*

Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Digitalisaatio

WEF: Tehkää kaupungeista älykkäitä, jotta ylipäänsä voimme selvitä hengissä

World Economic Forum totesi terävästi: Kaupungeista täytyy tehdä älykkäitä, jotta ylipäänsä voimme selvitä hengissä. 

Ai miten niin?

Älykkäiden kaupunkien kehittäminen mahdollistaa sen, että maapallo kestää kun 2050 mennessä 3 miljardia uutta ihmistä syntyy ja muuttaa kaupunkeihin.

Hyvät, pahat, rumat ja digitalisaatio.

Elokuvassa Hyvät, Pahat ja Rumat keskitytään kolmen päähenkilön profiileihin. Hyvä on henkilöhahmo nimeltään Blondi, joka myös miehenä ”vailla nimeä” tunnetaan. Paha on palkkatappajana kunnostautunut ”enkelisilmä” ja Ruma on Blondin avustajana toimiva Tuco Benedicto.

Elokuvan alkua luonnehtii kenties parhaiten se kuinka Blondi ja Tuco huijaavat virkaatekeviä ihmisiä ja tekevät näin rahaa.

Mobiili city-opas, onko jo käytössä jossain?

Milloin joku kaupunki Suomessa havahtuu siihen tosiasiaan, että missään kunnassa ei ole käytössä kätevää mobiilisovellusta, jonka avulla voisi navigoida kaupungilla ex tempore -mielellä?

Idean alku!

Tämän city-navigaattoriaplikaation arvo ideana perustuu siihen, että moni kaupungin asukas tai varsinkin turisti käy itse asiassa kaupungilla muuten vaan kiertelemässä ja katselemassa paikkoja ja mahdollisia tapahtumia.

Perusidea!

Digi- ja somenatiivien tulevaisuus?

Tietokirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen totesi kerran, että ihmisiä ohjeistetaan tietoturvan kanssa niin tarkkaan, että näitä ohjeita on käytännössä vaikea, jos ei mahdoton noudattaa. Siispä ihmiset rupeavat fuskaamaan. Joka meistä ei ole fuskannut, heittäköön sen ensimmäisen kiven.

Robottiveroesitykset ovat halpaa populismia!

En ymmärrä robottiveroa, mutta liikevoittoveroja voisi nostaa, jos liikevoittoja ei käytetä riittävästi yrityksen jatkuvuuden kehittämiseen. Nykyään on vallalla monella yrittäjällä maksimoida oma pääoma ja se on vääränlaista ja jossain määrin jopa yhteiskuntaa turmioon vievää ajattelua. Pitäisi kannustaa yrityksiä investoimaan rutkasti tulevaisuuteen. Liikevoittoprosentin kasvaessa yli 5 prosentin yrityksen pitää tajuta, ettei sitä kaikkea ole varaa hassata pankkibisneksen kaltaisesti osaakkeenomistajille, vaan pitäisi ajatella insinöörimäisesti yrityksen tulevaisuutta!

EU yllättää - suoraa rahallista hyötyä suomalaisille!

EU-direktiivit tai yhteistyöhankkeet eivät useinkaan aiheuta sopntaaneja riemunkiljahduksia tai tunnetta siitä, että ”en malta odottaa” tuon päätöksen toteutumista. Nyt aiheuttaa.

Yle uutisoi EU-rahoitteisen Verkkojen Eurooppa –hankkeen vaiheista. Uutisessa kerrottiin, että ensi kesästä lähtien suomalaisella sähköisellä reseptillä voi ostaa lääkkeitä Virosta. Vuonna 2019 eResepti toimii myös Ruotsissa ja myöhemmin mahdollisesti jopa koko Euroopan laajuisesti.

Tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka -teknoihmisyyttä keinotekoisesti

Tänään kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta, tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis 0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.

Millaisen markkinan luo digitalisaation edistyminen?

Kaikki tiedämme, että automaatiotekniikka on vienyt satojatuhansia työpaikkoja suomalaisesta teollisuudesta. Automaatio ja robotiikka ovat jo vuosikymmeniä sitten alkaneet muuttaa yhteiskuntamme elinkeinorakennetta. 

Ennen hyvin työvoimavaltainen teollisuus tulee toimeen nykyään reilun 11 prosentin työvoimalla kaikista työssäolevista suomalaisista eli noin 250000 työntekijällä. Tilastokeskuksen työllisten tilastoinnin mukaan teollisuudessa oli vielä vuonna 2007 työssä 397445 työntekijää ja vuonna 2015 enää 288991 työntekijää.

Tekoälyaika on alkanut, pelottaako?

Tekoäly pitäisi ensinnäkin määritellä oikein, eikä vetää tekoälyn alle kaikkia älykkäitä järjestelmiä. Onhan automaatiotekniikan piirissä ollut sähköistä ohjaustekniikkaa jo kohta puoli vuosisataa yleisessä käytössä. Nyt kun sähköinen ohjaustekniikka on tulossa yhteiskunnan julkiselle sektorille ja muutenkin lähelle kaikkia kansalaisia, niin ollaan alettu puhua yleisesti tekoälyn aikakaudesta. Itse en pidä järjestelmää tekoälyllä varustettuna, jos se ei kykene vähintään itsenäiseen ongelmanratkaisuun. 

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa

Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.

 

Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?

 

Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä