Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Siniset panostaa kansanturvallisuuteen ja vähävaraisten auttamiseen

Hallitusryhmien loppuun saaduista jakovaraneuvotteluista kerrottiin tänään. Sinisten tavoitteiden näkökulmasta tulos oli erinomainen: tukea saatiin merkittävästi sekä kansanturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin että taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tukemiseen.

Kansanturvallisuus näkyy esimerkiksi sopimussotilaiden lisäämisessä, maanpuolustusjärjestöjen tukemisessa, palomiesten työturvallisuuden parantamisessa ja lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyssä.

Lisäksi hallitus panosti maahanmuuttoon liittyviin toimenpiteisiin. Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan, jotta Suomeen laittomasti jääneitä turvapaikanhakijoita voidaan tavoittaa ja karkottaa. Viranomaisilta piilossa tapahtuva oleskelu on aina turvallisuusriski sekä henkilöille itselleen että Suomelle.  Valtion kuuluu tietää, ketä sen alueella majailee ja millä asioilla täällä liikutaan.

Toinen tärkeä panostus on lisärahoitus terrorismia ja radikalisaatiota ennaltaehkäisevään viestintään ulkomailla. Ulkoministeriö on jo vuodesta 2016 toteuttanut Eurooppaan suuntaavan muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua ja siellä toteutettavaa kansainvälistä viestintää, jonka tavoitteena on varoittaa nuoria terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä.

Kansanturvallisuus näkyy myös siinä, että hallitus päätti tukea Helsingin juutalaista seurakuntaa 300 000 eurolla turvallisuuden takaamisessa uskonnonharjoittamiseen. Vaatimukseni siis toteutui. Kansanturvallisuus kuuluu vähemmistöillekin – jos se ei koske kaikkia, se ei koske ketään. Suomen juutalaiset ovat uskontonsa vuoksi uhattuina useammalta suunnalta, niin äärioikeiston kuin islamistienkin vuoksi. Turvallisuusuhat vaihtelevat pommiuhista ja veren heittämisestä hautausmaalle suurempiin turvallisuusuhkiin, joiden takia seurakunnalla on neljä palkattua vartijaa. On valtion tehtävä varmistaa, että Suomessa juutalaiset voivat harjoittaa uskontoaan pelkäämättä oman turvallisuutensa puolesta.
 

Vähävaraisten arkea puolestaan auttaa esimerkiksi yli miljoonan euron panostus ruokajakeluun ensi vuodelle. Ruoka-apua vapaaehtoistoimin tekevät järjestöt ovat korvaamattoman arvokkaita auttaessaan heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia. Samalla leipäjonot ovat aina ristiriitainen asia hyvinvointivaltiossa. Ideaalitilanteessa niitä ei olisi lainkaan, mutta koska todellisuus on toinen, ainakin tarvittava rahoitus on annettava. Samalla hyvä työllisyyspolitiikka auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Ruokajakeluun kohdennettu 1,2 miljoonaa jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön kautta tahoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ministeriö katsoo valtakunnan tasolla toimijat, joille lisäresursseja jaetaan. Kaikki leipäjonot eivät ole Helsingissä. Tärkeää on myös, että leipäjonoja kehitetään inhimillisempään suuntaa niin, ettei ihmisten tarvitse jonottaa tuntikaupalla ulkona. Vesisateessa tai pakkasessa seisominen ruoan vuoksi ei ole millään mittapuulla kohtuullista.

Nämä panostukset ovat tärkeitä ja hyviä, ja on ollut ilo olla niitä osaltaan ajamassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset