(Mielipidekirjoitus on julkaistu Hufvudstadsbladetissa 12.12.2011)
Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen asevelvollisuusjärjestelmän
täytyy tarjota jokaiselle miehelle ja naiselle mielekäs palvelustehtävä. Asepalveluksen
osalta tämä vaatimus pääsääntöisesti täyttyy, mutta siviilipalveluksessa
tilanne on surkea.
Tampereella järjestetty
Perussuomalaisten yhdeksäs puoluekokous oli minulle se ensimmäinen.
Näin on usean jäsenemme laita, sillä suurin osa on tullut mukaan
viimeisen kahden vuoden aikana. En näe sitä heikkoudeksi, vaan
vahvuudeksi – Perussuomalaiset on tuonut politiikan takaisin
politiikkaan. Se saa ihmiset kiinnostumaan. Viimein Suomen
näivettäneelle konsensukselle on vaihtoehto.
Pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ovat
EU-uskovaisuuden totiset kasvot. Yhteiseksi mantraksi on otettu vastuun
kantaminen, vaikka Portugali-tukipaketti on vastuun pakoilua.
Valtiojohto ohjaa kansaa nyt pelolla, vaikka kyseessä ei ole euron, vaan
ranskalaisten ja saksalaisten suurpankkien epätoivoinen pelastusyritys –
veronmaksajien piikkiin. Tavoitteena on pysyvän vakautusmekanismin myötä
luoda edellytykset Euroopan liittovaltion yhteinäiselle talous- ja
Neuvostoliiton utopia kaatui omaan mahdottomuuteensa. Vasemmisto
kautta Euroopan on ottanut uudeksi kiintotähdekseen
monikulttuurisuuden, ajatuksen eri kulttuurien toisiaan rikastavasta
yhteiselosta yhden valtion sisällä.
Euroopassa vallalla oleva
kulttuurirelativismi on antanut pikkusormen kulttuureille, joiden
arvot eivät vastaa länsimaista oikeustajua sekä eurooppalaisia
kristillisestä etiikasta ja antiikin filosofiasta kumpuavia arvoja.
Raimo Ilaskivi (HS Mielipide 1.7.) haluaisi mielenosoittajat pois eduskuntatalon portailta, koska se on häiritsevää painostusta. Poliisi ohjeisti pitämään ilmoittamani mielenilmauksen eduskunnan portaiden keskitasanteen alapuolella, mutta sopivassa määrin häiritsevä painostus on onnistuneen mielenilmauksen merkki. Kansanedustajia tapaisi eduskuntaa luotettavammin vain Café Strindbergin terassilla.
Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista ei ottaisi lisää maahanmuuttajia (HS 15.3.). Tutkimus ei todellisuudessa paljasta sitä, ovatko asenteet muuttuneet tiukemmiksi tai sallivammiksi. Jonkin mielipiteen yleisyys vastaajien keskuudessa ei ole sama asia kuin mielipiteen voimakkuus. Jos joku ei halua Suomeen lisää maahanmuuttajia, hän ei välttämättä ole voimakkaasti sitä mieltä.
Asiasta pitäisi kysyä: "Suhtaudun maahanmuuttajiin a) erittäin myönteisesti, b) jokseenkin myönteisesti, c) ei myönteisesti eikä kielteisesti" ja niin edelleen.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsilta kysyttiin (HS Kuukausiliite 2/10), miksei maahanmuutto voi olla lähtökohdiltaan itsekästä Yhdysvaltain ja Australian tapaan. Thorsin mukaan nuo maathan ottavat kymmeniä tuhansia ihmisiä! Thors jättää taitavasti huomioimatta sen, että Yhdysvalloissa asuu 308 miljoonaa ja Australiassa 22 miljoonaa ihmistä eräissä pinta-alaltaan maailman suurimmissa valtioissa.
Minua haastateltiin Yle X:n Tänään-ohjelmaan, joka alkoi klo 10. Haastatteluni oli n. klo 11:20 ja se on nyt kuunneltavissa YouTubesta. Aiheena on kielipolitiikka. Mielestäni Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen.
Aihetta ja haastatteluani voi kommentoida tänne vapaasti. Vastailen mielelläni kysymyksiin. Suosittelen myös lukemaan aiempia kirjoituksiani koskien kielikysymystä.