*

Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Teollisuus

Nykyinen ihmiskunta ei ole elätettävissä ilman teollisuutta ja tehomaataloutta

Artikkelin ohessa esitetyistä kuvista ylin, jossa kuivaa peltoa kynnetään Afrikassa, on otettu tämän päivän Helsingin Sanomien (13.02) sivulta ja kaksi alempaa kuvaa yleiskaava.fi-sivuston mainostaman Urban Boulevards-opiskelijoiden näyttelystä. Ylin kuva esittää siis tyypillistä tilannetta kehitysmaassa ja kaksi alinta ovat, sikäli kun niillä tarkoitetaan sitä, miltä kaupungin pääväylien olisi tulevaisuudessa tarkoitus näyttää, jonkinlaisia esimerkkejä pohjoiskorealaisesta tai kylmän sodan aikaisen Albanian dystopiasta.

Kuinka arvokkaita ovat Suomelle yli puoli miljoonaa työpaikkaa?

Työn uudet muodot puhuttavat paljon ja olen itsekin niistä kirjoittanut. On seksikkäämpää päivittää Instagramiin kuva MacBookista ja höyryävästä lattekupista katukahvilassa kuin hitsipillistä ja kuulosuojaimista tehtaassa tai telakalla. Suuri osa suomalaisista kuitenkin ansaitsee palkkansa suorittavasta työstä. Varma ja säännöllinen toimeentulo on työsuhde-eduista toivotuin. Mitä näille työpaikoille kuuluu vuoden 2016 Suomessa? Valitettava totuus on, että ei kovin hyvää.  

Kasvavan tuotannon alusta kasvuyrityksille

Suomen taloudellinen menestys on aina nojannut pohjimmiltaan kahteen asiaan, hyvään insinöörityöhön ja rautaiseen valmistusosaamiseen. Koneiden ja laitteiden valmistusosaaminen ja hyvien konepaja yms. käytäntöjen hallitseminen mahdollisti niin metsäteollisuuden, telakoiden kuin Nokiankin nousun alansa huipulle. Heikkoutemme on puolestaan ollut innovatiivisten tuotteiden kehittäminen, yrittäjyys ja markkinointiosaaminen.

Teollisuus ei pelasta maata työttömyydeltä

Teollisuuden työtunnit ovat trendinomaisesti laskeneet 35 vuotta. Samaan aikaan tuotosten määrä on kasvanut, kunnes 2012 putosimme pitkän ajan trendinkin kyydistä. Yksityiset palvelut eivät juuri työllistä lisää.

 

Miksi elvytys ei toiminut?

Professori Pertti Haaparanta totesi kaikkien olevan väärässä: puolueet, järjestöt, EU. Kaikki. Siinä ei ole uutta. Väärässähän ne ovat. Viemällä ihmisiltä rahat valtion menoja vähentämällä piti saada ihmisille enemmän rahaa ja siten talous kasvuun. Ei onnistunut. Jokin kumma kaavassa tökki.

 

Haetaan sijoittajaystävällisempiä päätöksentekijöitä

Otsakkeen mukaisesti nyt on käynnissä kaikkien aikojen rekrytointi määräaikaiseen pestiin Suomen valtiolle. Kevään vaaleissa tullaan valitsemaan kansanedustajiksi ehdokkaita, joiden tiedonhallinta- ja tietojenkäsittelykyky ratkaisee paljolti sen, millä tavoin esimerkiksi heikommassa asemassa olevien kansalaisten asioita kyetään ratkaisemaan nyt ja tulevaisuudessa.

Vihreää kultaa

Osallistuin tiistaina 13.1. Metsäteollisuus ry:n järjestämään iltaan Westas Raunion sahalla Koskella. Ilta oli tarkoitettu varsinais-suomalaisille kansanedustajaehdokkaille. Paikalle oli ehtinyt lisäkseni neljä ehdokasta.

Suomen kivijalan, metsäteollisuuden julkikuva on viime vuosien aikana kehittynyt auringonlaskun alaksi. Mielikuvat johtunevat tehtaiden ja linjojen sulkemisista. Teollisuudenalana metsäteollisuus kuitenkin elää ja voi hyvin - toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Kiinalaisten palkat ohi suomalaisista 2025

Kiinalaisen teollisuustyöntekijän palkka on vuodessa 46.431 yuania (6072 euroa). Suomalainen teknologiateollisuuden työntekijä tienaa 15,18 euroa tunnissa ja vuodessa 1708 työtunnin jälkeen 25 927 euroa.

JULKINEN SEKTORI EI PELASTA TEOLLISUUTTA JA VIENTIÄ

Pirkanmaan 15.10.2014 julkistettu talouskatsaus on surullista katsottavaa. Vuosimuutos vuoteen 2013 on positiivinen vain metsäteollisuudessa, kun suurimmat vientiveturit, teknologiateollisuus sekä kemikaalit ja kumi, laskivat reippaasti. Viennin kokonaistappio 2,7 %  on rahassa mitattuna n. 170 miljoonaa. Teollisuuden alat ovat maan talouden kannalta tärkeimpiä toimialoja ja varsinkin vientivetoisella Pirkanmaalla suunta on huolestuttava.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä