimatta, että pommilla oli dramaattiset vaikutukset esimerkiksi psyykeeseen. Olipa yksi henkilö selvittyään Hiroshimasta mennyt kohtuu huono-onnisena sukuloimaan Nagasakiin. Hän eli kuoli vasta vuosikymmeniä tapahtumasta.

Hibakushia syrjittiin eivätkä he kelvanneet avioliittomarkkinoilla muille kuin kohtalontovereille, koska ennakkoluulot mm. säteilyn vaikutuksista jälkeläisiin saivat nopeasti jalansijaa väestön keskuudessa julkisen sanan jo varhain vahvistaessa tällaisia ennakkoluuloja.

Puolitotuudet johtavat tarkoituksellisiin väärinkäsityksiin aivan perustavaa laatua olevissa asioissa

Johdantokappaleessa on heti merkittävä propagandistinen puolitotuus. Siinä kerrotaan vähätellen solujen kyvystä korjata ionisoivan säteilyn aiheuttama DNA-muutos, eikä korosteta sitä, että tämä korjausmekanismi ehkäisee hyvin tehokkaasti syöpien syntyä. Erästä harvinaista ihosairautta (Xeroderma pigmentosum) potevilla tämä korjausmekanismi geenivirheen vuoksi puuttuu ja ihomelanoomariski on näillä henkilöillä tuhat kertaa suurempi verrattuna sellaisiin, joilla ei tätä tautia ole.

Johdannossa kerrotaan sukusolujen olevan erittäin herkkiä säteilyn haittavaikutuksilla, mutta ei kerrota sitä, että Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeista selvinneillä ei ole jälkeläisissä havaittu sukusolujen kautta geneettisesti periytyviä terveyshaittoja.

Sivulla 127 kerrotaan, että ”kilpirauhassyöpätapaukset lisääntyivät Tshernobylin radioaktiivisen laskeuman alueella Valko-Venäjällä ja Ukrainassa satakertaisesti”, mutta siinä jätetään kertomatta, että lähes kaikki nämä lapset ja nuoret on pelastettu elämälle leikkaushoidolla. Vain aniharva lapsi tai nuori on kuollut tähän tautiin. Tämän näkökulman puuttuminen / "unohtuminen" johtaa ajatukset siihen, että kirjoittajat tukeutuvat radikaalien ympäristöjärjestöjen propagandistisiin teksteihin. Niissä unohtuu säännönmukaisesti se, että kilpirauhassyöpään liittyvä kuolleisuus on ollut lähes olematon Tshernobylin ympäristössä.

Edelleen tässä kohdin jätetään lukiolaisille myös kertomatta se ratkaisevan tärkeä tosiasia radioaktiivisen jodin altistumisreitistä Tshernobylin ympäristön lapsilla, joka ei ollut Fukushimassa mahdollinen. Se ei olisi missään avoimessa yhteiskunnassa mahdollinen. Neuvostoliiton johto salasi onnettomuuden kansalaisilta noin viikon pituisen ajan. Tämän seurauksena lapset joivat laajoilla alueilla Tshernobylin ydinvoimalan ympäristössä erittäin saastunutta maitoa, joka aiheutti valtavat kilpirauhasen säteilyannokset. Fukushimassa kaikki maidon myynti kiellettiin.

Meillä struumaa ehkäistään vihreiden julkkiskokkien TV:ssä parjaamalla jodioidulla ”teollisella” suolalla, eikä näin jodin kulkeutuminen kilpirauhaseen suomalaisilla lapsilla olisi  yhtä todennäköistä kuin mitä se oli Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, missä lapsilla oli jodin puutteesta johtuvaa struumaa laajalti vielä 1980-luvulla. Vihreiden julkkiskokkien vuoksi on kaikessa hiljaisuudessa muuten sovittu viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kanssa, että jodia lisätään myös muuhun ruokaan.

Sivun 127 lopussa kerrotaan tämän 9. kappaleen ydinvoimaloihin liittyvän kauhutarinaosion (ks. myös jäljempänä kommentti Tsunamikuvatekstistä) päätteeksi, että ”ilmakehässä tapahtuvat ydinaseiden testaukset ovat lisänneet maapallon asukkaiden säteilyannosta huomattavasti voimalapäästöjä ja -onnettomuuksia enemmän”. Se on tietenkin totta, mutta sitä olisi voinut peilata sivun 126 oikeaan toteamukseen: ”säteilyn käyttö lääketieteessä on merkittävin ihmisen aiheuttama ionisoivan säteilyn lähde”. Ydinvoimalaonnettomuuksista saadut väestöannokset ovat aivan mitättömät terveydenhuollosta peräisin olevaan säteilyaltistumiseen verrattuna.

Ympäristöekologiaan liittyvät väitteetkin pelkkää satua?

En ole ekologi, mutta epäilyksiä herättää sivun 128 väittämä Tshernobylin onnettomuudesta: ”Ravintoketjut ovat järkkyneet, kun esimerkiksi monet hämähäkit, perhoset ja kimalaiset ovat hävinneet alueelta lähes kokonaan”.

Kun nyt uusi EU:n ionisoivan säteilyn Euratom perusturvadirektiivi hiljan säädettiin, oli eräillä tahoilla myös tavoitteena huomioida ympäristönsuojelu ionisoivaa säteilyä kohtaan, mutta ongelmana oli, että ei ole olemassa minkäänlaista tieteellistä kriteeristöä ionisoivan säteilyn aiheuttamaa ”luonnontuhoa” vastaan.

Muistettakoon, että esimerkiksi syöpäisyys on villieläimillä epärelevantti kysymys, koska villieläinten elinkaari on niin lyhyt.

Aivopesuosasto eli tendenssinomaiset väittämät

Neutraalin lukion oppikirjan säteilyä käsittelyä alkavan kappaleen synopsis alkaa toteamuksella: ”Ydinvoiman vastustajat pitävät ydinvoiman turvallisuus- ja ympäristöriskejä liian suurina.” Ei tällainen poliittisväritteinen toteamus sovi mitenkään neutraaliin oppikirjaan vieläpä säteilyä koskevan tarinan aloituslauseena.

Kirjan 9. luvun lopussa on toteamus: ”Säteilyn haittaa koskevia tutkimustuloksia tulkitaankin usein eri tavoin sen mukaan, onko tulkitsijana ympäristöjärjestö, teollisuus vai riippumaton tutkimuslaitos.” Väite on kummallinen ja se vihjaa, että tieteellisellä tutkimuksella yritetään huijata ihmisiä, mutta onneksi on ympäristöjärjestöjä, jotka kertovat totuuden tutkijoita paremmin. Väitteellä yritetään myös mitä ilmeisimmin perustella tämän propagandistisen kirjankappaleen neutraaliutta ja sitä, että kirjoittajien ei ole tarvinnut pysyä asiassa. Tämä liittyy kolme vuosikymmentä sitten "tieteellisen" marxismin romahtamisen myötä uusvasemmiston piirissä syntyneeseen ajatukseen tiedollisesta relativismista ja siitä, että kaikilla on omat totuutensa ja näin oppikirjan kirjoittajatkin voivat levittää säteilykauhua hyvällä omalla tunnolla.

Oppikirjan tekstistähän on jo paljastunut säteilyn aiheuttama kauhugalleria lukijoille, joten viestin pitäisi olla kristallin kirkas: ”Ei ydinvoimaa kiitos!”

Lääketieteellisestä kuvantamisesta todetaan (s. 126) voivan olla myös haittaa, ”koska pienikin säteilyannos lisää riskiä sairastua syöpään”. Se saattaa olla totta, joskaan tästä ei vallitse tieteellinen konsensus. Tärkeintä olisi kuitenkin tähdentää oppilaille, että pienestä annoksesta seuraa todennäköisimmin vain pienen pieni riskin lisäys.

Sen sijaan, että oppikirjassa kerrottaisiin oppilaille käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoittamisen moniesteperiaate ja siihen liittyvä laaja varmistava tutkimustoiminta, siinä kerrotaan epämääräisesti, että ”monet asiantuntijat suhtautuvat hyvin kriittisesti ydinjätteiden hautaamiseen kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi”. (s. 127).

Sivulla 127 kerrotaan että ”vaikka onnettomuusriski useimmissa ydinvoimaloissa on pieni, seuraukset ovat suuronnettomuuden sattuessa äärimmäiset tuhoisat, koska ydinsaasteet leviävät hyvin tehokkaasti veden ja ilman mukana". ”Äärimmäiselle Fukushiman onnettomuuden aiheuttamalle tuholle” omistetaan seuraavalla sivulla valokuva, jossa näytetään Tsunamin aiheuttamaa tuhoa, jonka kuvatekstiin on ympätty teksti: ”Erityisen vaaralliseksi osoittautuivat Fukushiman ydinvoimalasta levinneet radioaktiiviset aiheet”. Näin annettiin käytännössä ymmärtää, että kuvan tsunamista aiheutuva kaaos johtui ydinvoimalaonnettomuudesta.

Väite, jonka mukaan vesi levittäisi tehokkaasti ydinsaastetta, on myös pötyä. Itse asiassa meriympäristössä tapahtuu nopea laimeneminen ja se on myös ympäristönä sellainen, missä ydinsaasteen biologinen puoliintuminen on nopeinta. Onkin tärkeää ohittaa tieteellinen näkökulma ja luoda mielikuvaa merien pyhyydestä.

Lyhyet loppukommentit

Kyseinen lukion biologian oppikirja on säteilyosion lisäksi täynnä epätieteellistä ideologista paasausta ympäristön tuhosta ja ihmisen pahuudesta. Esimerkiksi sen ympäristömyrkkyosio on kutakuinkin kopioitu Rachel Carsonin vuonna 1962 Äänetön Kevät nimisestä pseudotieteellisestä ympäristöliikkeen synnyttäneestä kirjasta, josta olen tässä blogissa aiemmin kirjoittanut. Ks. hiljan esittämäni kritiikki Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Heli Saavalaiselle hänen Äänetön Kevät kolumnistaan.

Vaikka monet nyt esitetyt ”totuudet” olivat teemoina oppikirjoissa tulollaan 1970-luvulla, kun kävin kouluni, ei meitä koskaan aivopesty ekouskoon.

Opetushallituksen uudessa peruskoulun opintosuunnitelmassa on nyt menty niin pitkälle, että luonnontieteitä on alettu alistaa ympäristöaatteelle eli fysiikkaa täytyy opiskella ympäristönsuojelun alla.

Näin asiantuntemattomalla tekstillä säteilyn lääketieteellisistä vaikutuksista on myös vakava oikeusvarmuuteen liittyvä näkökulma, koska kyseistä oppikirjaa käytetään maamme lääketieteellisten tiedekuntien pääsykoekirjana. Pyrkijöiden oikeusvarmuus on koetuksella, kun he joutuvat opiskelemaan väärää tietoa. Miten suhtautua oikeaan ja väärään vastaukseen, jos kysymys tehdään jostain kirjan väärästä väittämästä?

Tällainen maamme lukoissa annettava oppisisältö vahvistaa edelleen punavihreää totuusmedian ylläpitämää yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa toisinajattelulle ei ole sijaa.

Juttu julkaistu Oikeassa Mediassa ja lähetetty Opetushallituksen pääjohtajalle ja Sanoma Pro Oy:n toimitusjohtajalle 17.5.2017

]]>
32 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262070-punavihreaa-koululaisten-aivopesua-tassa-todisteet#comments Aivopesu Koulu säteily Ydinvoima Fri, 05 Oct 2018 09:05:14 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262070-punavihreaa-koululaisten-aivopesua-tassa-todisteet
Puuvoima vahvistaa leijonanosaansa http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261688-puuvoima-vahvistaa-leijonanosaansa <p>Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.</p><p>Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.</p><p>Olivatko fossiili- ja ydinvoima kestäviä vaihtoehtoja? Niillä molemmilla oli rasitteena yli sukupolven ulottuvat ympäristöongelmat, fossiilivoimilla ilmakehää tukahduttava hiilidioksidi, ydinvoimalla ikuisesti säteilevät jätteet.</p><p>Ne molemmat olivat kansantaloutta velkaannuttavaa tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus oli samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytettiin Suomessa, mutta raaka-aine ostettiin ulkomailta.</p><p>Yksioikoinen energiapeli ei miellyttänyt kaikkia. Jo 1970-luvulla pelin asettelu haluttiin muuttaa niin, että siinä ovat vastakkain kotimainen ja tuontitavara, tai uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, yksinkertaistettuna: puuvoima vastaan muut voimat. Varsinaisen säväyksen asettelu sai öljyn maailmanhintaa nostaneesta, vuoden 1973 Israelin ja arabien välisestä Jom Kippur sodasta.</p><p>Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari alkoi vetää 1977 maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaisen asettamaa Energiametsätoimikuntaa. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen puuvoima ulkomaisen atomivoiman ja fossiilivoiman vaihtoehdoksi.</p><p>Kannukseen perustettiin Energiametsäkoeasema. Hakevoimaloiden rakentaminen pantiin kunnissa ja kaupungeissa alulle. Teollisuudessa sahat ja sellutehtaat alkoivat kehittää uutta puuenergian teknologiaa.</p><p>Vuosittain julkaistava energiatilastomme kertoo nyt, että Energiametsätoimikunnan suositukset käynnistivät merkittävän muutoksen. Juuri vuonna 1977 pysähtyi puuenergian vuosia jatkunut jyrkkä pudotus. Taso kävi silloin alimmillaan 15 prosentissa.</p><p>Kehitystyötä tarvittiin silti vielä runsaat kymmenen vuotta ennen kuin puuvoima kääntyi selvään nousuun. Se tapahtui 1991, ja siitä lähtien nousu on jatkunut tähän päivään saakka. Paaluvuosi oli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.</p><p>Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon tuore tilasto kertoo, että puuvoima on vahvistanut leijonanosansa. Saimme puusta 25 prosenttia, öljyvoimasta 22 ja ydinvoimasta 17 prosenttia.</p><p>Kivihiili (9), maakaasu (6) ja turve (6 prosenttia) olivat energialähteiden keskisarjaa. Tuontisähkön (5), vesivoiman (4) ja tuulivoiman (1 prosentti) voi&nbsp; lukea energian piensarjaan.</p><p>Puuvoima on käsitteenä laajempi kuin tavallinen metsäenergia. Tuttua haketta, pellettiä tai klapia puuvoimasta on yhteensä vain viidennes. Pääosan saamme metsäteollisuudesta: puujätteestä ja mustalipeästä, molemmista saman verran.</p><p>Puun vahvuus kasvaa edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma uusiutuvan energian lisääjä on nouseva biotalous, tuottipa se metsistämme sellun lisäksi jotain uutta arvotuotetta tai jo tunnettua bionestettä tai biokaasua. Puuvoimaa syntyy aina biotalouden yhtenä päävirtana.</p><p>&nbsp;</p><p>****</p><p>&nbsp;</p><p>Päälähde: <a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2018/02/ehk_2018_02_2018-09-27_tie_001_fi.html" title="http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2018/02/ehk_2018_02_2018-09-27_tie_001_fi.html">http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2018/02/ehk_2018_02_2018-09-27_tie_0...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.

Olivatko fossiili- ja ydinvoima kestäviä vaihtoehtoja? Niillä molemmilla oli rasitteena yli sukupolven ulottuvat ympäristöongelmat, fossiilivoimilla ilmakehää tukahduttava hiilidioksidi, ydinvoimalla ikuisesti säteilevät jätteet.

Ne molemmat olivat kansantaloutta velkaannuttavaa tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus oli samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytettiin Suomessa, mutta raaka-aine ostettiin ulkomailta.

Yksioikoinen energiapeli ei miellyttänyt kaikkia. Jo 1970-luvulla pelin asettelu haluttiin muuttaa niin, että siinä ovat vastakkain kotimainen ja tuontitavara, tai uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, yksinkertaistettuna: puuvoima vastaan muut voimat. Varsinaisen säväyksen asettelu sai öljyn maailmanhintaa nostaneesta, vuoden 1973 Israelin ja arabien välisestä Jom Kippur sodasta.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari alkoi vetää 1977 maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaisen asettamaa Energiametsätoimikuntaa. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen puuvoima ulkomaisen atomivoiman ja fossiilivoiman vaihtoehdoksi.

Kannukseen perustettiin Energiametsäkoeasema. Hakevoimaloiden rakentaminen pantiin kunnissa ja kaupungeissa alulle. Teollisuudessa sahat ja sellutehtaat alkoivat kehittää uutta puuenergian teknologiaa.

Vuosittain julkaistava energiatilastomme kertoo nyt, että Energiametsätoimikunnan suositukset käynnistivät merkittävän muutoksen. Juuri vuonna 1977 pysähtyi puuenergian vuosia jatkunut jyrkkä pudotus. Taso kävi silloin alimmillaan 15 prosentissa.

Kehitystyötä tarvittiin silti vielä runsaat kymmenen vuotta ennen kuin puuvoima kääntyi selvään nousuun. Se tapahtui 1991, ja siitä lähtien nousu on jatkunut tähän päivään saakka. Paaluvuosi oli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.

Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon tuore tilasto kertoo, että puuvoima on vahvistanut leijonanosansa. Saimme puusta 25 prosenttia, öljyvoimasta 22 ja ydinvoimasta 17 prosenttia.

Kivihiili (9), maakaasu (6) ja turve (6 prosenttia) olivat energialähteiden keskisarjaa. Tuontisähkön (5), vesivoiman (4) ja tuulivoiman (1 prosentti) voi  lukea energian piensarjaan.

Puuvoima on käsitteenä laajempi kuin tavallinen metsäenergia. Tuttua haketta, pellettiä tai klapia puuvoimasta on yhteensä vain viidennes. Pääosan saamme metsäteollisuudesta: puujätteestä ja mustalipeästä, molemmista saman verran.

Puun vahvuus kasvaa edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma uusiutuvan energian lisääjä on nouseva biotalous, tuottipa se metsistämme sellun lisäksi jotain uutta arvotuotetta tai jo tunnettua bionestettä tai biokaasua. Puuvoimaa syntyy aina biotalouden yhtenä päävirtana.

 

****

 

Päälähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2018/02/ehk_2018_02_2018-09-27_tie_001_fi.html

]]>
1 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261688-puuvoima-vahvistaa-leijonanosaansa#comments Biotalous Fossiilivoima Metsätalous Uusiutuva energia Ydinvoima Fri, 28 Sep 2018 06:19:31 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261688-puuvoima-vahvistaa-leijonanosaansa
Risupaketti kokee lopulta valoa http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261227-risupaketti-kokee-lopulta-valoa <p>Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.</p><p>Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt mitattavia, paalutettuja tavoitteita, esimerkiksi kuinka energiapuun määrää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa. Paalutavoitteet eduskunta naulitsi vasta 2010.</p><p>Tuoreemman risupaketin päätavoitteeksi tuli Euroopan Unionin asettama uusiutuvan energian velvoite. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvaa on tuotettava kaikkiaan 38 prosenttia koko energiastamme. Vuonna 2010 prosentti oli 27.</p><p>Määrällisesti vuotuisen uusiutuvan energian on määrä kasvaa 39 terawattitunnilla. Nousu on mittava. Vuonna 2010 tuotimme uusiutuvaa kaikkiaan 111 terawattituntia. Vertailuksi, kiistellyn Olkiluoto kolmosen on laskettu tuottavan aikanaan sähköä 13 terawattituntia vuodessa.</p><p>Pääpaino risupaketissa oli nimensä mukaan metsäenergiassa. Vuonna 2010 sähköksi ja lämmöksi poltettavan hakkeen määrä oli 6,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä sen piti nouseman tasolle 13,5 miljoonaa kiintokuutiota.</p><p>Miten risupaketin tavoitteiden saavuttaminen etenee?</p><p>Vuonna 2017 uusiutuvan energian vuosimäärä oli noussut 25 terawattitunnilla. Kaksi kolmasosaa päätavoitteesta on saavutettu. Uusiutuva energia on vastaavasti noussut osuuteen 36 prosenttia. Pääosa uusiutuvan noususta tulee kasvavasta selluteollisuudesta.</p><p>Metsähakkeen (pienpuu, kuitupuu, hakkuutähde ja kannot) käyttö lisääntyi aina vuoteen 2013, tasolle kahdeksan miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Mutta sen jälkeen hake on ollut hienoisessa laskussa. Vuonna 2017 metsähaketta paloi enää 7,1 miljoonaa kuutiota. Tällä kehityskululla risupaketin puhuttelevinta tavoitetta ei tulla saavuttamaan, vuoteen 2020 mennessä.</p><p>Parin viime vuoden aikana uusiutuvan metsäenergian merkitys on kuitenkin kasvanut. Ajattelu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Uusiutuva metsähake on kivihiilivoimaloissa jo kokeiltu vaihtoehto.</p><p>Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.</p><p>Hiilidioksidin päästömaksu on nyt Macronin polulla. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut 2017 joulukuun 7,1 eurosta tämän (2018) syyskuun loppupuolen tasoon 20,8 euroa eli 2,9 &ndash;kertaiseksi.</p><p>Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskoneet Helsingin voimalat suunnittelevat vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella. Myös muut kivihiiltä polttavat voimalamme ovat päästömaksusta varuillaan.</p><p>Risupaketin tavoitteiden toteutumiselle on vihdoin valoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt mitattavia, paalutettuja tavoitteita, esimerkiksi kuinka energiapuun määrää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa. Paalutavoitteet eduskunta naulitsi vasta 2010.

Tuoreemman risupaketin päätavoitteeksi tuli Euroopan Unionin asettama uusiutuvan energian velvoite. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvaa on tuotettava kaikkiaan 38 prosenttia koko energiastamme. Vuonna 2010 prosentti oli 27.

Määrällisesti vuotuisen uusiutuvan energian on määrä kasvaa 39 terawattitunnilla. Nousu on mittava. Vuonna 2010 tuotimme uusiutuvaa kaikkiaan 111 terawattituntia. Vertailuksi, kiistellyn Olkiluoto kolmosen on laskettu tuottavan aikanaan sähköä 13 terawattituntia vuodessa.

Pääpaino risupaketissa oli nimensä mukaan metsäenergiassa. Vuonna 2010 sähköksi ja lämmöksi poltettavan hakkeen määrä oli 6,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä sen piti nouseman tasolle 13,5 miljoonaa kiintokuutiota.

Miten risupaketin tavoitteiden saavuttaminen etenee?

Vuonna 2017 uusiutuvan energian vuosimäärä oli noussut 25 terawattitunnilla. Kaksi kolmasosaa päätavoitteesta on saavutettu. Uusiutuva energia on vastaavasti noussut osuuteen 36 prosenttia. Pääosa uusiutuvan noususta tulee kasvavasta selluteollisuudesta.

Metsähakkeen (pienpuu, kuitupuu, hakkuutähde ja kannot) käyttö lisääntyi aina vuoteen 2013, tasolle kahdeksan miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Mutta sen jälkeen hake on ollut hienoisessa laskussa. Vuonna 2017 metsähaketta paloi enää 7,1 miljoonaa kuutiota. Tällä kehityskululla risupaketin puhuttelevinta tavoitetta ei tulla saavuttamaan, vuoteen 2020 mennessä.

Parin viime vuoden aikana uusiutuvan metsäenergian merkitys on kuitenkin kasvanut. Ajattelu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Uusiutuva metsähake on kivihiilivoimaloissa jo kokeiltu vaihtoehto.

Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Hiilidioksidin päästömaksu on nyt Macronin polulla. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut 2017 joulukuun 7,1 eurosta tämän (2018) syyskuun loppupuolen tasoon 20,8 euroa eli 2,9 –kertaiseksi.

Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskoneet Helsingin voimalat suunnittelevat vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella. Myös muut kivihiiltä polttavat voimalamme ovat päästömaksusta varuillaan.

Risupaketin tavoitteiden toteutumiselle on vihdoin valoa.

]]>
9 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261227-risupaketti-kokee-lopulta-valoa#comments Metsähake Päästökauppa Puuvoima Uusiutuva energia Ydinvoima Thu, 20 Sep 2018 04:47:06 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261227-risupaketti-kokee-lopulta-valoa
Epäonnistunut Energiewende http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi <p>Energiewendeä on mainostettu käänteentekevänä energiantuotannossa.&nbsp; Se tavoitteena on ollut siirtää Saksan energiantuotanto uusiutuvia energialähteitä käyttäen ympäristöystävälliseen, vähähiiliseen, luotettavaan ja halpaan energiatuotantoon. Yhtenä osana Saksa on myös päättänyt luopua Ydinvoimasta.</p><p>Hambachin metsässä ympäristöaktivisti ovat asuneet puumajoissa jo kuusi vuotta estääkseen metsän hakkaamisen kaivoksen tieltä. RWE tarkoituksena on päästä käsiksi sen alla oleviin ruskohiilivarantoihin. Nyt RWE Saksan viranomaisien avulla on purkamassa leiriä, leiriä on aikaisemmin yritetty purkamaan, kuitenkaan siinä onnistumatta. Näyttää siltä että RWE on aloittamassa hakkuut lokakuussa. Saksa on Euroopan suurin ruskohiilen käyttäjä ja RWE Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästäjiä.&nbsp;</p><p>Energiewende on kuitenkin nykyisin Fortumin omistaman Uniperin tapaisia yhtiöitä, jotka tuottavat energiaa hiilivoimalla. Tulevaisuudessa energiaa voidaan tuottaa kaasulla voimalaitoksissa. Se kuitenkin tarkoittaa kiistellyn Nord stream 2 tapaisten kaasuputkinen rakentamista. Energiawende loi olosuhteet, jossa hiilivoimalalla tuotettu energia kilpailukykyistä ja kysyttyä.</p><p>Saksa sijoittaa 500 miljardia euroa energiasektoriin vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvien käyttöön tähtäävä ohjelma tulee epäonnistumaan. Tavoitteet vuodelle 2020 ovat jäämässä toteutumatta 40% vähennys 1990 tasosta hiilidioksidipäästöihin on 12% päässä, 20% vähennys energiankulutuksessa vuoden 2008 tasosta 16% päässä sekä uusiutuvien osuuden tavoite 7% päässä.</p><p>Saksa olisi voinut valita myös toisen tien. Rahaa sijoitettu on uusiutuvien tukemiseen, niiden vaatimaa sähköverkon laajentamiseen sekä fossiilistenvoimalaitosten päivittämiseen. Jos sijoituksilla olisi rakennettu ydinvoimaloita, olisi korvattu fossiiliset polttoaineet ja biomassa sähköntuotannosta. Rahaa olisi jäänyt vielä poistamaan polttoaine käyttöiset autot.</p><p>MIT julkaisu tutkimuksen halvimmasta tavasta päästä irti fossiilista polttoaineista, lopputulos oli hyvin lähellä suomalaista ratkaisua. Halvin ja varmin tapa päästä eroon fossiilisista polttoaineista on käyttää ydinvoimaa uusiutuvien rinnalla. Suomessa se tarkoittaa OL3 ja Pyhäjoen ydinvoimaloiden käynnistämistä sekä vanhojen voimaloiden uudistamista, silloin pääsemme irtautumaan meidän ruskohiilestä turpeesta sekä hiilestä ja kaasusta.</p><p>Merkel 2009 sanoi että joko ydinvoimalasta tai hiilestä olisi luovuttava, vuonna 2011 päätös tehtiin. Hiilikaivosten ja &ndash;voimaloiden hyvä palkkaiset työpaikat painoivat enemmän, kuin ilmastonlämpeneminen. Samaan aikaan naapurimaa Ranska tuottaa huomattavasti pienemmät päästöt sähköntuotannossa, merkittävä osa energiasta maassa tuotetaan ydinvoimalla. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Lisätty kuva Saksan energian tuotannosta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Energiewendeä on mainostettu käänteentekevänä energiantuotannossa.  Se tavoitteena on ollut siirtää Saksan energiantuotanto uusiutuvia energialähteitä käyttäen ympäristöystävälliseen, vähähiiliseen, luotettavaan ja halpaan energiatuotantoon. Yhtenä osana Saksa on myös päättänyt luopua Ydinvoimasta.

Hambachin metsässä ympäristöaktivisti ovat asuneet puumajoissa jo kuusi vuotta estääkseen metsän hakkaamisen kaivoksen tieltä. RWE tarkoituksena on päästä käsiksi sen alla oleviin ruskohiilivarantoihin. Nyt RWE Saksan viranomaisien avulla on purkamassa leiriä, leiriä on aikaisemmin yritetty purkamaan, kuitenkaan siinä onnistumatta. Näyttää siltä että RWE on aloittamassa hakkuut lokakuussa. Saksa on Euroopan suurin ruskohiilen käyttäjä ja RWE Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästäjiä. 

Energiewende on kuitenkin nykyisin Fortumin omistaman Uniperin tapaisia yhtiöitä, jotka tuottavat energiaa hiilivoimalla. Tulevaisuudessa energiaa voidaan tuottaa kaasulla voimalaitoksissa. Se kuitenkin tarkoittaa kiistellyn Nord stream 2 tapaisten kaasuputkinen rakentamista. Energiawende loi olosuhteet, jossa hiilivoimalalla tuotettu energia kilpailukykyistä ja kysyttyä.

Saksa sijoittaa 500 miljardia euroa energiasektoriin vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvien käyttöön tähtäävä ohjelma tulee epäonnistumaan. Tavoitteet vuodelle 2020 ovat jäämässä toteutumatta 40% vähennys 1990 tasosta hiilidioksidipäästöihin on 12% päässä, 20% vähennys energiankulutuksessa vuoden 2008 tasosta 16% päässä sekä uusiutuvien osuuden tavoite 7% päässä.

Saksa olisi voinut valita myös toisen tien. Rahaa sijoitettu on uusiutuvien tukemiseen, niiden vaatimaa sähköverkon laajentamiseen sekä fossiilistenvoimalaitosten päivittämiseen. Jos sijoituksilla olisi rakennettu ydinvoimaloita, olisi korvattu fossiiliset polttoaineet ja biomassa sähköntuotannosta. Rahaa olisi jäänyt vielä poistamaan polttoaine käyttöiset autot.

MIT julkaisu tutkimuksen halvimmasta tavasta päästä irti fossiilista polttoaineista, lopputulos oli hyvin lähellä suomalaista ratkaisua. Halvin ja varmin tapa päästä eroon fossiilisista polttoaineista on käyttää ydinvoimaa uusiutuvien rinnalla. Suomessa se tarkoittaa OL3 ja Pyhäjoen ydinvoimaloiden käynnistämistä sekä vanhojen voimaloiden uudistamista, silloin pääsemme irtautumaan meidän ruskohiilestä turpeesta sekä hiilestä ja kaasusta.

Merkel 2009 sanoi että joko ydinvoimalasta tai hiilestä olisi luovuttava, vuonna 2011 päätös tehtiin. Hiilikaivosten ja –voimaloiden hyvä palkkaiset työpaikat painoivat enemmän, kuin ilmastonlämpeneminen. Samaan aikaan naapurimaa Ranska tuottaa huomattavasti pienemmät päästöt sähköntuotannossa, merkittävä osa energiasta maassa tuotetaan ydinvoimalla.     

Lisätty kuva Saksan energian tuotannosta

]]>
17 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi#comments Energia Energiewende Ydinvoima Mon, 17 Sep 2018 06:00:00 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi
Toriumvoimaa, kiitos - miksi ihmeessä tätä ei rahoiteta? http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260611-toriumvoimaa-kiitos-miksi-ihmeessa-tata-ei-rahoiteta <p>Suomen tulisi pyrkiä saamaan valtaosa energiastaan ydinvoimasta. Se on parhaimmillaan puhdasta, riittoisaa lähienergiaa. Mutta uusien Olkiluoto kolmosten sijaan tulisi sijoittaa toriumpohjaisen ydinenergian mahdollisimman nopeaan käyttöönottoon. Norjalaisilla on jo tutkimusreaktori, he olisivat toisena Pohjoismaana luonteva kumppani tutkimuksessa ja prototyyppien rakentamisessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi torium, ja mitä se on? Torium on uraanin tavoin alkuaine, ja sitä on maaperässä keskimäärin nelinkertaisesti uraaniin verrattuna. Sen kaivaminen ja rikastaminen on uraanin tuotantoa vähäpäästöisempää.</p><p>&nbsp;</p><p>Toriumkäyttöinen sulasuolareaktori on potentiaalisesti (kaupallisen käytön vaiheessa) halvempi rakentaa kuin nykyiset kevytvesireaktorit, sillä reaktorirakennus ei tarvitse (käyttöpaineen ollessa normaali) samanlaista suojakuorta. Sivutuotteena ei myöskään synny ydinasemateriaaliksi kelpaavaa tavaraa. Toriumista syntyvä ydinjäte on voimakkaasti säteilevää vain joitakin satoja vuosia, nykyisen uraanijätteen kymmenien tuhansien vuosien sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja ydinjätteestä puheenollen &ndash; sinä päivänä kun toriumvoima on käytössä, nykyinen ydinjätteemme on rahaa pankissa. Se mitä kutsumme ydinjätteeksi on tosiasiassa fissiiliä ydinpolttoainetta, jonka energiapotentiaalista on käytetty vasta muutama prosentti. Toriumreaktori kykenee saamaan energiasta irti jopa 96%.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka jo nykyisellään kaupallinen ydinvoima on vähäpäästöisin energiantuotantotapa, niin toriumvoiman edut nykyisiin reaktoreihin nähden luulisi kääntävän härkäpäisimmänkin Vihreän.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.fastcompany.com/3043099/this-nuclear-reactor-eats-nuclear-waste">https://www.fastcompany.com/3043099/this-nuclear-reactor-eats-nuclear-waste</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ja kaikille lukusuositus: <a href="https://jmkorhonen.net/2017/03/10/what-does-research-say-about-the-safety-of-nuclear-power/" title="https://jmkorhonen.net/2017/03/10/what-does-research-say-about-the-safety-of-nuclear-power/">https://jmkorhonen.net/2017/03/10/what-does-research-say-about-the-safet...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tulisi pyrkiä saamaan valtaosa energiastaan ydinvoimasta. Se on parhaimmillaan puhdasta, riittoisaa lähienergiaa. Mutta uusien Olkiluoto kolmosten sijaan tulisi sijoittaa toriumpohjaisen ydinenergian mahdollisimman nopeaan käyttöönottoon. Norjalaisilla on jo tutkimusreaktori, he olisivat toisena Pohjoismaana luonteva kumppani tutkimuksessa ja prototyyppien rakentamisessa.

 

Miksi torium, ja mitä se on? Torium on uraanin tavoin alkuaine, ja sitä on maaperässä keskimäärin nelinkertaisesti uraaniin verrattuna. Sen kaivaminen ja rikastaminen on uraanin tuotantoa vähäpäästöisempää.

 

Toriumkäyttöinen sulasuolareaktori on potentiaalisesti (kaupallisen käytön vaiheessa) halvempi rakentaa kuin nykyiset kevytvesireaktorit, sillä reaktorirakennus ei tarvitse (käyttöpaineen ollessa normaali) samanlaista suojakuorta. Sivutuotteena ei myöskään synny ydinasemateriaaliksi kelpaavaa tavaraa. Toriumista syntyvä ydinjäte on voimakkaasti säteilevää vain joitakin satoja vuosia, nykyisen uraanijätteen kymmenien tuhansien vuosien sijaan.

 

Ja ydinjätteestä puheenollen – sinä päivänä kun toriumvoima on käytössä, nykyinen ydinjätteemme on rahaa pankissa. Se mitä kutsumme ydinjätteeksi on tosiasiassa fissiiliä ydinpolttoainetta, jonka energiapotentiaalista on käytetty vasta muutama prosentti. Toriumreaktori kykenee saamaan energiasta irti jopa 96%.

 

Vaikka jo nykyisellään kaupallinen ydinvoima on vähäpäästöisin energiantuotantotapa, niin toriumvoiman edut nykyisiin reaktoreihin nähden luulisi kääntävän härkäpäisimmänkin Vihreän.

 

Lähteet:

 

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-12-12/Norjassa-testataan-toriumia-ydinreaktorissa-3311971.html

 

https://www.fastcompany.com/3043099/this-nuclear-reactor-eats-nuclear-waste

 

Ja kaikille lukusuositus: https://jmkorhonen.net/2017/03/10/what-does-research-say-about-the-safety-of-nuclear-power/

]]>
13 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260611-toriumvoimaa-kiitos-miksi-ihmeessa-tata-ei-rahoiteta#comments Toriumenergia Ydinvoima Fri, 07 Sep 2018 13:54:53 +0000 Juho Eeva http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260611-toriumvoimaa-kiitos-miksi-ihmeessa-tata-ei-rahoiteta