Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Sininen tulevaisuus on EU-kriittinen puolue

(Puhe on pidetty 22.11.2017 eduskunnan täysistunnon keskustelussa EU:n tulevaisuudesta)

 

Sinisen Tulevaisuuden EU-linja

Suomalaiset ovat perinteisesti halunneet EU:lta turvallisuutta, taloudellista hyvinvointia ja lisääntynyttä kansainvälisyyttä. EU:n jäseninä meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan unioni kehittyy.

Sininen tulevaisuus on EU-kriittinen puolue, joka punnitsee EU-yhteistyötä sinivalkoiset silmälasit päässä. On hyvä, että Suomen EU-politiikasta on tämän hallituksen aikana tullut rakentavalla tavalla aikaisempaa kriittisempää.

Suomi on aktiivinen toimija EU:ssa. Olemme ensimmäisten joukossa linjanneet näkemyksemme talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta. Yhteisvastuun sijaan korostamme markkinakurin ja sijoittajavastuun periaatteita. Suomi ei enää tue sellaisia EMU:a koskevia uudistuksia, jotka lisäävät jäsenmaiden yhteisvastuuta.

EU:n painopiste tulee olla kaupankäynnissä ja kansainvälisyydessä

Suomen linja on selvä. Suomen hallitus on linjannut, että euroalue ei tarvitse omaa budjettia eikä valtiovarainministeriä. Tällaista liittovaltiorakennetta ei ole syytä luoda. Toimiessaan Vasemmistonuorten puheenjohtajana edustaja Li Andersson kannatti ”sosialistista liittovaltiota”. Sininen tulevaisuus ei kannata minkään sortin eurostoliittoa. Kannattaako vasemmisto?

Sininen tulevaisuus kannattaa EU:ta joka keskittyy edistämään kaupankäyntiä ja kansainvälisyyttä. "Kaikkeen me emme sano ei. Suomi on viety EU:hun ja euroon. Siellä olemme ja tätä rahaa käytämme," kuten ulkoministeri Timo Soini kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa.

Suomen tavoitteena on luoda euromaille velkajärjestelymekanismi, jossa maksukyvyttömyyteen ajautuneen maan velat järjestellään uudelleen. Tulevaisuudessa Kreikan kaltaiset euromaat täytyy voida ajaa hallitusti konkurssiin, kuten henkilökohtaisesti esitin jo vuonna 2010.

 

Kansallinen päätöksenteko pysyköön etusijalla

Suomen lähtökohta on, että Ison-Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti EU:n budjetin kokonaistasossa. Toissijaisuusperiaatteen tarkempi noudattaminen voisi tuoda säästöjä. EU:n tulee toimia vain, jos tavoitetta ei voida toteuttaa tehokkaammin kansallisesti. EU-tasolla ei pitäisi päättää esimerkiksi Suomen kesäajasta.

Kuten presidentti Abraham Lincoln totesi, ”ystäväsi on sellainen, jolla on samat viholliset kuin sinulla”. Brexitin myötä EU:sta lähtee Suomelle vahva liittolainen, joten on etsittävä uusia. Suomen on vahvistettava pohjoismaista EU-yhteistyötä, jolloin voimme puhua kokoamme suuremmalla äänellä. Kaikissa pohjoismaissa on rakentavan kriittinen suhtautuminen EU:n toimintaan.

Suomalaiset päättivät aikanaan liittyä EU:n jäseneksi ennen kaikkea siksi, että haluttiin turvata Suomen turvallisuuspoliittinen asema. Poliittisesti hyväksytty pysyvä rakenteellinen yhteistyö vahvistaa Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja tukee siten kansallista puolustusta. Tämä on parasta mitä EU:lla on meille tarjota.

 

EU:n demokratian tila: ei hyvä

Kun Boris Jeltsiniä aikoinaan pyydettiin kuvailemaan Venäjän demokratiaa yhdellä sanalla, hän vastasi: ”hyvä”. Jeltsinille tähdennettiin, ettei tarkoitettu ihan kirjaimellisesti yhdellä sanalla, vaan hän voi luonnehtia demokratian tilaa muutamin sanoin. Silloin Jeltsin täsmensi: ”ei hyvä”.

EU:n demokratian tila on ”ei hyvä”. Komissio ei edusta suoraan kansalaisia, eikä ole kansalaisille poliittisessa vastuussa. Komissiolla on yksinoikeus lainsäädäntöaloitteiden tekemisessä. Tämä on ongelmallista, koska komissio on nykyisellään poliittinen toimija, joka pyrkii oman vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Tästä esimerkkinä ehdotus komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämisestä, joka kasvattaisi komission valtaa suhteessa neuvostoon.

Komissio on ehdottanut ylikansallisia vaalilistoja eurovaaleihin. Tämä ei kuitenkaan olisi Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan edun mukaista. Komissiota voitaisiin kehittää demokraattisempaan suuntaan siten, että jokaisella jäsenvaltiolla olisi kansallisilla vaaleilla valitut komissaarit, jotka vastaisivat toiminnastaan myös kansallisille parlamenteille.

 

EU-kansanäänestys paikallaan perussopimuksia muutettaessa

Suomi on osa länsimaita ja liittynyt kansanvaltaisesti EU:n jäseneksi. Yhteinen unionimme on muuttunut paljon kahden vuosikymmenen aikana. Siniset katsovat, että uusi EU-kansanäänestys on perusteltu tapa kysyä suomalaisten mielipidettä Euroopan tulevaisuudesta silloin, jos EU:n perussopimuksia muutetaan.

Suomalaisen maanviljelijän ei pidä entistä enemmän vastata ranskalaisen maanviljelijän ratkaisuista. Ja suomalaisen valkokaulustyöläisen ei pidä entistä enemmän vastata kreikkalaisen valkokaulustyöläisen päätöksistä. Vain mahdollisimman hyvin suomalaisten hyvinvointia palveleva EU voi saada suomalaisten tuen.

Suomalaisena olen eurooppalainen. Kansainvälisyys on arkipäivää, mutta satavuotiaan Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset