*

Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen talous ja työllisyys

Maksuton varhaiskasvatus

Suomen talouden kasvun edellytys on työllisyyden parantaminen. Työllisyyden edistämiseksi on tehtävä reiluja tekoja, alentaa kannustusloukkuja ja madaltaa työhön hakeutumisen esteitä. Yksi tällainen on päivähoitomaksujen alentaminen tai poistaminen, joka tämän hallituksen olisi toteutettava maksujen korotuksen sijaan.

Tuottavuuden kasvuun vaihtoehtoja

Politiikan satalta on saatu kuulla puheita,  tuottavuuden kasvun parantamisesta. Mutta millä keinoin päästään tuohon tavotteeseen on monia eri teitä. Nyt meillä on tehty Kiky sopimus, missä palkkoja alennetaan ja työaikoja pidennetään, sekä eläkkeelle pääsyn ikää aina vaan nostetaan. On leikattu eläkkeiden tasoa eläkeindeksileikkurilla. joka on vienyt suuren osan suurten ikäryhmien eläkkeistä, eli kulutuksesta pois.

Työllisyysasteen karmaisevien nostokeinojen piilotavoitteisiin yhdistyvyydestä

Työllisyystavoitteiden saavuttamispyrkimykset ovat sitä järkevämpiä, mitä kohdennetummasta ryhmästä on kyse, mutta kun sillä tarkoitetaan kaikenlaisia ei-työllisiä, pyrkimyksistä viestiminen muuntuu lässytykseksi, minkä voi antaa anteeksi kertaluonteisena heittona haastattelutilanteessa, mutta kun työllisyysasteen nostamisesta tehdään tavoite, jota pitää tavoitella uhkauksin, painostuksin ja ilman laaja-alaisille ja yksityiskohtaisille yksilökohtaisille arvioinnille sijaa jättämättä, on syytä käydä läpi kysymyksiä kuten:

Yrittäjyyspaketti on hyvä alku

Kauan kaivattu yrittäjävähennys tulee voimaan ensi vuoden alusta. Toiminimille ja henkilöyhtiöille suunnattu yrittäjävähennys antaa verokannusteita erityisesti pienyrityksiä ajatellen. Hallituksen yrittäjyyspaketilla panostetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat suuresta osasta uusia työpaikkoja. Myönteistä on myös se, että mikroyritykset saavat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Suomi! Syvemmälle suohon, mars!

Hallitus esitti tiistaina kolmen ministerin voimalla (Rehn, Lindström, Toivakka) oman työllisyys- ja yrittäjyyspakettinsa, jolla se tavoittelee seuraavan kolmen vuoden aikana 110 000 uutta työpaikkaa sekä vuosittaisen 10 miljardin euron kestävyysvajeen selättämistä.

Älkää antako TEM:n pilata starttirahauudistusta!

Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi tänään hallituksen työllisyys- ja yrittäjyyspaketin esityksistä. (Linkki: http://www.hs.fi/politiikka/a1460426346251?ref=hs-prio-C1) Ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan, pyllistettäköön virtuaalisesti kaavaillulle "työnäytepalvelulle", jonka puitteissa työttömien olisi mahdollista tehdä työtä ilmaiseksi yrityksissä. Jumalauta! Kuka näitä ideoi? Ovatko sotien jälkeisten "lapiolinjojen" kehittäneet innovaattorit ja ajatusten tonavat edelleen Työ- ja elinkeinoministeriön palkkalistoilla?

 

Pk-yritysten vaikutukset työllisyyteen löivät ällikällä

Kävin eilen Stadissa etsimässä kolmijalkaista jakkaraa. Erottajalla vastaan käveli entinen naapurini Bo Hager. Poikkesimme kahvilaan ja puhuimme taloudesta, kuten yleensä. Bo ihmetteli uutista, jonka mukaan Suomeen syntyneistä uusista työpaikoista...

"Vuosien 2001–2012 välillä... pk-yritysten osuus oli peräti 92,5 prosenttia."

http://rohkeasuomi.fi/2014/10/pk-yritykset-suomen-johtotahtena/

Yrittäjävähennyksestä vauhtia ja kannusteita Suomen talouteen

Yhteiskuntasopimus uhkaa vesittyä ja tilalle on tulossa laiha sopimus työmarkkinajärjestöjen kesken. Suomi kaipaa ripeitä talousuudistuksia ja kannusteita, eikä vanhalla keskitetyllä tiellä saavuteta riittäviä tuloksia. Yritysten pääomapako vie työpaikkoja rajojemme ulkopuolelle, erityisesti Viroon. Hyviä tavoitteita työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi on kuihtunut hallituksen keinovalikoimasta pois ammattiliittojen painostuksesta ja EK jatkaa suuryritysten etujen ajajana.

Mistä yhteiskuntasopimuksessa pitäisi sopia?

Maailmalla käydään jälleen vilkasta keskustelua robotisaatiosta. Tällä kertaa työllisyyteen kohdistuvat uhat nähdään niin suurina, että niiden hallitsemiseksi tarvitaan kokonaan uudenlaista yhteiskuntapolitiikkaa. Suomi on tässä murroksessa ensisijaisesti häviäjän asemassa. Itse asiassa kriisimme on muodostunut niin syväksi, ettei meille jää enää juuri muita vaihtoehtoja kuin pyrkimys radikaalien muutosten toteuttamiseen. Tämä tosiasia tulisi ottaa myös hallituksen havittelemien yhteiskuntasopimusneuvottelujen lähökohdaksi.

Kaikista meistä ei tule siansaksaa puhuvia kielinaisia

Olen tässä viettänyt viime aikoina hiljaiseloa blogissani. Ei sillä, että aiheista olisi ollut pulaa, vaan on ollut sellainen etsikkoaika käynnissä. Pohdintaa siitä, mikä aihe olisi kiinnostava ja mistä olisi hyödyllistä kirjoittaa. Turvapaikkakriisistä saisi vaikka tuhatsivuisen opuksen aikaiseksi, mutta olisko jotain muuta, mistä avata sanaisan arkkunsa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä