Peliala on Suomen uusi Nokia
Teknologiateollisuuden kaksi puhutuinta asiaa ovat olleet Angry Birds ja Nokia. Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja leikkaa suomalaista tuotantoaan, mutta samaan aikaan espoolaisen pelikehittäjän Rovion iPhonelle suunnittelemista vihaisista linnuista on tullut ilmiö.
Peliala on jo nyt taloudellisesti maamme merkittävin kulttuurivientiala. Suomessa on noin 65 pelialan yritystä, joista 15 syntyi viime vuoden aikana. Suomalaisten pelinkehittäjien liikevaihto ylitti viime vuonna 100 miljoonan euron rajan. Kasvuvauhti ei ole pysähtynyt edes taantuman aikana. Liikevaihdon kasvu oli vuosina 2004-2008 16,8 prosenttia, mikä ylitti neljällä prosentilla maailmanmarkkinan kasvun.
Vuonna 2010 pelejä myytiin Suomessa 108,6 miljoonan euron arvosta, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aktiivisia pelaajia on Suomessa yli 1,6 miljoonaa ja keski-ikä on 30 vuotta (HS 13.2.). Yli yhdeksänkymmentä prosenttia pelinkehittäjien tuotannosta menee kuitenkin vientiin.
Suomessa on kaksi selkeää pelialan keskittymää – pääkaupunkiseutu ja Oulu. Jälkimmäisessä ei vielä neljä vuotta sitten ollut yhtään peliyritystä, mutta nykyään ala työllistää yli sata henkeä. Kokonaisuudessaan peliala työllistää Suomessa yli 2000 ihmistä. Työpaikoista valtaosa on syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana.
Koulutukseen hakijoita on joka vuosi ollut noin kuusi kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja. Kokeneita työntekijöitä on täytynyt hankkia ulkomailta, vaikka tietotaitoa olisi myös kotimaassa. Suomalainen vahva ohjelmointiosaaminen kumpuaa tietotekniikan harrastajien suuresta määrästä ja perinteikkäästä demoskene-alakulttuurista. Pelialan työ vaatii korkeaa osaamista, jota on erittäin vaikea ulkoistaa halvemman työvoiman maahan. Suomen pelialan keskuksen Neogamesin mukaan työvoimapula on alan suurin yksittäinen kasvun este. Vuosittainen tarve olisi 200-300 valmistuvaa henkilöä.
Päättäjät ja virkamiehet eivät tunne tai ymmärrä pelialan potentiaalia. On kuin suomalainen olisi ohjannut yhden Hollywoodin suurimmista kassamagneeteista, mutta Suomessa häntä ei tuntisi kukaan. Pelialalle tulisi luoda sen erityisluonteen ja vaatimukset huomioiva rahoitusmalli. Lähtökohtana tulisi olla tuotteen oikeuksien säilyminen kotimaisessa omistuksessa. Oikeuksia voitaisiin käyttää rahoituksen takuuna ja markkinoinnin rahoitus on myös huomioitava. Toimenpiteet tarkoittaisivat miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien panostusta tuotteesta ja sen alustasta riippuen. Ala tarvitsisi myös aloittaville yrityksille suunnattua erikoistunutta neuvontaa markkinointiin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvissä asioissa.
Suomi ponnisti vaurauteen puun, paperin ja puhelimien avulla (HS 20.2.). Suomella on kaikki eväät pelialan suurvallaksi. Neljäs p on löytynyt – peliala on ”Suomen uusi Nokia”.
Järjestän yhdessä Sanna Lauslahden (kok) ja Jyrki Kasvin (vihr) kanssa seminaarin pelialan tulevaisuudesta pe 8.4. klo 18-20. Paikkana on Espoon Entressen kirjasto. Tervetuloa!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Katselin juuri, että pilvipelaaminenkin on itseasiassa "lähtöisin" Suomesta (G-cluster). Gaikai ja Onlive ovat aika mielenkiintoisia juttuja.
Kyllä niitä pelialan potentiaalia ja realiteetteja tuntevia päättäjäehdokkaitakin on ;)
"Koulutukseen hakijoita on joka vuosi ollut noin kuusi kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja."
Ei mikään ihme, kun koulutusta ei juuri ole. Peliohjelmoinnin saralta AMK- ja yliopistotasolla ei tule mieleen muuta varteenotettavaa kuin KAJAK, joka onnistuu vetämään kiitettävän määrän porukkaa keskelle korpea.
Juurikin näin. Esimerkiksi tietotekniikan insinöörejä ja tradenomeja koulutetaan pilvin pimein, mutta pelien teknisistä erityispiirteistä johtuen ei nykyinen insinöörikoulutus anna valmiuksia työskennellä alalla ilman syvällistä omatoimista paneutumista peliohjelmoinnin käytäntöihin. Tässä olisi petraamisen paikka, ja pelialan koulutus olisi varmasti monelle riutuvalle korkeakoululle tehokas sisäänheittotuote. Toisaalta on ongelmallista, että alalle pätevöityneet ovat hyvin kysyttyjä ammattilaisia yksityisellä sektorilla, joten mistä löytyisi osaavia kouluttajia?
Mielenkiintoista. En epäile, ehkä ei uusi Nokia, mutta varmaan iso tekijä kuitenkin. Saanen kertoa, että me muusikot änkäsimme, tai paremmin, meitä rekryttiin kännylkkäteollisuuteenkin. Meidän alaamme uhkaa moni muu tekijä kuin anteeksi nyt, teidän kulttuuripolittinen linjauksenne. Kirjoittelin siitä yleisön pyynnöstä huolimatta omaan puheenvuorooni täällä.
Eiköhän tässä pelitouhussakin ole oma saumansa myös muusikoille. Onhan sitä viennissä noustu itse asiassa jo pelien tuomalla tunnettuimmuudellakin. Ja siinä on synergian paikka. Ei se pelikään itse asiassa ehkä parhaalta näytä ilman ääniä, ja usein musiikkiakin.
ja mä en vieläkään totu tähän alustaan, se inhoaa minua selvästi. =)
"Pelialalle tulisi luoda sen erityisluonteen ja vaatimukset huomioiva rahoitusmalli"
Pelitkin ovat osa kulttuuria. Kun mietitään persujen kantaa muuhun kulttuuriin, niin tulisiko mallin Elon mukaan olla sellainen, että vain Kalevalasta tehtävät rooli- ja seikkailupelit (sinänsä mielenkiintoinen idea) olisi tukirahojen listalla. Angry Birds on aika absurdia ja jos joku tekisi siitä tauluja sitä ehkä voisi luonnehtia "Tekotaiteelliset postmodernit kokeiluksi".
"Kun mietitään persujen kantaa muuhun kulttuuriin, niin tulisiko mallin Elon mukaan olla sellainen, että vain Kalevalasta tehtävät rooli- ja seikkailupelit (sinänsä mielenkiintoinen idea) olisi tukirahojen listalla"
Aika kökköä sanailua.. Jos ei parempaa löydy niin kannattaako osallistua keskusteluun..?
Olihan se Persujen kannanotto taiteeseen hiukan huvittava mutta taustalla oli ihan asiaa. Siinä Persujen ongelma laajemmaltikin, moni ajatus on sinänsä erittäin järkevä ja varmasti kannatettava, mutta esitetään hiukan kömpelösti jolloin kuulijalle jää touhusta aika naivi kuva.
Tämä taide-kommentti käy hyvästä esimerkistä.
Suurin osa kansasta olisi valmis leikkaamaan nykytaiteen tukemista ja siirtämään varat vaikka vanhusten tai sairaiden hyvinvointiin.
Konkreettinen kysymys nr 1 "Leikkaisitko valtion nykytaiteen tuesta (jolla on hankittu esim. p*skaa purkissa Kiasmaan) vaikkapa 10 000 euroa ja siirtäisit saman summan euroineen syöpäsairaaloiden toiminnan rahoittamiseen?".
Veikkaan, että 99,99 % kansasta vastaa kyllä.
Konkreettinen kysymys nr 2 "Pitäisikö tuomioistuinten väkivaltarikollisille jakamia tuomioita koventaa?..eli pitääkö lainsäädäntöä koventaa?"
Veikkaan, että 99,99 % kansasta pitää esim. lastenraiskaajille jaettavia ehdollisia tuomioita suurena vääryytenä ja vastaa kyllä.
Punavihreä media leimaa molemmat kyllä-vastaukset kuitenkin junttien punaniskailuksi..vaikka kyse on normaalista, terveestä järjestä.
Kokoomuksen suurin onni näissä vaaleissa on Soinin kömpelyys ja EU-vastaisuus. Jos Persujen johdossa olisi sanavalmis & fiksu puheenjohtaja, joka ajaisi lähes samoja linjauksia mitä Soini..pako Kokoomuksesta Persuihin olisi valtaisa. Tämän tiedän Kokoomuslaisena.
Uskomattoman moni Kokoomuslainen vierastaa nyky-Kokoomuksen viherveroja ja muuta menoa, mm. mamu-kiimaa.
Nuorissa tuntuu kuitenkin löytyvän potentiaalia.
En minä nykyistä kulttuurin tukemista kannatakkaan. Kiasma on minustakin monesti nykysysteemin ongelmien ilmiö.
Siltikin pitäisi kertoa hieman järkevämmin parannuskeinoja. Jos käsi on kipeä ei vaihtehtona kannata olla sen leikkaaminen irti, eikä irtileikkaamista ehdottaneen henkilöä kannata kannattaa vain sen takia että hän totesi käden olevan kipeä.
Olen myös pakkoruotsin positamisen kannalla, joku varmaan kysyy miksi en sitten ole persu. Syys löytyy heidän ohjelmastaan:
"Resursseja taide- ja käsityöaineisiin sekä liikuntaan voisi
vapauttaa tekemällä pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi niin toisella asteella kuin peruskouluissakin." Joo, minä en korvaamassa kieltenopiskelua taide- ja käsitöillä. Minä haluan monipuolistaa kielten opiskeluja henkilön omien kiinnostuksen kohteiden kautta.
"Siinä Persujen ongelma laajemmaltikin, moni ajatus on sinänsä erittäin järkevä ja varmasti kannatettava, mutta esitetään hiukan kömpelösti jolloin kuulijalle jää touhusta aika naivi kuva."
Ei, vaan Persujen ongelma laajemmalti on se, että otetaan vaikea kysymys ja täräytetään siihen ns. maalaisjärkiratkaisu, joka on yksinkertainen, ymmärrettävä ja yleensä väärä. Ei käytetä niitä kovin inhottuja "asiantuntijoita" jotka ovat aiheeseen perehtyneet, vaan vedetään fiilispohjalta, siten mikä tuntuu hyvältä.
Mitä tulee tähän "nykytaiteen" tukemiseen, määrittelepä mikä on ihan tarkalleen ottaen tätä pahaa postmodernia nykytaidetta, jota ei saisi tukea ja kuinka paljon siitä leikkaamalla ihan oikeasti saisi rahaa siihen paljon puhuttuun vanhustenhuoltoon?
Tässä pari oivaa kirjoitusta aiheesta:
http://hannuoskala.fi/2011/02/26/persu-edella-premodernismiin/
http://sarolehti.wordpress.com/2011/03/25/perussuomalaisten-postmodernis...
Veikkaan muuten, että 99,99 % kansasta haluaa verot alas mutta kuitenkin halvan terveydenhuollon, huolletut tiet ja kunnon koululaitoksen.
Suomen pitäisi tehdä ylipäätänsä rohkea irrottautuminen Microsoftin ekosysteemistä ja alkaa siirtyä voimakkaasti kohti Linuxin laajaa käyttöä sekä avoimen lähdekoodin sekä avoimien standartien yhteiskuntaa. Tavoitteena pitäisi olla järjestelmät jotka kommunikoivat alustoista riippumatta keskenään. Yhteiskunnan pitäisi hakea voimakasta tuottavuuden kasvua juuri avoimen lähdekoodin maailmasta. Sitä ei saada nykyisestä tehottomasta ja kalliista Microsoftin ekosysteemistä.
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/#microsoft
"Maailman suurin ohjelmistovalmistaja Microsoft on useissa viime vuosina paljastuneissa ja myöhemmin julkisuuteen vuotaneissa asiakirjoissa ja sähköposteissa osoittanut pelkäävänsä kaikista kilpailijoistaan eniten juuri Linuxia sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Hyvin usein julkisuudessa esitetään Apple-yhtiö Microsoftin uhkaajana, mutta näinhän ei todellisuudessa ole asia. Apple ei ole koskaan pyrkinytkään markkinajohtajaksi vaan ottamaan vain merkittävän osan kuluttajista myymällä heille hyvällä katteella laitteiston ja ohjelmistojen integroitua ekosysteemiä. "
Kertoohan se jotakin Suomen innovaatiopolitiikasta ja ylipäätään yrittämisen kannustamisesta, jos uudeksi Nokiaksi nousee sellainen ala, jossa investointikustannukset on periaatteessa 0 euroa. Ehdottomasti kannattaa toki pelialaan satsata, mutta se (ja ylipäätään softabisnes) ei saa jäädä ainoaksi kasvualaksi.
Jos patentoi Suomeen,niin EU:n talousalueelle patentti ei ulotu ?
Jos Sakassa joku patentoi,niin kas kummaa.Patentti on voimassa myös Suomessa.Omituista.
Innovaatiot tulee aina suojata patentilla tai hyödyllisyysmallisuojalla.
Peliala on jo hiukan passé. Ja tuotteiden elinkaari on todella lyhyt.
Se nyt on vaan niin, että suurin osa ITC-alasta on passé. Onhan noita uusia innovaatioita kuten Facebook ja Twitter, mutta eivät ne työllistä.
Muussa teknologiassa kyllä syntyy koko ajan uusia kaupallisia mahdollisuuksia, mutta ne eivät ole kiinnostaneet suomalaisia viimeisten 10 vuoden aikana. Biopolttoaineisiinkin lähdettiin mukaan monta vuotta muiden jälkeen.
Juhlapuheista huolimatta, Suomessa ei ole teknologian strategiaosaamista. Tämä on näkynyt myös vaalikampanjoissa siinä missä Nokian osakekurssistakin.
Käsittämätöntä numerotaidottomuutta. Kymmenen vuoden aikana peliala on tuottanut kumulatiivisesti 400 miljoonaa liikevaihtoa ja Tekes on satsannut 30 miljoonaa. Ohjelmistoalan vuosivienti on 400 miljoonaa. Angry Birds on edelleen miinuksella. Suomen kokonaisvienti on luokkaa 50 miljardia vuodessa.
Kulttuuriala. Pelit ovat lähes 100% vanhojen formaattien muunnelmia. Vähän samaa kuin suomalainen kevyt musiikki olisi letkajenkan muunnelmia.
No hyvä että sinäkin olet sen huomannut, suomalainen kevyt musiikki kun ON humpan, jenkan ja valssin eri variaatioita.
Hyvää onnea sitten vaan, peliala on rankasti kilpailtu ja ankarasti piratisoitu. Mutta hyvä jos jaksatte yrittää.
Olen tässä hämmästellyt vaalikoneiden kysymyksiä siitä, että nyt kun Nokian toiminnot romahtivat, niin pitäisi äkkiä alkaa karsimaan IT-alan opiskelupaikkoja. Hämmästyttävää, miten vähän uskotaan siihen että jotain uutta saattaisi tulla.
Voisin kuvitella, että pelialalla revitään hiuksia päästä, kun osaavaa työvoimaa ei tahdo muutenkaan löytyä tarpeeksi.
Politiikot ovat toimineet Nokia bulvaaneina ja siksi aloituspaikkoja on lisätty. Opetuksen ja tutkimuksen laatu on heikentynyt, koska Nokia on syönyt siemenperunat:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/AL.html
Simon Elo: "Peliala on Suomen uusi Nokia"
Ajattelin tarkemmin otsikkoasi, ja tottahan se on.
Nokia ulkoistuu Suomesta toiminnoiltaankin hyvää vauhtia, ja omistuspohja on jo varsin ulkoistunut.
Se todellinen peliala on valtiovarainministeriö ja sen avustavat ministeriöt. Valtakunnanpeluri on Jyrki Katainen ja alan vuotuinen budjetti on kerrassaan mahtava ottaen huomioon valta- ja kansakunnan rajalliset resurssit. Valtakunnanpeluri on onnistunut viemään alansa tuotteita ja vieläpä vastikkeetta.
Valtakunnanpeluri kaipaa valtakunnanoikeutta.
Vackert så!
Mutta eikö olisi vielä parempi, jos erinomaisia IT-aivoresurssejamme käytettäisiin hyödyllisempiin tarkoituksiin. Kuten arkkiatri Pelkonen totesi, Suomi on jäänyt pahasti jälkeen vaikkapa terveydenhoitoalan tiedonhallinnassa, jossa olimme aikoinaan kärkimaita, vaikka samaan aikaan lääketiede, instrumenttitekniikka ja farmakologia kehittyvät huimaa vauhtia.
Selvä ja akuutti tarve olisi POTILASPROFIILIJÄRJESTELMÄLLÄ, eli esimerkiksi potilaan saavuttua akuuttia hoitoa vaativasta syystä mihin tahansa Suomen sairaalaan tai terveysasemalle, tietokoneen ruutuun RÄVÄHTÄÄ anatoominen UKON tai AKAN kuva, johon on merkitty vaikkapa välkkyvin punavärein kriittiset tiedot sairauksista, lääkkeiden annostuksista jne.
Tällaisessa tarvittaisiin kai muutoksia myös tietosuojalainsäädäntöön. Terveystietojen pihtaamisen tulisi kai olla edelleenkin sallittua, mutta on hyvä tietää että pihtaajien riski joutua ennenaikaisesti paratiisiin olisi silloin suurempi kuin avomielisillä potilailla.
(Moi Allan. Muistatko kunn kuljettiin usein yhtä matkaa bussilla Kone Oy/Munkkiniemeen?)
Muistan hyvinkin ja ilolla niitä aikoja. Majailin lähemmäs 10 vuotta Munkkiniemen kartanon vintissä. Rakennushan oli aikoinaan vapaaherra George Edvard Ramsayn omistuksessa. Historian havinaa eli mitä luenkaan isäni päiväkirjasta Lappeenrannan sotaharjoituksista: "15.7.1899 parooni Ramsay (kenraaliluutnantti, keisarin sivusadjutantti ja Suomen sotaväen päällikkö, lopuksi jalkaväen kenraali - AK) tarkasti joukot ja heidän ampumataitonsa. Hän oli hyvin tyytyväinen Turun pataljoonaan (jossa isäni palveli vuoden 1899), kiitti monta kertaa ja sanoi että me olemme nyt kuten aina tuottaneet hänelle suuren ilon."
Olen samaa mieltä. Potilasjärjestelmä on sekava. Siitä minulla oli omakohtaisia kokemuksia pari vuotta sitten, jolloin yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyt diagnoosit, tutkimukset tuloksineen eivät näkyneet kotikaupunkini aluesairaalassa. Ja järjestelmä ulottuu laajalle yksityisiin terveydenalan yrityksiä. On surkuhupaisaa puhua jostain Suomen tietoyhteiskunnasta kun todellisuudessa potilaan on syytä pitää paperit tallessa ja mennä niiden kanssa vastaanotolle.
Eikä yhteensopivuusongelmat rajoitu vain terveydenhoitoon. Probleeman ytimessä on toistensa kanssa täysin kommunikoitiin kykenemättömät järjestelmät.Tehottomasta järjestelmästä ei ole käyty näiden vaalien yhteydessä kovinkaan paljon keskustelua vaikka juuri tämäntapaisissa asioissa säästöt olisivat huomattavat. Ne lisäisivät yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta.
"Selvä ja akuutti tarve olisi POTILASPROFIILIJÄRJESTELMÄLLÄ, eli esimerkiksi potilaan saavuttua akuuttia hoitoa vaativasta syystä mihin tahansa Suomen sairaalaan tai terveysasemalle, tietokoneen ruutuun RÄVÄHTÄÄ anatoominen UKON tai AKAN kuva, johon on merkitty vaikkapa välkkyvin punavärein kriittiset tiedot sairauksista, lääkkeiden annostuksista jne."
Veikkaanpa, että suuri osa lukijoista ilman muuta olettaa, että asiat on jo hoidettu juuri tälle mallille. Tuttavani sairastelun myötä olen kuullut kuinka uskomattoman huonosti asia on tällä hetkellä hoidettu. Malliesimerkki tilanteesta, jossa tietohallintoa tehostamalla saavutettaisiin varmasti suuria säästöjä ( ja tässä tapauksessa siis säästettäisiin ihan konkreettisesti myös ihmishenkiä).
Asuin 7 vuotta Brysselissä. Omalääkärillä on 20 sentin paperipino potilastietojaan ja kaikki kävi näppäräsit. Koiran eläinlääkäri käytti tietokonettaa ja konsultaation aloitus ja lopetus keskitivät monta minuuttia ...
Allan Kiviaho: "Mutta eikö olisi vielä parempi, jos erinomaisia IT-aivoresurssejamme käytettäisiin hyödyllisempiin tarkoituksiin."
-Hyvä!
Niinkin sanotaan viisaasti ettei kaikkia munia saa laittaa samaan koriin. Peliala on toki ihan ok, kunhan se on ettistä ja ekologista ja näin Persu-yhteydessä kaiketi myös sitä että se työllistää kotimaassa, mikä vie osan kilpailumahdollisuusksia kun jotkut muut on täysin piittaamattomia eettisistä ja ekologisista seikoista tai työllistämisestä kotimaassa.
Kun ajatellaan pelien ostaja-asiakaskuntaa niin aika pitkälti ne on lapsia ja nuoria ketkä on suurkuluttajia tai jotka kuluttaa paljon pelejä jos ne on halpoja.
Sitten jos ajatellaan että pitäiskin noudattaa humaaniutta ja kohderyhmänä onkin aikuiset, jotka on valmiita satsaaamaan rahaa niihin, niin tuotteina voi ollakin jo ihan muuta kuin pelejä.
En oikein ymmärrä miks just pelit olis se kaikkein paras tuote mille olis parhaat markkinat? Kun ostajakunta samoin kuin kännyköilläkin on etupäässä nuoremmat, siis niitä, jotka ostaa vähänväliä uutta ja uutta ja uutta, jotka ei vaadi edes tuotteen kestävyyttä, kunhan se on joku muodikas ja hyvin markkinoitu yms. ???
On paljon paljon sellaista ihan hyöty ja välttämättömyysaspektilla tärkeämpää, monin verroin hyödyllisempää ja tärkeämpää kuin pelit.
Kännyköihin sentään liittyy tiedonsiirto, ne ovat myös työkaluja ja niillä hoidetaan sosiaalisia suhteita yms. Viestintälaitteita, toisin kuin pelit jotka ovat vain viihdettä. Toki niitä voidaan suunnitella ja käyttää myös opetustarkoitukseen mutta silti ne sinällään eivät ole välttämättömyys ja hyötytuotteita, eivät-niin-kovin-tärkeitä.
Kannattaako ihan järkevästi ajatellen ruveta satsaamaan just peliteollisuuteen, ei kai.
Mutta.. samat ihmiset, joilla on sitä tietoatitoa, joka sopii pelien valmistukseen, he voivat innovoida itse tai toteuttaa jotain muuta suunnittelua jonka joku on keksinyt.
Toki on monenmoista meneillään, kyllä minä sen tiedän.
Kerran tapasin ohimennen henkilön joka teki sellaista ohjelmaa, joka kirjoittaa lääkäreitten sanelut puhtaaksi.
Yks mikä itteeni mietityttää on patentit.
Miten paljon ne hidastaa hyvien ideoiden ja keksintöjen leviämistä laajempaan käyttöön? Kimuranttia stietenkin ja kyllähän keksijälle kuuluu joku hyöty omasta työstään, toki toki mutta silti se mietityttää.. Ja etenkin nyt kun korkeakouluinstitutioon on sitten päästetty yksityisrahoitus, se se vasta mietityttääkin..
"Asuin 7 vuotta Brysselissä. Omalääkärillä on 20 sentin paperipino potilastietojaan ja kaikki kävi näppäräsit. Koiran eläinlääkäri käytti tietokonettaa ja konsultaation aloitus ja lopetus keskitivät monta minuuttia ..."
Päätelmä 1: omalääkärillä käynnin nopeus johtui 20 sentin paperipinosta.
Päätelmä 2: koiran eläinlääkärillä käynti kesti pitkään koska eläinlääkäri käytti tietokonetta apuvälineenä.
Aukotonta logiikkaa.
Ihan oikeasti puhuen, tässä olisi selkeä tehostamisen paikka ja todellakin IT-osaamiselle kunnon käyttöä.
Ihan eri asia kuin vaikkapa ohjelma joka arpoo "musiikkia" kuvien perusteella, hopeisen samppanjavispilän jälkeen universumin turhin keksintö.. mutta jos sillä joku tekee rahaa niin onnittelut siitä.
Ohjelmassa ei lainkaan satunnaisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä eli mitään ei "arvota".
Kun kännyköillä otetusta kuvasta generoidaan musiikkia, joka heti kuunneltavissa on miellyvää ajatella, että tänä vuonna myydään miljardi kamerakännykkää:
http://www.docstoc.com/docs/75540726/STRATEGY-ANALYTICS-One-Billion-Came...
Olen haluton kritisoimaan terveydenhoidon puutteita, koska olen saanut lääkärien ja hoitajien taholta tavattoman hyvää hoitoa sekä Peijaksen että Meilahden sairaaloissa ja Martinlaakson terveysasemalla, jota ilman olisin todennäköisesti jo kuollut (aluksi oli TV:n aamutohtorin mukaan 30-50 % riski kuolla lähiviikkoina) sen sijaan että olen nyt ikäisekseni sangen hyvässä kunnossa - luultavasti ... Arveluttavia ongelmia aiheutti ensinnäkin ajoittainen lääkäripula ja ainakin kerran jononhoito paperipinojen avulla. Potilaan pitäisi osata liikaa itse ja aina ei enää toista kertaa "opetteluun" tarjoudu - "sairastaminen on taitolaji" - tuumasi eräs naapurini. Kaiken kaikkiaan terveydenhoidon ammattilaiset kuuluvat yhteiskunnan suurimpiin sankareihin ja heille pitäisi järjestää tehokkaimmat "aseet" - mm. hyvän ATK-tietohallinnon avulla.
Angry Birds, Habbo jne. ovat kerrassaan upeita menestystarinoita sellaisenaan. Mutta alan tuoma lisäarvo maailmalle on tietenkin hyvin marginaalinen. Voisihan tietysti olla että siihen erikoistuminen olisi mahdollisuus marginaaliselle maalle kuten Suomi. Mutta, edustanee perussuomalaisten suhteellisuudentajuttomuutta verrata tätä kännykkäbisnekseen, joka on peruuttamattomasti muuttanut maailman tapoja kommunikoida tulotasosta riippumatta, ja tuo valtavasti lisäarvoa kaikkien ihmisten elämään. Köyhimmissäkin maissa kännykät menevät kaupaksi maaseutukylissä joissa ei ole edes sähköverkkoa, ja lankapuhelinverkon laajentaminen on käynyt tarpeettomaksi. Kännykät ladataan bensalla toimivien agregaattien avulla Intian syrjäkylillä.
Jos halutaan luoda Nokian tasoisia maailmanmullistajia, pitää tavoitteet asettaa hieman korkeammalle kun pelailu. Biotekniikka, lääketiede, energiateknologiat, nanotekniikka jne. antavat vastaavia mahdollisuuksia. Mutta mitä annettavaa perussuomalaisilla on näillä saroilla ? Ei mitään.
Angry Birdsin uutuusarvo pelinä on olematon. Samaa tehtiin jo yli 25 vuotta sitten tykeillä ja ties millä. Toteutus vain on loistava ja platformi uusi. Villitys on pian ohi. Mutta onneksi ei samanlainen flopi kuin esimerkiksi tuo ilmakitara.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 34 kommenttia