Politiikka http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Sat, 25 May 2019 15:09:36 +0300 fi Surkea sote sallitaan, koska puolet kansasta pääsee liian nopeasti lääkärille http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille <p><strong>2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan. Yle uutisoi tänään lauantaina, että jo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10801593">puolella Suomen lapsiperheistä on yksityinen sairauskuluvakuutus</a>. Sairauskuluvakuutus otetaan useinmiten jo ennen lapsen syntymää. Juuri tällaisten asioiden&nbsp;takia Suomessa ei tälläkään vaalikaudella saada aikaan ihmisille sotea, jossa köyhäkin pääsisi lääkärille jonottamatta.&nbsp;</strong></p> <p>Sote jää mahoksi.</p> <p>Miksi?</p> <p>Koska Keskustan ja SDP:n lehmänkauppa 18 sotemaakunnasta on tuhoisa. Näiden hartiat jäävät liian pieniksi. Tarvittaisiin 9 sotealuetta eli 2 kertaa suuremmat sotealueet.</p> <p>Miksi?</p> <p>Koska ihmisten eriarvoisuutta lääkärille pääsyssä ei pystytä poistamaan niin kauan kuin tätä tavoitetta lyödään korville vaatimalla suuria säästöjä. Tasa-arvoinen hoitoon pääsy vaatii mittavan julkisen ja yksityisen terveyspalvelutuotannon yhdistämisen. Se maksaa. Sitä ei voi toteuttaa, jos reunaehtoina ovat suuret säästöt.</p> <p>Miksi kansa tulee hyväksymään sen, että sote jää mahoksi?</p> <p>Siksi, että vaaleissa äänestämässä käyvillä hyvinvoivilla on liian hyvin. Köyhät ja kipeät eivät äänestä.</p> <p>1 800 000 työterveyspalveluja nauttivaa palkansaajaa, 125 000 opiskelijaterveydenhuoltoa nauttivaa opiskelijaa ja 600 000 yksityisen terveysvakuutuksen omaavaa lasta pääsevät päivässä lääkärille. Nyt ja tulevaisuudessa.</p> <p>Tätä 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan.</p> <p>Suomessa on ja pysyy OECD:n jo 20 vuotta kauhistelema, kansalaiset eriarvoistava kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan. Yle uutisoi tänään lauantaina, että jo puolella Suomen lapsiperheistä on yksityinen sairauskuluvakuutus. Sairauskuluvakuutus otetaan useinmiten jo ennen lapsen syntymää. Juuri tällaisten asioiden takia Suomessa ei tälläkään vaalikaudella saada aikaan ihmisille sotea, jossa köyhäkin pääsisi lääkärille jonottamatta. 

Sote jää mahoksi.

Miksi?

Koska Keskustan ja SDP:n lehmänkauppa 18 sotemaakunnasta on tuhoisa. Näiden hartiat jäävät liian pieniksi. Tarvittaisiin 9 sotealuetta eli 2 kertaa suuremmat sotealueet.

Miksi?

Koska ihmisten eriarvoisuutta lääkärille pääsyssä ei pystytä poistamaan niin kauan kuin tätä tavoitetta lyödään korville vaatimalla suuria säästöjä. Tasa-arvoinen hoitoon pääsy vaatii mittavan julkisen ja yksityisen terveyspalvelutuotannon yhdistämisen. Se maksaa. Sitä ei voi toteuttaa, jos reunaehtoina ovat suuret säästöt.

Miksi kansa tulee hyväksymään sen, että sote jää mahoksi?

Siksi, että vaaleissa äänestämässä käyvillä hyvinvoivilla on liian hyvin. Köyhät ja kipeät eivät äänestä.

1 800 000 työterveyspalveluja nauttivaa palkansaajaa, 125 000 opiskelijaterveydenhuoltoa nauttivaa opiskelijaa ja 600 000 yksityisen terveysvakuutuksen omaavaa lasta pääsevät päivässä lääkärille. Nyt ja tulevaisuudessa.

Tätä 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan.

Suomessa on ja pysyy OECD:n jo 20 vuotta kauhistelema, kansalaiset eriarvoistava kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä.

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille#comments Eriarvoistuminen Hoitojonot Julkinen terveydenhuolto Kunta- ja soteuudistus Politiikka Sat, 25 May 2019 12:09:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille
Erimielisyydelle oma juhlapäivä http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276496-erimielisyydelle-oma-juhlapaiva <p>Valimistelen kirjaa, jossa haen vastauksia siihen, miten parhaimmat visiot ja viisaimmat päätökset syntyvät. Kirjaani varten haastattelin tällä viikolla konfliktin ratkaisujen ammattilaista, jonka kanssa keskustelimme mm. erimielisyydestä.</p><p>&quot;Meillä on omassa analyysissämme jotakin vialla, jos näemme asiat päätöksenteon hetkellä samalla tavalla.&quot;</p><p>Vaikeiden asioiden edessä pitää olla erilaisia näkemyksiä. Erilaiset näkemykset haastavat toisiaan ja pistävät ajattelemaan mihin omat näkemyksemme oikeasti perustuvat. Varsin merkittäviäkin päätöksiä tehdään vanhentuneen tai vääristyneen tiedon perusteella. Harvinaista ei ole sekään, että ainakin osa päätöksentekijöistä luottaa muiden mielipiteeseen, koska ei ehdi tai vaivaudu perehtymään asiaan riittävästi.</p><p>Erimielisyys ei tarkoita sitä, että kaikki mielipiteet ovat samanarvoisia, eikä se tarkoita sitä, että kaikkien toiveet otetaan huomioon. Parhaimmillaan erimielisyys on sitä, että se haastaa niitä vinoumia, joita meillä jokaisella on omassa päätöksenteossaan. Meillä on arvoja, oletuksia, käsityksiä ja tietoa, joka voi ohjata meitä huonoon suuntaan.</p><p>Kun kaikelle tyhmemmällekin on omia teemapäiviään, niin otetaan käyttöön myös erimielisyyden juhlapäivä. Tehdään siitä virallinen liputuspäivä. Jos se on muuten vaikea järjestää, niin sovitaan vaikka niin, että jokainen vaalipäivä olisi erimielisyyden juhlaa.</p><p>Ilman riittävän erimielistä kansaa, näistä hommista ei tulisi yhtään mitään. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valimistelen kirjaa, jossa haen vastauksia siihen, miten parhaimmat visiot ja viisaimmat päätökset syntyvät. Kirjaani varten haastattelin tällä viikolla konfliktin ratkaisujen ammattilaista, jonka kanssa keskustelimme mm. erimielisyydestä.

"Meillä on omassa analyysissämme jotakin vialla, jos näemme asiat päätöksenteon hetkellä samalla tavalla."

Vaikeiden asioiden edessä pitää olla erilaisia näkemyksiä. Erilaiset näkemykset haastavat toisiaan ja pistävät ajattelemaan mihin omat näkemyksemme oikeasti perustuvat. Varsin merkittäviäkin päätöksiä tehdään vanhentuneen tai vääristyneen tiedon perusteella. Harvinaista ei ole sekään, että ainakin osa päätöksentekijöistä luottaa muiden mielipiteeseen, koska ei ehdi tai vaivaudu perehtymään asiaan riittävästi.

Erimielisyys ei tarkoita sitä, että kaikki mielipiteet ovat samanarvoisia, eikä se tarkoita sitä, että kaikkien toiveet otetaan huomioon. Parhaimmillaan erimielisyys on sitä, että se haastaa niitä vinoumia, joita meillä jokaisella on omassa päätöksenteossaan. Meillä on arvoja, oletuksia, käsityksiä ja tietoa, joka voi ohjata meitä huonoon suuntaan.

Kun kaikelle tyhmemmällekin on omia teemapäiviään, niin otetaan käyttöön myös erimielisyyden juhlapäivä. Tehdään siitä virallinen liputuspäivä. Jos se on muuten vaikea järjestää, niin sovitaan vaikka niin, että jokainen vaalipäivä olisi erimielisyyden juhlaa.

Ilman riittävän erimielistä kansaa, näistä hommista ei tulisi yhtään mitään.  

]]>
0 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276496-erimielisyydelle-oma-juhlapaiva#comments Erimielisyys Kehitys Politiikka Sat, 25 May 2019 06:59:40 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276496-erimielisyydelle-oma-juhlapaiva
EU meppinen ulostulleet ajatukset, miten myös ne voi olla niin matalatasoisia! http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia <p>Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.&nbsp; Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...<br /><br />Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.<br />Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.  Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...

Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.
Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista. 

 

]]>
11 http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia#comments EU Politiikka Työllistäminen Työttömyys Fri, 24 May 2019 07:00:15 +0000 Hannu Rainesto http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia
Vähintään yksi kansanedustaja kaikille puoluerekisterin puolueille http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276416-vahintaan-yksi-kansanedustaja-kaikille-puoluerekisterin-puolueille <p>Olen tehnyt keskustelun avaukseksi uuden kansalaisaloitteen, jossa esitän, että kaikille eduskuntavaaleihin osallistuneille, puoluerekisteriin merkityille puolueille on taattava vähintään yksi kansanedustajan paikka. Aloite on avautunut&nbsp;<a href="http://kansalaisaloite.fi/" target="_blank">kansalaisaloite.fi</a>&nbsp;-palvelussa allekirjoituksille osoitteessa&nbsp;<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4531" target="_blank">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4531</a>.</p> <p>Edustuksellinen demokratia on kriisissä. Eduskunnassa on aiheita, joista on kategorisesti vaiettu. Vaikenemista palvelee eduskunnassa harjoitettu puoluekuri, joka tekee ryhmän linjasta irtiotoista suuria riskejä edustajan tulevaisuudelle kansanedustajana. Tästä johtuen Suomessa on isoja poliittisia teemoja, joilla on suuri kansan kannatus, mutta ei niistä puhuvia edustajia eduskunnassa.&nbsp;</p> <p>Demokratiaa halveksivat käytännöt ovat suomalaisessa poliittisessa elämässä juurtuneita ja olemme niin turtuneet niihin, ettemme ymmärrä ravistella omia uskomuksiamme ja käsityksiämme. Suuri enemmistö kansasta antaa täysin vapaaehtoisesti suurille medioille vallan toimia portinvartijoina siihen, kuka ja mitkä ajatukset saavat julkisuutta ja mistä vaietaan.&nbsp;</p> <p>Siksi politiikan kiinnostavuus pitää palauttaa ja todellinen yhteiskunnallinen keskustelu siirtää valtamedioista niille areenoille, joille se kuuluu. Parlamentit ovat tällaisia edustuksellisen demokratian pyhättöjä, joissa tätä kriittistä ja moniäänistä keskustelua tulisi käydä. Maan parlamenttiin tulee koota kaikkien poliittisten näkemysten kirjo työskentelemään yhteiseksi eduksi.&nbsp;</p> <p>Kun eduskunnassa istuisi jokaisesta puolueesta vähintään yksi edustaja, esimerkiksi puolueen puheenjohtaja, mahdollistettaisiin vaikuttamisen kanava myös pienille puolueille. Pienpuolueiden korkea kynnys saada parlamentaarinen edustus poistuisi. Näin tehtäisiin myös pienpuolueiden sisällä politiikasta mielekästä, kun jokainen puolue voisi omilla tavoillaan valita puolueen kansanedustajan.&nbsp;</p> <p>Kyseenalaistamiseen kykenevät, poliittisen debatin laatua kohottavat ja kriittiset toisinajattelijoiden äänet ovat demokratialle ja isänmaan tulevaisuudelle äärettömän tärkeitä. Ravitermein kuvailtuna eduskuntavaalit ovat Suomessa nykyisin käänteinen tasoitusajo. Eniten voittaneet juoksevat vaalien alla lyhimmän matkan. Pienimmät ja köyhimmät joutuisivat nykytilanteessa maksamaan näkyvyydestään eniten kyetäkseen todellisuudessa haastamaan valtaapitäviä. Valtamediat eivät anna tähän mahdollisuutta.&nbsp;</p> <p>Julkisrahoitteisen Yleisradion toiminta vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmien suhteen osoitti, että jako eduskuntapuolueisiin ja eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin on vanhentunut, eikä sitä enää haluta noudattaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tehnyt keskustelun avaukseksi uuden kansalaisaloitteen, jossa esitän, että kaikille eduskuntavaaleihin osallistuneille, puoluerekisteriin merkityille puolueille on taattava vähintään yksi kansanedustajan paikka. Aloite on avautunut kansalaisaloite.fi -palvelussa allekirjoituksille osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4531.

Edustuksellinen demokratia on kriisissä. Eduskunnassa on aiheita, joista on kategorisesti vaiettu. Vaikenemista palvelee eduskunnassa harjoitettu puoluekuri, joka tekee ryhmän linjasta irtiotoista suuria riskejä edustajan tulevaisuudelle kansanedustajana. Tästä johtuen Suomessa on isoja poliittisia teemoja, joilla on suuri kansan kannatus, mutta ei niistä puhuvia edustajia eduskunnassa. 

Demokratiaa halveksivat käytännöt ovat suomalaisessa poliittisessa elämässä juurtuneita ja olemme niin turtuneet niihin, ettemme ymmärrä ravistella omia uskomuksiamme ja käsityksiämme. Suuri enemmistö kansasta antaa täysin vapaaehtoisesti suurille medioille vallan toimia portinvartijoina siihen, kuka ja mitkä ajatukset saavat julkisuutta ja mistä vaietaan. 

Siksi politiikan kiinnostavuus pitää palauttaa ja todellinen yhteiskunnallinen keskustelu siirtää valtamedioista niille areenoille, joille se kuuluu. Parlamentit ovat tällaisia edustuksellisen demokratian pyhättöjä, joissa tätä kriittistä ja moniäänistä keskustelua tulisi käydä. Maan parlamenttiin tulee koota kaikkien poliittisten näkemysten kirjo työskentelemään yhteiseksi eduksi. 

Kun eduskunnassa istuisi jokaisesta puolueesta vähintään yksi edustaja, esimerkiksi puolueen puheenjohtaja, mahdollistettaisiin vaikuttamisen kanava myös pienille puolueille. Pienpuolueiden korkea kynnys saada parlamentaarinen edustus poistuisi. Näin tehtäisiin myös pienpuolueiden sisällä politiikasta mielekästä, kun jokainen puolue voisi omilla tavoillaan valita puolueen kansanedustajan. 

Kyseenalaistamiseen kykenevät, poliittisen debatin laatua kohottavat ja kriittiset toisinajattelijoiden äänet ovat demokratialle ja isänmaan tulevaisuudelle äärettömän tärkeitä. Ravitermein kuvailtuna eduskuntavaalit ovat Suomessa nykyisin käänteinen tasoitusajo. Eniten voittaneet juoksevat vaalien alla lyhimmän matkan. Pienimmät ja köyhimmät joutuisivat nykytilanteessa maksamaan näkyvyydestään eniten kyetäkseen todellisuudessa haastamaan valtaapitäviä. Valtamediat eivät anna tähän mahdollisuutta. 

Julkisrahoitteisen Yleisradion toiminta vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmien suhteen osoitti, että jako eduskuntapuolueisiin ja eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin on vanhentunut, eikä sitä enää haluta noudattaa.

]]>
15 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276416-vahintaan-yksi-kansanedustaja-kaikille-puoluerekisterin-puolueille#comments Eduskunnan ulkopuoliset puolueet Eduskuntapuolueet Kansalaisaloite Politiikka Yleisradio Fri, 24 May 2019 04:43:41 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276416-vahintaan-yksi-kansanedustaja-kaikille-puoluerekisterin-puolueille
Ehrnroothin puolustuspuhe politiikan tittelintuureille http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276399-ehrnroothin-puolustuspuhe-politiikan-tittelintuureille <p><em>Tittelintuure</em> on Grimmin veljesten 1800-luvulta peräisin oleva satu, jossa mylläri halusi nousta korkeampaan asemaan valehtelemalla kuninkaalle, että hänen tyttärensä osaa kehrätä oljista kultaa. Suomen kielessä titteli viittaa arvo- tai virkanimikkeeseen. Arkikielessä ja käytännössä tittelintuuret korostavat statustaan noustakseen parempiin asemiin.</p><p>Kirjailija ja tutkija <strong>Jari Ehrnrooth</strong> kirjoitti torstaiaamun 23.5.2019 Ylen kolumnissaan <em>Politiikka huutaa älyllistä ajattelua</em> puolustuspuhetta politiikan tittelintuureille. Kirjoitus on siltä osin ihan asiaa, että älyllisyydestä ja valtiomiesmäisyydestä on politiikassa huutava pula. Silti on pakko ihmetellä, että mies on filosofisesti suuntautunut, mutta ei tee ensinkään eroa älyllisyyden ja oppineisuuden välillä. Älykkyyden määritelmiä on monenlaisia, mutta yleisesti sillä viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn ja sitä on montaa lajia. On esitetty myös sellaisia näkemyksiä, että älykkyys olisi kokonaan itsenäinen ominaisuus tai kyky.</p><p>Selvää on, että älykkyys voi johtaa tutkintoihin ja titteleihin, mutta tittelit ja oppiarvot eivät takaa kenenkään älykkyyttä. Tittelien, oppiarvojen ja statuksen korostaminen on siis tarpeetonta puhuttaessa älykkyydestä. Kansainvälisen älykkyysjärjestö Mensan Suomen osaston sivuilla luonnehditaankin Mensan jäsenistöä seuraavasti: <em>&quot;Mensan jäsenten joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä 16-vuotiaista eläkeläisiin. Kaikki koulutusasteet, ammatit ja sosioekonomiset asemat ovat edustettuina jäsenistössä, kuten myös vaihtelevat maailmankatsomukselliset näkemykset ja poliittiset kannat.&quot;</em></p><p>Älykkyys ei ole sokeaa tiedeuskoa, kaikilla älykkäillä ihmisillä ei ole korkeakoulupapereita, eivätkä kaikki tohtorit, maisterit, tutkijat ja tittelintuuret todellakaan osaa suhteuttaa asioita, kuten Ehrnrooth kolumnissaan tulee antaneeksi ymmärtää. Ehrnroothin itsensä mainitsema ilmastohysteria käy hyvästä esimerkistä. Varmasti monelle tulee mieleen esimerkkejä korkeasti koulutetuista ihmisistä, jotka ovat liittyneet ilmastoalarmistien kuoroon vaatimaan Suomelta koko tulevan nelivuotiskauden politiikan kärkenä radikaaleja ilmastotekoja promilleluokan vaikutuksilla, vailla minkään valtakunnan poikkipuolista sanaa. Se on itsessään selvä osoitus suhteellisuudentajun puutteesta. Ymmärtääkseen, ettei älykkyyden ja koulutuksen välillä ole kohtalonyhteyttä, ei tarvitse kuin vilkaista vihervasemmiston suuntaan. Siis sinne, missä korkea koulutus ja naiivius yhdistyvät poikkeuksellisen hämmästyttävällä tavalla.</p><p>Itse kirjoitin eilen Puheenvuoro -blogissani - <em><a href="http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276319-lannettyminen-sopimuksin-ja-liittosuhtein-ei-tee-suomesta-lansimaata">Lännettyminen sopimuksin ja liittosuhtein ei tee Suomesta länsimaata</a> - </em>tässä maassa esiintyvästä todelliselle älymystölle ja toisinajattelijoille naureskelusta ja irvistelystä. Suomalaisessa yhden totuuden julkisessa keskustelussa ilmatilaa valtamedioiden päätoimittajina ja korkean statuksen vakioasiantuntijoina hallitsevat lähinnä eliitin hännystelijät.</p><p>Nämä &quot;tiedeympäristön koulimat&quot;, korkeasti koulutetut tutkijat ja asiantuntijat, joita Ehrnrooth jutussaan puffaa älymystönä, näyttävät usein hämmentävän yksimielisesti vain vahvistavan jo valmiiksi yksitotista keskustelua sen sijaan, että heillä olisi kykyä tuoda esiin uusia näkökulmia ja kilpailevia narratiiveja.</p><p>Ehrnroothin kirjoituksen pohjavire näyttääkin olevan meritokraattinen. Dystopia-kirjassaan <em>Meritokratian nousu 1870-2033 (Weilin &amp; Göös)</em> edesmennyt brittiläinen labour-poliitikko, sosiologi ja kirjailija <strong>Michael Young</strong> kuvaa meritokratiaa aristokratialle vaihtoehtoisena tapana, jolla pyritään estämään tasa-arvoista kohtelua yhteiskunnassa. Sen voi nähdä edistävän todellisen älymystön vaientamista ja elitististen keskinkertaisuuksien nousua merkittäviin asemiin juuri tittelien turvin maassa, jossa korkea koulutus periytyy.</p><p>Youngin kirjasta kertovassa artikkelissaan Etelä-Suomen Sanomien <strong>Teppo Koskinen</strong> kommentoi:</p><p><em>&quot;Young varoitti oman aikansa sosialisteja: jos tasa-arvon nimissä aletaan painottaa vain yksilön ansioita, esimerkiksi koulutusta, voi lopputuloksena olla äärimmäisen epäoikeudenmukainen tasa-arvo. Uusi eliitti, esimerkiksi liike-elämässä syntyvä, astuu helposti parlamentaarisen päätöksenteon yli. Kun tasa-arvo käsitetään suhteelliseksi, täytyy jollakin tavalla varmistaa myös oikeudenmukaisuuden toteutuminen.&quot;</em></p><p>Lähteet:</p><p>YLE uutiset 23.5.2019, Ehrnrooth, Jari: Politiikka huutaa älyllistä ajattelua, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10774837"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10774837</u></a></p><p>ESS 6.12.2014, Koskinen, Teppo: Meritokratian huonompi puoli, <a href="https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2014/12/06/meritokratian-huonompi-puoli"><u>https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2014/12/06/meritokratian-huonompi-puoli</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tittelintuure on Grimmin veljesten 1800-luvulta peräisin oleva satu, jossa mylläri halusi nousta korkeampaan asemaan valehtelemalla kuninkaalle, että hänen tyttärensä osaa kehrätä oljista kultaa. Suomen kielessä titteli viittaa arvo- tai virkanimikkeeseen. Arkikielessä ja käytännössä tittelintuuret korostavat statustaan noustakseen parempiin asemiin.

Kirjailija ja tutkija Jari Ehrnrooth kirjoitti torstaiaamun 23.5.2019 Ylen kolumnissaan Politiikka huutaa älyllistä ajattelua puolustuspuhetta politiikan tittelintuureille. Kirjoitus on siltä osin ihan asiaa, että älyllisyydestä ja valtiomiesmäisyydestä on politiikassa huutava pula. Silti on pakko ihmetellä, että mies on filosofisesti suuntautunut, mutta ei tee ensinkään eroa älyllisyyden ja oppineisuuden välillä. Älykkyyden määritelmiä on monenlaisia, mutta yleisesti sillä viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn ja sitä on montaa lajia. On esitetty myös sellaisia näkemyksiä, että älykkyys olisi kokonaan itsenäinen ominaisuus tai kyky.

Selvää on, että älykkyys voi johtaa tutkintoihin ja titteleihin, mutta tittelit ja oppiarvot eivät takaa kenenkään älykkyyttä. Tittelien, oppiarvojen ja statuksen korostaminen on siis tarpeetonta puhuttaessa älykkyydestä. Kansainvälisen älykkyysjärjestö Mensan Suomen osaston sivuilla luonnehditaankin Mensan jäsenistöä seuraavasti: "Mensan jäsenten joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä 16-vuotiaista eläkeläisiin. Kaikki koulutusasteet, ammatit ja sosioekonomiset asemat ovat edustettuina jäsenistössä, kuten myös vaihtelevat maailmankatsomukselliset näkemykset ja poliittiset kannat."

Älykkyys ei ole sokeaa tiedeuskoa, kaikilla älykkäillä ihmisillä ei ole korkeakoulupapereita, eivätkä kaikki tohtorit, maisterit, tutkijat ja tittelintuuret todellakaan osaa suhteuttaa asioita, kuten Ehrnrooth kolumnissaan tulee antaneeksi ymmärtää. Ehrnroothin itsensä mainitsema ilmastohysteria käy hyvästä esimerkistä. Varmasti monelle tulee mieleen esimerkkejä korkeasti koulutetuista ihmisistä, jotka ovat liittyneet ilmastoalarmistien kuoroon vaatimaan Suomelta koko tulevan nelivuotiskauden politiikan kärkenä radikaaleja ilmastotekoja promilleluokan vaikutuksilla, vailla minkään valtakunnan poikkipuolista sanaa. Se on itsessään selvä osoitus suhteellisuudentajun puutteesta. Ymmärtääkseen, ettei älykkyyden ja koulutuksen välillä ole kohtalonyhteyttä, ei tarvitse kuin vilkaista vihervasemmiston suuntaan. Siis sinne, missä korkea koulutus ja naiivius yhdistyvät poikkeuksellisen hämmästyttävällä tavalla.

Itse kirjoitin eilen Puheenvuoro -blogissani - Lännettyminen sopimuksin ja liittosuhtein ei tee Suomesta länsimaata - tässä maassa esiintyvästä todelliselle älymystölle ja toisinajattelijoille naureskelusta ja irvistelystä. Suomalaisessa yhden totuuden julkisessa keskustelussa ilmatilaa valtamedioiden päätoimittajina ja korkean statuksen vakioasiantuntijoina hallitsevat lähinnä eliitin hännystelijät.

Nämä "tiedeympäristön koulimat", korkeasti koulutetut tutkijat ja asiantuntijat, joita Ehrnrooth jutussaan puffaa älymystönä, näyttävät usein hämmentävän yksimielisesti vain vahvistavan jo valmiiksi yksitotista keskustelua sen sijaan, että heillä olisi kykyä tuoda esiin uusia näkökulmia ja kilpailevia narratiiveja.

Ehrnroothin kirjoituksen pohjavire näyttääkin olevan meritokraattinen. Dystopia-kirjassaan Meritokratian nousu 1870-2033 (Weilin & Göös) edesmennyt brittiläinen labour-poliitikko, sosiologi ja kirjailija Michael Young kuvaa meritokratiaa aristokratialle vaihtoehtoisena tapana, jolla pyritään estämään tasa-arvoista kohtelua yhteiskunnassa. Sen voi nähdä edistävän todellisen älymystön vaientamista ja elitististen keskinkertaisuuksien nousua merkittäviin asemiin juuri tittelien turvin maassa, jossa korkea koulutus periytyy.

Youngin kirjasta kertovassa artikkelissaan Etelä-Suomen Sanomien Teppo Koskinen kommentoi:

"Young varoitti oman aikansa sosialisteja: jos tasa-arvon nimissä aletaan painottaa vain yksilön ansioita, esimerkiksi koulutusta, voi lopputuloksena olla äärimmäisen epäoikeudenmukainen tasa-arvo. Uusi eliitti, esimerkiksi liike-elämässä syntyvä, astuu helposti parlamentaarisen päätöksenteon yli. Kun tasa-arvo käsitetään suhteelliseksi, täytyy jollakin tavalla varmistaa myös oikeudenmukaisuuden toteutuminen."

Lähteet:

YLE uutiset 23.5.2019, Ehrnrooth, Jari: Politiikka huutaa älyllistä ajattelua, https://yle.fi/uutiset/3-10774837

ESS 6.12.2014, Koskinen, Teppo: Meritokratian huonompi puoli, https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2014/12/06/meritokratian-huonompi-puoli

]]>
1 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276399-ehrnroothin-puolustuspuhe-politiikan-tittelintuureille#comments Älykkyys Politiikka Tiedeusko Thu, 23 May 2019 13:32:51 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276399-ehrnroothin-puolustuspuhe-politiikan-tittelintuureille
Puhe teollisuusliiton kevätvaltuustossa 21.05.2019 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019 <p><strong>KESKILUOKKA JA SYRJÄSEUDUT KOKEVAT OLEVANSA AHDINGOSSA</strong></p><p>Politiikka on muuttunut. Kaikkialla äärioikeisto saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta puheilleen, eli mielipidevaikuttamisen valtaa. Nämä puheet sekä erottavat, että erottelevat ihmisiä toisistaan. Hyvät toverit, minä puhun fasismista. Kun ISIS Lähi-idässä näkee ratkaisuna kaikkeen vääräuskoisten poistamisen, ja kun äärioikeistolainen Euroopassa näkee myös ratkaisuna vääränuskoisten poistamisen, on molemmissa tapauksissa minun mielestäni kyse fasismista. Historian saatossa fasismi on liitetty yleensä vain toiseen maailmansotaan, mutta sen juurisyy on meidän jokaisen mielessä. Se tulee meidän alkeellisimmasta tunteesta, pelosta, sekä siitä kuinka vallanhimoiset käyttävät tätä pelkoa vallan käytön välineenä. Juurisyy fasismiin on tavallisen kansan pelko arjessa selviytymisestä ja aina jonkun eliitin vallanhimo. Aina kun ihmiset pelkäävät, on heitä ollut historian saatossa helppo hallita, juurikin tämän pelon avulla.</p><p>Ihmisten pelkoja pitää ymmärtää ja näitä arjessa selviytymiseen liittyviä pelon aiheita tulee poliittisin toimin poistaa luomalla yhteiskuntaan turvaverkkoja meille jokaiselle. Tätä politiikkaa tekemällä meistä on tullut Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pelastaa sinut, jos sinä elämäsi varrella kaadut tai putoat. Jokainen meistä kaatuu joskus.</p><p>Mutta koska hyvinvointivaltio perustuu ihmisten auttamiseen, eli lähimmäisen rakkauteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, niin sen kivijalka murenee, jos valtaan pääsevät ihmisiä toisistaan erottavaa politiikkaa tekevät äärioikeistolaiset poliitikot.</p><p>Fasistiset yhteiskunnat perustuvat aina viimekädessä &rdquo;huonojen esimerkkien osoittamiseen&rdquo; ja &rdquo;vääränlaisten ihmisten&rdquo; rankaisemiseen, eli pelolla johtamiseen. Mutta sitten kun fasistisessa yhteiskunnassa on poistettu se viimeinenkin &rdquo;syntipukki&rdquo;, niin mitä tapahtuu sitten? Mitä sitten tehdään, kun pelolla johdetussa yhteiskunnassa ei olekaan enää pelon aiheita? Vastaus &ndash; <em><u>tehdään</u></em> uusi pelon aihe. Ihmisiä on aina johdettu pelolla. Sitä tehdään valtioitakin pienemmässä mittakaavassa, yhdistyksissä, työpaikoilla, tai jopa kotona.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailma</strong></p><p>Maailma on kaaoksellinen paikka, eikä kaaosta voi kukaan koskaan täysin hallita. Siksi siellä pärjäävät parhainten ne, jotka kykenevät itse lisäämään kaaosta, ja vielä sellaista kaaosta, joka ylittää kaiken muun kaaoksen luoman taustakohinan. Näin toimitaan maailmanpolitiikassa, kun puhumme mm. Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta.</p><p>Koska maailman kaaosta ja rajattomuutta on vaikea kuvailla, on sitä myös pienen ihmisen vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Sitä mitä et ymmärrä, sitä epäilet ja sitä pelkäät. Pieni ihminen pelkää maailman rajattomuutta ja kaipaa takaisin vahvoja kansallisvaltioita, eli kontrollia ja hallittavuutta omaan lähipiiriinsä, eli turvaa omia pelkotilojansa vastaan. Mutta jos BREXIT ei onnistu edes Briteiltä, niin kuinka realistista on palata itsenäisten ja vahvojen kansallisvaltioiden aikaan, ja onko sellaisia viimekädessä edes koskaan ollutkaan? Ei ainakaan YYA-ajan Suomessa sen enempää, kuin nyt EU ajankaan Suomessa. Aina me olemme joutuneet puolemme valitsemaan, tavalla tai toisella.</p><p>Siksi ilmastonmuutoksestakin on vaikea puhua ja sitä on vaikea hyväksyä, koska yksittäinen ihminen, tai maa ei voi sitä itse ja yksin kontrolloida. Ilmasto ja ilmakehä ovat meidän jokaisen yhteinen, joka ei tunne maiden tai kauppa-alueiden rajoja. Vastaavasti jos ilmaston muutos aiheuttaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisaaltoja kymmenien vuosien päästä, niin eivät hekään kunnioita maiden tai talousalueiden rajoja. Ei meistäkään kukaan kunnioittaisi, jos kyseessä olisi oman itsensä, tai oman perheen selviytyminen. Jotkut muuttavat maiden välillä parempien mahdollisuuksien perässä, mutta itse pakolaiset etsivät turvaa peloiltansa, olivat he sitten ilmastopakolaisia tai sotapakolaisia. Jos emme auta ihmisiä siellä missä heillä on hätä, tulevat ihmiset hätänsä kanssa meille. Tämän pitäisi olla jokaiselle selvää jo Syyriankin esimerkin vuoksi. Omasta kansalaissodastamme, tiedämme sen, että kun tulee nälkä, tulee myös levottomuuksia ja lähdetään kaduille osoittamaan mieltä. Silloin kaduille menivät mieltänsä osoittamaan ne, joilla ei ollut omaa peltotilkkua perheensä ruokkimiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi?</strong></p><p>Hyvät toverit! Keskiluokka pelkää oman elämäntapansa säilymisen puolesta ja kokee sen olevan uhattuna. Ei keskiluokka Suomessa taloudellisessa mielessä suoranaisesti ole uhattuna, mutta sellaiseksi he tilanteen kokevat ja siihen suuntaan olemme kuitenkin joka tapauksessa olleet menossa. Tämä johtuu mm. siitä, että palkankorotukset eivät ole olleet samalla tasolla kuin ne edeltävinä vuosikymmeninä ovat olleet. Se johtuu varmasti suurelta osin yhteisvaluutta Eurosta jota ei ole voinut devalvoida, mutta joka on puolestaan säilyttänyt sen johdosta meidän ostovoiman ulkomailta tuotaviin tuotteisiin nähden. Mutta tämä on valitettavasti liian monimutkainen kuvio monelle hahmotettavaksi.</p><p>Mikä sitten saa ihmiset äänestämään palkansaajavastaista politiikkaa tekevää äärioikeistoa? Vastaus on yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ja ihmismielen halu konkretisoida uhkia. Jo raamatun vanhassa testamentissa tunnettiin uhrattava syntipukki. Ihmisessä on syntyperäinen mekanismi, jossa asiat pitää voida konkretisoida ja nähdä omin silmin. Kun uutisissa kerrotaan ulkomaalaisten tekemistä rikoksista, niin vaikka Suomessa on valkoihoisia ulkomaalaisia enemmän kuin värillisiä, niin populisti osoittaa lähintä värillistä ihmistä, oli hän syntyperäinen Suomalainen tai ei. Kun uutisissa puhutaan ettei hoitajamitoitus riitä vanhusten ihmisarvoiseen hoitamiseen, niin populisti sanoo että asia pitää korjata, mutta toisella suulla vastustaa samalla kaikkea verotusta, jolla korjaus voitaisi rahoittaa. Kun uutisissa kerrotaan ilmastonmuutoksesta jota ei voi paljain silmin nähdä tässä ja nyt, niin populisti kertoo sinulle, ettei sitä ole olemassa eikä päästörajoituksia tarvita, vaikka maapallon ilmakehä on rajaton ja kaikkien yhteinen, ja samaan aikaan aavikoituminen etenee muualla päin maailmaa ja maa muuttuu hedelmättömäksi. Tosiasiassa ilmastonmuutokselle ystävällinen teknologia ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, sillä esim. Kokkolan suurteollisuusalueen ympärillä ennen puut kuolivat keltaisina pystöön, tänä päivänä ne ovat taas vihreitä ja tehtaat vain laajenevat entisestään.</p><p>Syrjäseutujen ihmiset pelkäävät kaupungistumista, koska se rapauttaa maaseutujen veropohjaa ja palveluita, johtaa kuntaliitoksiin ja vie päätöksen teon kauemmaksi ihmisestä itsestään. Tämä on maailmanlaajuinen kehityskulku, jossa ihmiset muuttavat töiden, palveluiden ja parempien mahdollisuuksien perässä. Kaupungistuminen saa syrjäseudut äänestämään mitä tahansa valtapolitiikkaa vastaan, ja toimii on yhtenä populismin merkittävimpänä ruokkijana.</p><p>Populismin äärimmäinen huipentuma on kiistää kaikki mitattavissa ja todennettavissa oleva tosiasiallinen faktatieto. Tämä kehityskulku on suoranainen uhka demokratialle, jossa päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka hyötyy populismista?</strong></p><p>Jos emme pelkotilojen vuoksi tunnusta jokaisen jakamatonta ihmisarvoa, hyväksymme eriarvoisuuden yhteiskunnassamme, joka johtaa väistämättä tuloerojen kasvuun. Ne tahot jotka parhaiten kykenevät kanavoimaan ihmisten pelkotilat omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi, voittavat vaalit. Kun pelko jostain asiasta valtaa ihmisen mielen, ei hän näe enää mitään muuta ja yhtäkkiä kaikkiin asioihin näyttäisi olevan loogisin ratkaisu poistaa pelon kohde. Pelokkaita ihmisiä on helppo hallita. Meidän ei tarvitse katsoa kuin edeltävää neljää vuotta, edellistä hallituskautta, arvioidaksemme sitä, että kuka populismista hyötyy. Ne ovat aina ne, joilla on jo lähtökohtaisesti enemmän kuin muilla. Hyväosaisten pärjääminen maailman kaaoksessa on todennettavissa jo pelkästään Kokoomuksen kannatusta seuraamalla. Se on kuin viinipullon korkki vedessä, joka aina nousee samalle tasolleen. Rikkaiden puolue kun pärjää maailman kaaoksessa, koska maailman kaaos ei koske rikkaita ja hyväosaisia. He selviävät omaisuutensa, koulutuksensa ja eliittikontaktiensa kautta aina, koska niin he ovat aina ennenkin selvinneet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka häviää populismissa?</strong></p><p>Jos rikkaat ja hyväosaiset hyötyvät populismista, niin vastaavasti heidän vastakohtansa, köyhät ja huono-osaiset häviävät eniten. Näiden välissä oleva, pelolla johdettava keskiluokka, toimii populismin moottorina, vaalien kautta. Me teemme sen ihan itse. Hyvät toverit, me keskiluokka, me teemme tämän ihan itse.</p><p>Populistiset liikkeet tekevät kuitenkin viimekädessä aina omien kannattajiensa vastaista politiikkaa tarjoamalla maailman kaaokseen ratkaisuja, jotka eivät toimi. Kun palkansaaja äänestää populistia, heikkenee samalla työväenliikkeen voima ja katoaa solidaarisuus.</p><p>Tähän on kuitenkin vastalääke. Työväenluokan, eli kaikkien palkansaajien, sivistys ja valistus. Me joudumme palaamaan entistä enemmän takaisin työväenliikkeen alkujuurille, antamaan vaihtoehtoista tietoa markkinataloutta toitottavan median hegemonialle. Meidän tulee kertoa enemmän päätöksien vaikutuksista palkansaajalle itselleen. Meidän tulee siis entistä enemmän ottaa tulevaisuudessa poliittisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin asioihin. Meidän on pakko saada viestiämme läpi muissakin medioissa, kuin vain omissa viestintäkanavissamme. Olemme altavastaajia mediapelissä, mikä on sinänsä hämmästyttävää, koska olemme äärimmäisen osaava ja pätevä asiantuntijaorganisaatio. Tarvitsemme lisää ulostuloja varsinkin &rdquo;rauhan aikana&rdquo;, eikä pelkästään lakkojen aikana.</p><p>Arvoisa puheenjohtajisto. Esitän että alamme tekemään enemmän ja räväkämmin politiikkaa selkeillä ulostuloilla ja selkeillä tavoitteilla, joiden takana on selkeitä faktoja ja selkeää tietoa siitä, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan jäsenen käteen jääviin tuloihin ja konkreettisiin etuihin!</p><p>Tätä täytyy alkaa jokaisen liiton tekemään, eikä pelkästään SAK:n. Jos tässä olemme riittävän räväköitä ja aloitteellisia, niin jäsenemme alkavat paremmin hahmottamaan oman asemansa tässä yhteiskunnassa.</p><p>Hyvät toverit. Taistellaksemme populismia ja fasismia vastaan, tarvitsemme yksinkertaistettua vastaideologista vastatietoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> KESKILUOKKA JA SYRJÄSEUDUT KOKEVAT OLEVANSA AHDINGOSSA

Politiikka on muuttunut. Kaikkialla äärioikeisto saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta puheilleen, eli mielipidevaikuttamisen valtaa. Nämä puheet sekä erottavat, että erottelevat ihmisiä toisistaan. Hyvät toverit, minä puhun fasismista. Kun ISIS Lähi-idässä näkee ratkaisuna kaikkeen vääräuskoisten poistamisen, ja kun äärioikeistolainen Euroopassa näkee myös ratkaisuna vääränuskoisten poistamisen, on molemmissa tapauksissa minun mielestäni kyse fasismista. Historian saatossa fasismi on liitetty yleensä vain toiseen maailmansotaan, mutta sen juurisyy on meidän jokaisen mielessä. Se tulee meidän alkeellisimmasta tunteesta, pelosta, sekä siitä kuinka vallanhimoiset käyttävät tätä pelkoa vallan käytön välineenä. Juurisyy fasismiin on tavallisen kansan pelko arjessa selviytymisestä ja aina jonkun eliitin vallanhimo. Aina kun ihmiset pelkäävät, on heitä ollut historian saatossa helppo hallita, juurikin tämän pelon avulla.

Ihmisten pelkoja pitää ymmärtää ja näitä arjessa selviytymiseen liittyviä pelon aiheita tulee poliittisin toimin poistaa luomalla yhteiskuntaan turvaverkkoja meille jokaiselle. Tätä politiikkaa tekemällä meistä on tullut Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pelastaa sinut, jos sinä elämäsi varrella kaadut tai putoat. Jokainen meistä kaatuu joskus.

Mutta koska hyvinvointivaltio perustuu ihmisten auttamiseen, eli lähimmäisen rakkauteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, niin sen kivijalka murenee, jos valtaan pääsevät ihmisiä toisistaan erottavaa politiikkaa tekevät äärioikeistolaiset poliitikot.

Fasistiset yhteiskunnat perustuvat aina viimekädessä ”huonojen esimerkkien osoittamiseen” ja ”vääränlaisten ihmisten” rankaisemiseen, eli pelolla johtamiseen. Mutta sitten kun fasistisessa yhteiskunnassa on poistettu se viimeinenkin ”syntipukki”, niin mitä tapahtuu sitten? Mitä sitten tehdään, kun pelolla johdetussa yhteiskunnassa ei olekaan enää pelon aiheita? Vastaus – tehdään uusi pelon aihe. Ihmisiä on aina johdettu pelolla. Sitä tehdään valtioitakin pienemmässä mittakaavassa, yhdistyksissä, työpaikoilla, tai jopa kotona.

 

Maailma

Maailma on kaaoksellinen paikka, eikä kaaosta voi kukaan koskaan täysin hallita. Siksi siellä pärjäävät parhainten ne, jotka kykenevät itse lisäämään kaaosta, ja vielä sellaista kaaosta, joka ylittää kaiken muun kaaoksen luoman taustakohinan. Näin toimitaan maailmanpolitiikassa, kun puhumme mm. Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta.

Koska maailman kaaosta ja rajattomuutta on vaikea kuvailla, on sitä myös pienen ihmisen vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Sitä mitä et ymmärrä, sitä epäilet ja sitä pelkäät. Pieni ihminen pelkää maailman rajattomuutta ja kaipaa takaisin vahvoja kansallisvaltioita, eli kontrollia ja hallittavuutta omaan lähipiiriinsä, eli turvaa omia pelkotilojansa vastaan. Mutta jos BREXIT ei onnistu edes Briteiltä, niin kuinka realistista on palata itsenäisten ja vahvojen kansallisvaltioiden aikaan, ja onko sellaisia viimekädessä edes koskaan ollutkaan? Ei ainakaan YYA-ajan Suomessa sen enempää, kuin nyt EU ajankaan Suomessa. Aina me olemme joutuneet puolemme valitsemaan, tavalla tai toisella.

Siksi ilmastonmuutoksestakin on vaikea puhua ja sitä on vaikea hyväksyä, koska yksittäinen ihminen, tai maa ei voi sitä itse ja yksin kontrolloida. Ilmasto ja ilmakehä ovat meidän jokaisen yhteinen, joka ei tunne maiden tai kauppa-alueiden rajoja. Vastaavasti jos ilmaston muutos aiheuttaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisaaltoja kymmenien vuosien päästä, niin eivät hekään kunnioita maiden tai talousalueiden rajoja. Ei meistäkään kukaan kunnioittaisi, jos kyseessä olisi oman itsensä, tai oman perheen selviytyminen. Jotkut muuttavat maiden välillä parempien mahdollisuuksien perässä, mutta itse pakolaiset etsivät turvaa peloiltansa, olivat he sitten ilmastopakolaisia tai sotapakolaisia. Jos emme auta ihmisiä siellä missä heillä on hätä, tulevat ihmiset hätänsä kanssa meille. Tämän pitäisi olla jokaiselle selvää jo Syyriankin esimerkin vuoksi. Omasta kansalaissodastamme, tiedämme sen, että kun tulee nälkä, tulee myös levottomuuksia ja lähdetään kaduille osoittamaan mieltä. Silloin kaduille menivät mieltänsä osoittamaan ne, joilla ei ollut omaa peltotilkkua perheensä ruokkimiseen.

 

Miksi?

Hyvät toverit! Keskiluokka pelkää oman elämäntapansa säilymisen puolesta ja kokee sen olevan uhattuna. Ei keskiluokka Suomessa taloudellisessa mielessä suoranaisesti ole uhattuna, mutta sellaiseksi he tilanteen kokevat ja siihen suuntaan olemme kuitenkin joka tapauksessa olleet menossa. Tämä johtuu mm. siitä, että palkankorotukset eivät ole olleet samalla tasolla kuin ne edeltävinä vuosikymmeninä ovat olleet. Se johtuu varmasti suurelta osin yhteisvaluutta Eurosta jota ei ole voinut devalvoida, mutta joka on puolestaan säilyttänyt sen johdosta meidän ostovoiman ulkomailta tuotaviin tuotteisiin nähden. Mutta tämä on valitettavasti liian monimutkainen kuvio monelle hahmotettavaksi.

Mikä sitten saa ihmiset äänestämään palkansaajavastaista politiikkaa tekevää äärioikeistoa? Vastaus on yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ja ihmismielen halu konkretisoida uhkia. Jo raamatun vanhassa testamentissa tunnettiin uhrattava syntipukki. Ihmisessä on syntyperäinen mekanismi, jossa asiat pitää voida konkretisoida ja nähdä omin silmin. Kun uutisissa kerrotaan ulkomaalaisten tekemistä rikoksista, niin vaikka Suomessa on valkoihoisia ulkomaalaisia enemmän kuin värillisiä, niin populisti osoittaa lähintä värillistä ihmistä, oli hän syntyperäinen Suomalainen tai ei. Kun uutisissa puhutaan ettei hoitajamitoitus riitä vanhusten ihmisarvoiseen hoitamiseen, niin populisti sanoo että asia pitää korjata, mutta toisella suulla vastustaa samalla kaikkea verotusta, jolla korjaus voitaisi rahoittaa. Kun uutisissa kerrotaan ilmastonmuutoksesta jota ei voi paljain silmin nähdä tässä ja nyt, niin populisti kertoo sinulle, ettei sitä ole olemassa eikä päästörajoituksia tarvita, vaikka maapallon ilmakehä on rajaton ja kaikkien yhteinen, ja samaan aikaan aavikoituminen etenee muualla päin maailmaa ja maa muuttuu hedelmättömäksi. Tosiasiassa ilmastonmuutokselle ystävällinen teknologia ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, sillä esim. Kokkolan suurteollisuusalueen ympärillä ennen puut kuolivat keltaisina pystöön, tänä päivänä ne ovat taas vihreitä ja tehtaat vain laajenevat entisestään.

Syrjäseutujen ihmiset pelkäävät kaupungistumista, koska se rapauttaa maaseutujen veropohjaa ja palveluita, johtaa kuntaliitoksiin ja vie päätöksen teon kauemmaksi ihmisestä itsestään. Tämä on maailmanlaajuinen kehityskulku, jossa ihmiset muuttavat töiden, palveluiden ja parempien mahdollisuuksien perässä. Kaupungistuminen saa syrjäseudut äänestämään mitä tahansa valtapolitiikkaa vastaan, ja toimii on yhtenä populismin merkittävimpänä ruokkijana.

Populismin äärimmäinen huipentuma on kiistää kaikki mitattavissa ja todennettavissa oleva tosiasiallinen faktatieto. Tämä kehityskulku on suoranainen uhka demokratialle, jossa päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.

 

Kuka hyötyy populismista?

Jos emme pelkotilojen vuoksi tunnusta jokaisen jakamatonta ihmisarvoa, hyväksymme eriarvoisuuden yhteiskunnassamme, joka johtaa väistämättä tuloerojen kasvuun. Ne tahot jotka parhaiten kykenevät kanavoimaan ihmisten pelkotilat omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi, voittavat vaalit. Kun pelko jostain asiasta valtaa ihmisen mielen, ei hän näe enää mitään muuta ja yhtäkkiä kaikkiin asioihin näyttäisi olevan loogisin ratkaisu poistaa pelon kohde. Pelokkaita ihmisiä on helppo hallita. Meidän ei tarvitse katsoa kuin edeltävää neljää vuotta, edellistä hallituskautta, arvioidaksemme sitä, että kuka populismista hyötyy. Ne ovat aina ne, joilla on jo lähtökohtaisesti enemmän kuin muilla. Hyväosaisten pärjääminen maailman kaaoksessa on todennettavissa jo pelkästään Kokoomuksen kannatusta seuraamalla. Se on kuin viinipullon korkki vedessä, joka aina nousee samalle tasolleen. Rikkaiden puolue kun pärjää maailman kaaoksessa, koska maailman kaaos ei koske rikkaita ja hyväosaisia. He selviävät omaisuutensa, koulutuksensa ja eliittikontaktiensa kautta aina, koska niin he ovat aina ennenkin selvinneet.

 

Kuka häviää populismissa?

Jos rikkaat ja hyväosaiset hyötyvät populismista, niin vastaavasti heidän vastakohtansa, köyhät ja huono-osaiset häviävät eniten. Näiden välissä oleva, pelolla johdettava keskiluokka, toimii populismin moottorina, vaalien kautta. Me teemme sen ihan itse. Hyvät toverit, me keskiluokka, me teemme tämän ihan itse.

Populistiset liikkeet tekevät kuitenkin viimekädessä aina omien kannattajiensa vastaista politiikkaa tarjoamalla maailman kaaokseen ratkaisuja, jotka eivät toimi. Kun palkansaaja äänestää populistia, heikkenee samalla työväenliikkeen voima ja katoaa solidaarisuus.

Tähän on kuitenkin vastalääke. Työväenluokan, eli kaikkien palkansaajien, sivistys ja valistus. Me joudumme palaamaan entistä enemmän takaisin työväenliikkeen alkujuurille, antamaan vaihtoehtoista tietoa markkinataloutta toitottavan median hegemonialle. Meidän tulee kertoa enemmän päätöksien vaikutuksista palkansaajalle itselleen. Meidän tulee siis entistä enemmän ottaa tulevaisuudessa poliittisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin asioihin. Meidän on pakko saada viestiämme läpi muissakin medioissa, kuin vain omissa viestintäkanavissamme. Olemme altavastaajia mediapelissä, mikä on sinänsä hämmästyttävää, koska olemme äärimmäisen osaava ja pätevä asiantuntijaorganisaatio. Tarvitsemme lisää ulostuloja varsinkin ”rauhan aikana”, eikä pelkästään lakkojen aikana.

Arvoisa puheenjohtajisto. Esitän että alamme tekemään enemmän ja räväkämmin politiikkaa selkeillä ulostuloilla ja selkeillä tavoitteilla, joiden takana on selkeitä faktoja ja selkeää tietoa siitä, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan jäsenen käteen jääviin tuloihin ja konkreettisiin etuihin!

Tätä täytyy alkaa jokaisen liiton tekemään, eikä pelkästään SAK:n. Jos tässä olemme riittävän räväköitä ja aloitteellisia, niin jäsenemme alkavat paremmin hahmottamaan oman asemansa tässä yhteiskunnassa.

Hyvät toverit. Taistellaksemme populismia ja fasismia vastaan, tarvitsemme yksinkertaistettua vastaideologista vastatietoa!

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019#comments Fasismi Keskiluokka Politiikka Populismi Teollisuusliitto Tue, 21 May 2019 15:10:08 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019
Arvopohja on tärkein http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein <p>Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä &quot;arvopohjaan&quot;. Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä &quot;asioihin&quot;. Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä &quot;asioihin&quot; arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.</p><p>Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.</p><p>Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain &quot;asioista&quot;, valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.</p><p>Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.</p><p>Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain &quot;keskittyä asioihin&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä "arvopohjaan". Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä "asioihin". Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä "asioihin" arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.

Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.

Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain "asioista", valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.

Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.

Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain "keskittyä asioihin".

]]>
0 http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein#comments Arvopohja Hallitusneuvottelut Perussuomalaiset Politiikka SDP Tue, 21 May 2019 11:35:16 +0000 Petri Levola http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein
Politiikan skitsot kiemurat http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat <p>Politiikka on jännä laji, sillä siellä on niin skitsoja juttuja joihin kukaan ei puutu, vaikka pikkuasioihin kaikki puuttuisivatkin. Esimerkiksi Suomessa on meidän pintalastamme suota noin kolmannes ja soistamme noin puolet on ojittamattomia ja koskemattomia.</p> <p>Nyt sitten on niin, että noita ojittamattomia ja koskemattomia soita ei lasketa meille hiilinieluiksi, vaikka ne nielevät hiiltä lähes yksityisautoilumme päästöjen verran. Aika skitsoa minusta, kun yksikään meppiehdokkaamme ei tätä puolta hiilinieluista tuo esille???</p> <p>Politiikassa on muitakin skitsoja juttuja, kuten&nbsp; äärioikeiston syytteleminen venäjämielisyydestä, ennen oli oikeisto länteen päin kallellaan ja vasemmisto dikkaili itään, nykyisin äärilänsi kumartaa itään, aika skitsoa.</p> <p>Myös demokratiasta on tullut nykypolitiikassa skitsoa katseltavaa. Jokaisen vaalien jälkeen kun saadaan jonkinlainen vaalitulos. Ennen vaalivoittaja valitsi kahdesta suuresta toisen hallituskumppaniksi ja sirpalepuoleilla tilkittiin jos enemmistöön ei muuten päästy. Nykyisin vaalitulos voi muokkautua niin, että suurin voi koota joukkueensa pelkistä sirpaleista ja kutsua hallitustaan enemmistöhallitukseksi, vaikka kansan äänestämät kaksi kolmasosaa vaalivoittajista on oppositiossa.</p> <p>Meppivaalit ovat kalkkiviivoilla, mutta mitä meppiehdokkaat ovat sanoneet tai luvanneet. Olenko minä ainoa joka ei ole kuullut yhdenkään ehdokkaan nousevan kritiikissään edes omalle tasolleen. Missä on eurovaalien kesukustelujen taso, kun kukaan ei nouse toistaan paremmaksi, siellä ovat ehdokkaat yhtä massaa. Eija-Riitta Korholakin on pudonnut muiden tasolle, on mietittävä kannattaako mennä äänestämään lainkaan?</p> <p>Harvinaisen omahyväistä on eurovaaliehdokkaiden ulostulot, eli kaikilla menee vaalijuna niin lujaa, että oikeat asiat jäävät huomiotta, eli 56 tuhannen neliökilometrin suot ovat unohtunet luonnontilaan. Eikä Suomen poliittinen johto näe aihetta nostaa asiasta meteliä, vaikka lihan syöntiä ollaan kyllä paheksumassa koko rintaman mitalla.</p> <p>Suomi on maailman kuudenneksi soistuneen maa, joka on vähiten korruptoitunut. Miten helvetin huonosti muualla maailmassa on asiat kun meillä poliittiset puusilmät eivät näe tuhansien kuutioiden hiilinielua, koska eivät puhu niistä mitään? Mutta puhuvat kyllä jo ojitettujen soiden mahdollisesta luonnontilaistamisesta. Kun ne sitten kovalla rahalla luonnontilaistetaan ei niitä enää lasketa hiilinieluiksi, koska luonnontilaista suota ei lasketa hiilinieluksi nyttenkään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikka on jännä laji, sillä siellä on niin skitsoja juttuja joihin kukaan ei puutu, vaikka pikkuasioihin kaikki puuttuisivatkin. Esimerkiksi Suomessa on meidän pintalastamme suota noin kolmannes ja soistamme noin puolet on ojittamattomia ja koskemattomia.

Nyt sitten on niin, että noita ojittamattomia ja koskemattomia soita ei lasketa meille hiilinieluiksi, vaikka ne nielevät hiiltä lähes yksityisautoilumme päästöjen verran. Aika skitsoa minusta, kun yksikään meppiehdokkaamme ei tätä puolta hiilinieluista tuo esille???

Politiikassa on muitakin skitsoja juttuja, kuten  äärioikeiston syytteleminen venäjämielisyydestä, ennen oli oikeisto länteen päin kallellaan ja vasemmisto dikkaili itään, nykyisin äärilänsi kumartaa itään, aika skitsoa.

Myös demokratiasta on tullut nykypolitiikassa skitsoa katseltavaa. Jokaisen vaalien jälkeen kun saadaan jonkinlainen vaalitulos. Ennen vaalivoittaja valitsi kahdesta suuresta toisen hallituskumppaniksi ja sirpalepuoleilla tilkittiin jos enemmistöön ei muuten päästy. Nykyisin vaalitulos voi muokkautua niin, että suurin voi koota joukkueensa pelkistä sirpaleista ja kutsua hallitustaan enemmistöhallitukseksi, vaikka kansan äänestämät kaksi kolmasosaa vaalivoittajista on oppositiossa.

Meppivaalit ovat kalkkiviivoilla, mutta mitä meppiehdokkaat ovat sanoneet tai luvanneet. Olenko minä ainoa joka ei ole kuullut yhdenkään ehdokkaan nousevan kritiikissään edes omalle tasolleen. Missä on eurovaalien kesukustelujen taso, kun kukaan ei nouse toistaan paremmaksi, siellä ovat ehdokkaat yhtä massaa. Eija-Riitta Korholakin on pudonnut muiden tasolle, on mietittävä kannattaako mennä äänestämään lainkaan?

Harvinaisen omahyväistä on eurovaaliehdokkaiden ulostulot, eli kaikilla menee vaalijuna niin lujaa, että oikeat asiat jäävät huomiotta, eli 56 tuhannen neliökilometrin suot ovat unohtunet luonnontilaan. Eikä Suomen poliittinen johto näe aihetta nostaa asiasta meteliä, vaikka lihan syöntiä ollaan kyllä paheksumassa koko rintaman mitalla.

Suomi on maailman kuudenneksi soistuneen maa, joka on vähiten korruptoitunut. Miten helvetin huonosti muualla maailmassa on asiat kun meillä poliittiset puusilmät eivät näe tuhansien kuutioiden hiilinielua, koska eivät puhu niistä mitään? Mutta puhuvat kyllä jo ojitettujen soiden mahdollisesta luonnontilaistamisesta. Kun ne sitten kovalla rahalla luonnontilaistetaan ei niitä enää lasketa hiilinieluiksi, koska luonnontilaista suota ei lasketa hiilinieluksi nyttenkään.

]]>
11 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat#comments Politiikka Tue, 21 May 2019 04:10:46 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat
Onnemme osingonjakajat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat <p>Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska&nbsp; seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.</p><p>Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut&nbsp; aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.</p><p>Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja&nbsp; yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.</p><p>Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset&nbsp; ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.</p><p>Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.</p><p>Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat &quot;pakko&quot;&nbsp; ja &quot;talkoot&quot;. Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska  seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.

Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut  aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.

Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja  yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.

Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset  ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.

Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.

Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat "pakko"  ja "talkoot". Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.

 

 

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat#comments Etujen ajaminen Leikkaukset Politiikka Mon, 20 May 2019 12:54:25 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat
Vasemmistoliitto vaatii: älkää myykö valtion omaisuutta kuten me myimme! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto pani Säätytalolla kovan kovaa vastaan. Puolue haluaa estää, ettei kukaan enää myy valtion omaisuutta niin paljon kuin se itse Lipposen sateenkaarihallituksen ja Kataisen-Stubbin sixpackhallituksen apupuolueena. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html</a> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme#comments Hallitusneuvottelut 2019 Li Andersson Politiikka Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:48:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Periaatteellinen kynnyskysymys http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys <p>Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa &quot;kynnyskysymys&quot;. Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä,&nbsp;</p><p>Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia.&nbsp;</p><p>Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?</p><p>Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.</p><p>Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.</p><p>Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto.&nbsp;</p><p>Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli.&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa "kynnyskysymys". Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä, 

Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia. 

Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?

Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.

Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.

Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto. 

Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli. 

Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.

 

 

]]>
29 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys#comments Kotimaa Eurovaalit Politiikka Vaalit Yrityselämä Sat, 18 May 2019 05:15:41 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys
Törkeää vaalipropagandaa http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa <p>Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!

www.youtube.com/watch?v=rG6jBT18YOE

]]>
40 http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa#comments Eurovaalit 2019 Politiikka Fri, 17 May 2019 15:27:39 +0000 Erkki Johansson http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
1 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:03 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:02 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:00:58 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia