*

Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

PS Nuoret: Suomi virallisesti yksikieliseksi

Perussuomalaisten Nuorten Vaasassa 10.-11.10.2009 pidetyn syyskokouksen kielipoliittinen kannanotto on jo julkaistu useammassa blogissa, mutta täytyyhän minunkin kannanottoa laatineena sitä kommentoida.

Perussuomalaiset Nuoret katsovat Suomen nykyisen kielipolitiikan epäonnistuneeksi, koska kielilainsäädäntö ei vastaa todellista tahtotilaa maassamme. Ruotsin kieleen käytetään suhteettomasti veronmaksajien varoja, kun otetaan huomioon miten pienellä alueella ruotsia maassamme puhutaan. Muun muassa tulevan pakollisen YLE-maksun määrä on suoraan verrannollinen ruotsinkieliseen palvelutarjontaan.  

Virallinen kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että koko maassa pitää olla valmiudet toimia ruotsiksi huolimatta siitä, että suurimmassa osassa Suomea todellista tarvetta ruotsin kielen osaamiselle ei ole. Suomesta olisikin tehtävä virallisesti yksikielinen maa, jossa ruotsilla on vähemmistökielen asema saamen, romanin ja viittomakielen tapaan. 

Maahanmuuttajien integraationkin kannalta olisi järkevämpää, jos Suomessa olisi vain yksi virallinen kieli, suomi. Ruotsin kielen asemalla on myös ulkopoliittinen ulottuvuus: Tehdäänkö venäjästäkin tulevaisuudessa Suomen virallinen kieli, kun venäjänkielisten määrä saavuttaa ruotsinkielisten määrän Suomessa? 

Perussuomalaiset Nuoret julistautuvat suomen kielen edunvalvojiksi. Aatteemme on poliittisella kentällä ainoa suomen kielen ja suomalaisuuden puolustaja. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa suomen kieli voi menestyä. Ruotsin kieltä voi puhua myös muualla kuin Suomessa. 

Katsomme, että suurin osa suomalaisista on kanssamme samaa mieltä Suomen kielipolitiikan muutostarpeista. Perussuomalaiset Nuoret käsittelivät kielipoliittisia kysymyksiä syyskokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Vaasassa 10.-11.10. Pääpuhujana tilaisuudessa oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Heikki Tala.

 

Kannanottoa laatiessamme tiesimme että se tulee pääsemään mediassa läpi, sillä kielipolitiikka on aihe joka ihmisiä kiinnostaa ja johon toivotaan muutosta. Myös Martti Ahtisaaren nykyistä kielipolitiikkaa puolustava kirjoitus Helsingin Sanomissa toi aiheen jälleen tapetille.

Toin ensimmäisenä esille ajatuksen siitä, että vaatisimme kannanotossa Suomen virallista yksikielisyyttä.

Ei ole perusteltua että Ylen varoista kohtuuttoman suuri osa käytetään suomenruotsalaisiin ohjelmiin, kun varat suhteutetaan suomenruotsalaiseen väestöön. Viisitoista prosenttia Ylen tv-kanavien kustannuksista vie FST5, vaikka sen katsojaluvut ovat pienet.

Halusin myös lisätä perusteluihin maahanmuuttajat, sillä minulla on henkilökohtaista kokemusta opiskelijoista, jotka tänne tullessaan joutuvat ensin opettelemaan ruotsia ruotsinkielisellä alueella ja sitten vielä suomea toisaalle muuttaessaan. Se on myös "yllättävä" veto perussuomalaisilta. Ennakkoluuloisilta menee pasmat sekaisin.

Kannanotto on nyt uutisoitu lukuisissa eri tiedotusvälineissä (HS, YLE, MTV3, Nelonen, Iltalehti, Uusi Suomi, Turun Sanomat, Pohjalainen, Ilkka, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Kaleva, Vasabladet, Hufvudstadsbladet, Kymen Sanomat, Etelä-Suomen sanomat).

Ylen ruotsinkielinen TV-Nytt teki aiheesta haastattelun paikan päällä, joka näytettiin myös televisiossa.

Palaute on ollut suurimmaksi osaksi positiivista. Uutislähteiden keskustelupalstojen viesteissä kerrotaan äänen menevän nyt perussuomalaisille. Iltalehden kyselyyn on vastannut yli 14 000 ihmistä, joista kirjoituksen aikaan 85 prosenttia kertoi vastustavansa nykyistä kielilakia. Tämä on se todellinen tahtotila, johon kannanotossa viitataan.

Toisaalta keskustelupalstoilla on ollut myös erittäin kummallisia ajatuksia. Eräät tuntuvat pelkäävän, että yksikielisyys tarkoittaisi esimerkiksi ruotsin kielen puhumisen kieltämistä, ruotsin opiskelun loppumista ja suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön tuhoutumista.

Millään näillä väitteillä ei tietenkään ole totuuspohjaa. Kieltä saa ja kannattaa puhua, mutta virallinen kaksikielisyys ei ole perusteltua. Useat ihmiset opiskelisivat ruotsia vaikka se olisikin vapaaehtoista. Suomenruotsalainen kulttuuri tulee säilymään elinvoimaisena, mutta se ei saa olla vanhentuneen kielilainsäädännön ja suomenkielisten harteilla.

Svensk Ungdomin puheenjohtajan Oscar Ohlisin mielestä kannanottomme on rasistinen ja populistinen. Hänelle rasismi on ilmeisesti täysin vieras termi ja kansan tahto asia, jota ei tarvitse ottaa huomioon. Hänessä on siis ainesta RKP:n puheenjohtajaksi.

PS Nuorten pitäisi hänen mielestään myös olla nöyrempiä. Näin sanoo mies, jonka puolue on ollut vuosikymmeniä hallituksessa, vaikka kannatus on gallupien mukaan noin puolet perussuomalaisten kannatuksesta.

Ohlisin mukaan PS Nuoret elää mielikuvitusmaailmassa, jossa ei ole sanaa realismi. Näin sanoo mies, jonka puolue vaatii ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.

Ohlis myös sanoo, että modernin, innovatiivisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen maan on oltava kansainvälinen. Valitettavasti hän ei ymmärrä sitä, että ruotsin kielen pakollista opiskelua ja virallista asemaa ei voi perustella kansainvälisyydellä, joka on ennemminkin peruste antaa opiskelijoille vapaus valita joku muu kieli. Hän myös toteaa, että suomi ei ole mikään maailmankieli. Äly hoi, älä jätä. Ruotsiko sitten on?

On surullista että RKP:n nuorilla ei ole mitään todellisia perusteita viralliselle kaksikielisyydelle, joten kommenteissa sorrutaan vain loanheittoon ja suomen kielen väheksymiseen. Uskon että se kertoo jotain.

Suomella on Ruotsissa vähemmistökielen asema ja sen suomat oikeudet. Onko Ruotsi siis pelottavan populistinen rasistimaa, joka sortaa suomenkielisiä?

Ja jos ruotsin kieli on pohjoismaisen yhteistyön tae, miksi Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa piti puheensa viime Suomen vierailullaan englanniksi?

Olen sanonut tämän aiemmin, mutta sanon sen jälleen - RKP:llä ei ole monopolia kielilainsäädäntöön. Jotta heillä olisi vastavoima, Perussuomalaiset Nuoret ovat suomenkielisten edunvalvojia.

Emmekä me ole pelkkää sanahelinää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Peemaa (nimimerkki)

Yksi kieli! Yksi uskonto! Yksi puolue! Yksi ajatus!

Vesa (nimimerkki)

"Yksi kieli! Yksi uskonto! Yksi puolue! Yksi ajatus! "

Hitler-kortti tuli yllättävän aikaisessa vaiheessa :-).

Kokeilepa sen sijaan keksiä joku hyvä perustelu sille, miksi ruotsin kielellä on erityisasema, jota ei vaikkapa saamella tai venäjällä ole?

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#1

Kiitos havainnollistavasta esimerkistä "vastapuolen" argumentoinnista. Mitäs sitä turhaan keskustelemaan asiapohjalta.

Piitu (nimimerkki)

Oletteko koskaan kärsineet rasismia Suomessa? Minä olen. Nimenomaan suomenruotsalaisten taholta. Ovat katselleet nenänvartta pitkin minua. Samoin olen joutunut somalinaisen rasistisen hyökkäyksen kohteeksi Suomessa.

Suomalaisiin kohdistuva rasismi on kiellettävä!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Rkp ja Oskar Ohlis eivät ole puolella sanallakaan milloinkaan sanoneet että Ruotsi olisi rasistinen ja muukalaisvihamielinen valtio. Niinpä olen Ruotsissakin asuneena koonnut tähän esimerkkejä RUOTSIN YHTEISKUNTAMALLISTA.

Kyllä se varmaan kelpaa meillekin. Olkaa hyvä. Tässä on esikuva meille. Se innostaa varmaan pakkoruotsin opiskeluun entistä enemmän ja äänestämään Rkp:tä. (ironiavaroitus) Ei pelata enää kaksilla säännöillä ja standardeilla.

Ilmeisesti suomenruotsilla ei ole Ruotsiin pystytty tutustumaan niinpä autan :
.........................................................................................

1) Kielienemmistön kieli on säädetty lailla valtiota ja kansakuntaa koossapitäväksi kieleksi. Kielienemmistön kieli on valtakunnan ainoa hallintokieli (Esim. lainsäädäntö kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä mikä riittää hyvin kaikille.)

2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä

3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.

4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.

5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen vanhemmat.

6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityisesti nk. vapaakouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.

7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä. Esim. voortsprookkia (Asiointitulkkaus riittää oikein hyvin)

8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.

9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan kansalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomessa tapahtuu.

10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Siten osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti ulkomaalaisia maahanmuuttajia vastaanotetaan. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirja) Suomen muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista mallia saisi Suomikin yhtä arvostettun aseman kansainvälisesti kuten Ruotsi ja muut pohjoismaat. Samalla vähenisivät erilaiseen tilastointikäytäntöön perustuvat väärinkäsitykset pohjoismaiden välillä.

11) Vähemmistökielistä ei tarvita mainintaa perustuslaissa. Muissakaan pohjoismaissa ei niistä ole mainintoja. Näin Suomen lainsäädäntö saataisiin harmonisoitua siltäkin osin skandinaaviseksi. Samalla Pohjoismaiden Neuvoston toistaiseksi tulokseton toiminta siinä suhteessa saisi tukea Suomesta.

(Esim. Elisabeth Rehn tilastoitaisiin silloin maahanmuuttajaväestöön kuuluvaksi. Hänen isänsä oli Ruotsin kansalainen. Sama koskee esim. Annika Lapintie,Vas..
Hänenkin isänsä on ruotsalainen maahanmuuttaja)

12) Eduskunnan ainoa virallinen työkieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. (Asiointitulkkaus).

13) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (vrt. Ruotsissa ”meänkieli” ja Suomessa esim. "voortsprook".)

14) Katukilvet ja tienviitat vain kielienemmistön kielellä koko valtakunnan alueella. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voisivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)

15) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.

16) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin muissa pohjoismaissakin tehään.

17) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä

18) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-skandinaavista vanhanaikaista tapaa rekisteröidä kansalaisten äidinkieli.

19) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole lailla kielletty. Sen ansiosta Ruotsillakin on vpaaamielisen valtion maine maailmalla. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt. Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.

20.) Mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita ei kielivähemmistöille tarvita. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on jo saanut.

Tämä malli on siis kopsattu Ruotsista mistä monta muutakin hyvää toimintamallia on siirretty Suomeen sellaisenaan. Malli on myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukainen. Pohjoismaiden Neuvostohan on vuosikymmeniä pitänyt tavoitteena pohjoismaisen lainsäädännön
yhdenmukaistamista.

Ääni Perussuomalaisille on ääni pohjoismaisen lainsäädännön harmonisoimiselle.
Äänestän Perussuomalaisia ihan varmasti. Vihdoin puolue joka alkaa ajamaan enemmistödemokratiaa Suomeen!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Rkp pitää suomenkielisiä kielipolitiikan objekteina. Perussuomalaiset haluaa että suomenkielisistä tulee kielipolitiikan subjekteja. Siitä Rkp ei todellakaan pitä. Ei todellakaan. Imperiumi tekee varmasti vastaiskun.

Jukka-Pekka Vasara

Minun mielestäni rkpeen kanssa vuosikymmenet hallituksessa istuneet puolueet: siis kok, sdp, kesk, komm ovat tietyllä tavalla vain rkp apupuolueita. Todellinen suomalaisvastainen suuri koalitio siis.. persunuorten linjaus oli tietenkin oikein ja suorastaan ainoa mahdollinen.

Lasse Laaksonen (nimimerkki)

Hienoa, PS-nuoret! Toivon Teidän olevan valmiita taistelemaan vapauden puolesta käytännössäkin. Kieltäytyminen pakkoruotsin opiskelusta, kieltäytyminen pakkoruotsin tutkintojen suorittamisesta, kieltäytyminen pakkoruotsin suorittamisesta yliopistojen lopputyön kielikokeessa. Ja niiden, jotka tätä pakkoa ylläpitävät, tulee saada huomata olevansa väärässä. Älkää kysykö keinoja, katsokaa historiaa, miten ylipäänsä suomen kieli sai oikeudet yliopistossa. Suomi ei ole vielä luvallista Ahvenanmaalla. Toimintaa, kiitos!

Ja samalla on aina muistettava, että toimitaan puhtaasti ja asiallisesti. Ruotsin kielilaki on mainio pohja. Vaihdetaan vain siinä oleva sana "ruotsi" "suomeksi". Silloin tiedätte olevanne vapaat mistään rasismisyytöksistä.

tyhmä (nimimerkki)

RKP:n mielestä on rasistista, että suomalainen ei vaivaudu opettelemaan ruotsia pienen vähemmistön takia, vaikka sen vähemmistön kanssa kommunikoimiseen löytyy jo kaksi yhteistä kieltä (suomi ja englanti). Jaahas.

Kyllä siinä RKP on silloin ainoa rasistinen taho. Ja jakaahan RKP edelleen tunnetun rasistin, Freudenthalin, mitalia. Samoin hyvin yleinen "argumentti" pakkoruotsin puolesta on kertoa, että sen vastustajat ovat liian typeriä tai laiskoja, jos heillä on ongelmia oppia ruotsia, tai että ruotsin kielen osaamattomuus on merkki sivistymättömyydestä. Nämä samat rasistiset (mm. ajatus sivistyneen herrakansan kielestä) ajatukset tulevat säännöllisesti ilmi pakkoruotsia koskevissa keskusteluissa.

Erilaisilla mittareilla mitattuna tällä vähemmistöllä pyyhkii kuitenkin enemmistöä paremmin. He eivät tarvitse erityissuojelua, vaikka he sitä saavatkin esim. suhteettoman suurien opiskelupaikkakiintiöiden myötä. Pieni parempiosaisten joukko haluaa siis pakottaa ylivoimaisen enemmistön kansasta mm. vaihtoehtokustannuksista huolimatta puhumaan omaa kieltään. Ei hyödyn takia, vaan siksi, koska se on heidän kielensä. Millaista ylimielisyyttä! Millaista narsismia! MINÄ puhun erilaista kieltä kuin te kaikki muut ja MINUN takiani teidänkin täytyy opetella sitä, jotta MINÄ saan puhua aina omaa kieltäni maassa, jossa melkein kaikki puhuvat jotain toista kieltä. Ja MINÄ pidän niin tiukasti oikeuksistani kiinni, että vaikka pakkoruotsi ei edes tarjoa minulle mahdollisuutta puhua ruotsia kuin hyvin harvan suomalaisen kanssa, niin silti teidän on hikoileman niska limassa yrittäen miellyttää MINUA. MINÄ, MINÄ ja MINä en halua luopua etuoikeuksistani. Siksi syytän rasisteiksi kaikkia teitä, jotka eivät halua pokkuroida minua ja toteuttaa jokaista kielellistä oikkuani. Ymmärrän itsekin väitteeni mielettömyyden ja absurdiuden, mutta MINUN tarpeeni pyhittää keinot. Jotensakin niin...

Pakollinen nimi (nimimerkki)

Kiitos PS ja kiitos sinulle, Elo! Mutta mitä sanoo isoset? Ovatko samaa mieltä, en ole tutustunut teidän puolueohjelmaan. Ainakin pitäisi olla samaa mieltä kanssanne, kuten on kokoomusnuoret ja keskustanuoret. Mikä niitä vanhoja oikein vaivaa?

Trebien (nimimerkki)

Ymmärrän halun virallistaa suomen kieli yhdeksi ja ainoaksi kieleksi alueille joissa puhutaan vain suomea, mutta maamme ruotsinkielisethän asuttavat oikeastaan vain kuntia jotka ovat joko kaksikielisiä tai yksikielisesti ruotsinkielisiä. Näistä kaksikielisistäkin kunnista suurimmassa osassa ruotsinkielisten määrä on useita kymmeniä prosentteja, usein jopa yli puolet. Onkohan arvon nuorisojärjestö lainkaan ottanut tätä asiaa huomioon? Kunta joka on kaksikielinen tai jopa yksikielisesti ruotsinkielinen ei luonnollisestikaan voi olla yksikielisesti suomenkielinen.

Käyttäjän heikkiimmonen kuva
Heikki Immonen

Mielestäni kaksikielisyys on kansainvälinen harvinaisuus ja rikkaus. Itse sen olen ainakin ulkomailla reissatessa niin kokenut. Vaikka lukion ruotsin arvosanalla 5,5 ei sitä hirveästi osaakaan.

Kaksikielisyyteen on syvät historialliset perustelut. Suomalaisista suurmiehistä 1800-luvulla ainakin Runeberg, Snellman ja Topelius kirjoittivat ruotsiksi. 1900-luvun suurhenkilöihin lukeutuvat mm. Sibelius, Mannerheim, Tove Jansson, Linus Torvalds. Ruotsinkielisyys on mielestäni ihan sitä samaa ylvästä perussuomalaisuutta, kuin suomenkielisyys. Molemmat ovat Suomen vanhoja historiallisia kieliä.

Sakari Soisalo (nimimerkki)

Taitaa PERSU-nuoria pelottaa uusi puolue Muutos 2011, joka tulee omimaan mamu-kriittisyyden.

PERSU-nuorien on pitänyt keksiä oma epäkohta, josta sitten uhota. Tietenkin siksi kelpaavat nuo maan mainiot, onnekkaat suomenruotsalaiset kuiviteltuine etuoikeuksineen.

Tämä on klassinen asetelma, kun alkaa mennä huonosti, niin etsitään rivejä kokoavaa syntipukkia ns. etuoikeutettujen vähemmistöjen joukosta.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#12

Suomen kaltainen kielipolitiikka on tosiaan harvinaisuus, mutta rikkaus se ei ole missään tapauksessa. Ulkomailla reissatessa olisi rikkaampi, jos olisi opiskellut jotain valtakieltä ruotsin sijaan. Ruotsiakin voisi opiskella, mikäli niin haluaa.

Historialliset perustelut ovat yhtä tyhjän kanssa, sillä samoilla perusteluilla meillä tulisi olla myös venäjä virallisena kielenä. Vähemmistökielen asema riittäisi molemmille. Historiallisilla perusteilla ei voi myöskään oikeuttaa pakkoruotsia.

Olet oikeassa merkkihenkilöistä, mutta heistä muun muassa Mannerheim halusi että Suomesta tulisi virallisesti yksikielinen. Hänen toiveensa ei toteutunut.

#13

Soisalo tiedät vallan hyvin, että perussuomalaiset ovat ajaneet tätä asiaa määrätietoisesti jo pitkään. Olet kyllä siinä oikeassa, että asia on nykyisellään epäkohta.

iiris (nimimerkki)

Hieno aloite. Tuli sopivaan saumaan, kun Ahtisaaren kirjoitus oli herättänyt ihmiset ajattelemaan kielipoliittisia kysymyksiä.

Mitään muuta suuntaa ei ole olemassa kuin Suomen muuttaminne virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi maaksi. Tämä on todellisuuteen perustuva tavoite.

Sakari Soisalo (nimimerkki)

14#

Tämä ns. epäkohta rajoittuu esim. sisäänpääsykiintiöihin. Nämä voidaan hoitaa normaalissa päiväjärjestyksessä ilman mitään sen suurempaa dramatiikkaa.

Olet oikeassa siinä, että PERSUt ovat käyttäneet suomenruotsalaisia sylkykuppinaan koko olemassaolonsa ajan niin, kuin vain populisteille sopii. Nyt PERSUt ovat joutuneet terävöittämään hyökkäyksiään ruotsia vastaan, koska osa halla-aholaisista on kyllästynyt Timo Soinin haluun pysyä hallituskelpoisena mamu-kritiikin suhteen.

Osa halla-aholaisista ovat perustamassa uutta puoluetta. He eivät halua alistua siihen, että Soini ei halua sulkea itseltään hallitustietä ryhtymällä todelliseksi ääripopulistiksi ja kadun kansan kruunaamattomaksi kuninkaaksi.

realisti (nimimerkki)

" halla-aho-talalaiset ? "

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#16

Eiköhän tilanne ole sylkykupin osalta ollut toisinpäin. Me emme haukkuneet ketään rasistiksi tai vaatineet "nöyryyttä."

Trebien (nimimerkki)

Simon Elo: "Suomen kaltainen kielipolitiikka on tosiaan harvinaisuus, mutta rikkaus se ei ole missään tapauksessa. Ulkomailla reissatessa olisi rikkaampi, jos olisi opiskellut jotain valtakieltä ruotsin sijaan."

Eikös tuo nyt ole ennemminkin kannanotto pakollista ruotsin opiskelua vastaan?

"muun muassa Mannerheim halusi että Suomesta tulisi virallisesti yksikielinen. Hänen toiveensa ei toteutunut."

Missä Mannerheim tällaista on toivonut ja missä tämä toivomus on nähtävissä?

Toivon sinun samalla vastaavan viestissä 11 esittämiini kysymyksiin ja ihmettelyihin.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

Olen ehkä hiukan jäävi, mutta olen siinä käsityksessä että Suomi on kaksikielinen maa.
Suomessa on yksi ja kaksikielisiä kuntia, ja Ahvenanmaa.
Itse ajattelisin että Sveitsin malli voisi olla pohjana, eli selkeästi määritellään mitä ovat yksi ja kaksikielisiä kuntia, palvelut sen mukaan minkä kielinen kunta on.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#11 ja 19

Pahoitteluni Trebien, vastaan toki kysymykseesi. Vähemmistökielen asemassa kuntien erilainen demografia otettaisiin huomioon.

Vastaukseni rikkaudesta koski suoraan viestiä 12. Suomen virallinen kaksikielisyys ja pakollinen ruotsin opiskelu kyllä nivoutuvat vahvasti toisiinsa, sillä jälkimmäistä perustellaan usein edellisellä.

"C.G. E. Mannerheim oli sitä mieltä, että yhtenäisyyden vuoksi kansankunta tarvitsee yhden virallisen kielen – suomen" (http://www.simplesite.com/Tala/13312254).

Mitä tulee pelkoihin, niin RKP:n nuorten loanheitossa näkyy heidän pelkonsa.

Timo Hellman (nimimerkki)

Sveitsin malli perustuu liittovaltioon joka antaa osavaltioille käytännössä hyvin vapaat kädet hoitaa koulutuspolitiikkansa. Kaksikielisissä kantoneissa (kolmikielisiä on yksi) oppilaat jaetaan kieliryhmiin.

Belgian mallissa maa on jaettu koulutuspoliittisesti ja halllinnollisesti kolmeen kielialueeseen joista väkimäärältään vähäisin eli saksankielinen käytännössä on alisteinen toiseksi suurimmalle, ranskankieliselle Vallonialle. Flanderin ja Vallonian kielirajan läheisyydessä olevien kuntien kouluissa on erikoisjärjestelyjä jossa rajan vastakkaisen puolen kieli on pakollinen oppiaine, muualla tämä pakko ei päde niinkään de jure mutta de facto ainakin Valloniassa monessa koulussa Flanderin hollanti on pakollinen oppiaine mikäli se ei ole englanti - tämä on kuntakohtaista.
Freddy toki saa oikaista jos olen väärässä. :)

Jos lähdetään purkamaan pakkoruotsijärjestelmää, yksi kompromissi voisi olla em. kaltainen "rajaseutuasetus" jossa ruotsin pakollisuus oppiaineena säilyisi kaksikielisillä alueilla ja ehkä niiden rajakunnissa ja olisi muualla vapaaehtoinen. Järjestely olisi hankala mutta niin on nykyinenkin malli.

Itse en aivan täysin ymmärrä ajattelumallia jossa ruotsin statuksen muuttuminen viralliseksi vähemmistökieleksi ja vapaaehtoiseksi kouluaineeksi jotenkin uhkaisi ruotsinkielisen kansanosan asemaa. Ei kai pelätä että ko. kansanosa olisi heikko ja kyvytön puolustamaan itseään?
Siinä tapauksessa voin rauhoittaa tiedolla että Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston asettaman ECRML-peruskirjan joka suojelee Euroopan alkuperäisiä vähemmistökieliä. Peruskirjaan kuuluu raportointivelvollisuus ja sitä hoitaa erityinen asiantuntijaneuvosto joka on EN:n ministerikomitean asettama.

Trebien (nimimerkki)

Simon elo: "Vähemmistökielen asemassa kuntien erilainen demografia otettaisiin huomioon."

En edelleenkään hahmota virallisesti vain suomenkielistä valtiota maahan jossa osa sen kunnista on yksikielisesti ruotsinkielisiä ja toisaalta jossa suuressa osassa kaksikielisistä kunnista ruotsi on enemmistön puhuma kieli. Olen samoilla linjoilla viestissä 20 esitetyn kanssa jossa alueet itsenäisesti voisivat määritellä itsensä sen mukaan mikä todellisuus on.

"”C.G. E. Mannerheim oli sitä mieltä, että yhtenäisyyden vuoksi kansankunta tarvitsee yhden virallisen kielen – suomen” (http://www.simplesite.com/Tala/13312254)."

Missä Mannerheim olisi tällaista lausunut? Ehkä Heikki Tala itse osaa vastata siihen kysymykseen kun kerran on sivuilleen sellaisen väitteen hyväksynyt, mutta sanoisin että lähteenä tuollaisen sivun käyttäminen ei liene kovinkaan uskottava.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#23

Seuraava kartta havainnollistaa, kuinka pieni osa Suomesta kuuluu mainitsemiisi enemmistöltään ruotsinkielisiin tai kaksikielisiin alueisiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Languages_of_Finnish_municipalities_(2009).svg

"Nykyisen, vuoteen 2012 asti voimassa olevan jaottelun mukaan Suomessa on 19 ruotsinkielistä (joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla) ja 34 kaksikielistä kuntaa. Loput Suomen 295 kuntaa ovat suomenkielisiä (Wikipedia)."

Minä hahmotan Suomen, joka pääsääntöisesti on yksikielinen eli suomenkielinen. Ruotsille riittäisi vähemmistökielen asema.

A (nimimerkki)

#24. Linkkiäsi ei voi klikata sellaisenaan, kokeillaan saadaanko toimiva versio:

http://fi.wikipedia.org
/wiki/Tiedosto:Languages_of_Finnish_municipalities_%282009%29.svg

A (nimimerkki)

#25. No eipä tullut ihan toimiva vieläkään. Mutta jos nuo kaksi linkin riviä maalaa hiirellä alusta loppuun, kopioi, pastaa hiirellä selaimen osoiteriville ja painaa siellä Enteriä, niin sitten pitäisi päästä tarkoitetulle Suomi-kartalle!

Linkkien editointi on yksi asia mikä blogipalvelun seuraavassa versiossa kannattaa ottaa huomioon.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

22
Eipä Belgian malli selaisenaan, tuskin kävisi.
5 luokalla alkaa Flaaminkielisellä alueella pakolinen Ranska

Vastaavasti Ranskankielisellä alueella on pakolinen vaihtoehtoisesti Hollanti,
Saksa tai Englanti

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Manner-Suomessa on 3 ruotsinkielistä kuntaa: Närpiö,Korsnäs (Ristiniemi) ja Luoto. Niissä on yhteensä n. 15 000 asukasta. Ainoastaan Luodossa väkiluku kasvaa lähinnä lestadiolaisten ansiosta.

Suomi voi olla kaksikielinen tällä tavoin: Manner-Suomi on suomenkielinen ja Ahvenanmaa ruotsinkielinen. Tosin sillä edellytyksellä,että Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kielilait ovat peilikuvia toisilleen. Muu olisi väärin.

Ongelmana on vaan se,että ruotsinkieliset pitävät suomenkielisten ja ruotsinkielisten tasa-arvoa ruotsinkielisten syrjintänä. Asenneongelma, joka johtuu ns. yhteisestä historiasta.

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

EU soveltaa näitä pelisääntöjä kielivähemmistöjen osalta. Periaate johtaa jo sodanjälkeiseen Itävaltaan.

----lainaus....

The 20 % EU requirement stands fully to reason. Its earliest application dates back to late 1950's, when the Allied control commission requested, that Austria include in her constitution a provision (Article 8), that in case in some region the amount of Slovenian-speakers exceeds 20 %, services in Slovenian must be made available.

*The 20 % recommendation was applied again, when Czechoslovakia became divided in 1993, and at a later date, at the end of the 1990's, when solving problems concerning Albanians (in Makedonia Ryytin huomautus).

Austria, however, has since changed the minority language limit to 10 % by a decree of the supreme court.

The article 18 of the Council of Europe Minority Language Act presupposes, that neighbouring countries reach bilateral agreements based on equality and reciprocity, for mutual treatment of linguistic, religious and other such minorities. Not even the possibility of such an agreement between Finland and Sweden has been brought up. Germany and Denmark, on their part, concluded the harmonisation agreement as early as in 1955.

------lainaus loppuu.....

Miten umpikujasta pääsee ulos:
- Manner-Suomi on suomenkielinen alue. Kunnissa missä ruotsinkielisten osuus ylittää 20 % palvelut järjestetään ruotsin kielellä myös. Asiointitulkkaus esim.

- Suomi ja Ruotsi harmonisoi em. Euroopan Neuvoston suosituksen mukaan kielivähemmistöjä koskevan lainsäädäntönsä.

Pakkoruotsin poisto Manner-Suomesta on vain alkua Suomen siirtymisessä normaaliin eurooppalaiseen käytäntöön ja enemmistödemokratiaan.

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Tässä on työkalu ja tuki Perussuomalaiset puolueelle toimintaan jotta saataisiin Suomen ja Ruotsin lainsäädännöt vastaamaan toisiaan kielivähemmistöjen osalta.

Euroopan Neuvosto suosittelee kahdenkeskisiä sopimuksia naapurivaltioiden kesken.Jostain syystä eduskunnassa parhaiten ruotsia osaavat, esim. rkp:läiset, eivät halua tietää mitään tästä EN:n suosituksesta.

Ts. Ruotsi ja Suomi voi solmia kahdenkeskisen sopimuksen, joka harmonisoi
Ruotsin suomenkielisen vähemmistön ja Suomen ruotsinkielisen vähemmistön aseman näiden maiden lainsäädännössä. Se olisi myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukaista. Jostain syystä tämä alue vaan on jätetty vuosikymmeniksi unohduksiin.

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (1995; SopS 2/1998)
Englanniksi: Framework Convention for the Protection of National Minorities (FCNM)

Tässä avain artikla suomennettuna:

18 artikla

1. Sopimuspuolet pyrkivät tarvittaessa tekemään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia toisten valtioiden, varsinkin naapurivaltioiden kanssa varmistaakseen asianomaisiin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden suojelun.

2. Sopimuspuolet ryhtyvät tarpeen mukaan toimenpiteisiin rohkaistakseen yhteistyötä yli rajojen.

Sama englanniksi:

Article 18

The Parties shall endeavour to conclude, where necessary, bilateral and multilateral agreements with other States, in particular neighbouring States, in order to ensure the protection of persons belonging to the national minorities concerned.
Where relevant, the Parties shall take measures to encourage transfrontier co-operation

Linkkejä:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998...

Muuta asiaan liittyvää:

http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid...

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1998/...

Hannu Koho (nimimerkki)

Nimenomaan EU:n suositukset olisivat hyvä lähtökohta.

Ei meidän tarvitse kopioida mallia Sveitsistä eikä Belgiasta, vaikka molemmissa maissa järjestelmä onkin kohtuullisemoi ja tasapuolisempi kuin Suomessa nykyisin. Jos jostain ulkomailta halutaan mallia hakea, ei tarvitse kauas mennä: Ruotsi on kielisuhteiltaan lähes peilikuva Suomesta. Suomenkileisten osuus (470 000) on melko tarkkaan sama kuin ruotsinkielisten Suomessa.

EU suosittaakin että kielivähemmistöjen kohtelu olisi yhdenmukaista nimenomaan naapurimaiden kesken.

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Sveitsi ei ole EU:ssa. Belgia puolestaan on juuri varoittava esimerkki miten kahden kielen malli hajoittaa valtiota ja aiheuttaa eripuraa.

Ruotsissa on 1.7.2009 alkaen yksi virallinen kieli-enemmistökieli. Jos ja kun Ruotsi ei ole rkp:läisten mielestä natsionalistinen yksikielisyydessään niin ei silloin olisi Suomikaan. Kai pelisäännöt on samat kaikille.

Ruotsi ja Viro ilmeisesti tekevät kielipolitiikassa yhteistyötä. Miten muuten on ymmärrettävissä,että Ruotsin kielilaki on paljolti samanlainen kuin Viron vuoden 1999 kielilaki:
http://www.eki.ee/keel/langact.html

Suomi vaan on taas jäänyt kelkasta. Kiitos Perussuomalaisten jotka tuovat Suomea 2000-luvulle. Suomihan on nyt pohjoismaisittain kummajainen Rkp:n vaatimuksesta ja kalliiksi tulee veronmaksajille.

Kun kaikki esim. opiskelevat tasapuolisesti suomen kielellä niin ei tule riitoja.
Eihän Ruotsissakaan ole mitään kielikiintiöitä vähemmistöille. En ole havainnut nordistien ja ihmisoikeusaktivistien sitä valittavan mitenkään. Eli homma on ok.

realisti (nimimerkki)

Vaan kun kaikki eivät opiskele suomenkielelllä. Yliopistoissa aika iso osa opetuksesta tapahtuu englanniksi.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"29"

Mutta kun osa suomenkielisistä ei halua enemmistödemokratiaan. Naurettavin esimerkki tämmöisestä politiikosta on wannabe ruotsinkielinen kimmo sasi, joka on valvomassa ruotsinkielisten etuoikeuksia folktingetissa.

Lähes yhtä naurettava oli freudenthal-palkittu putkipaavo ja pakkoruotsin isä KESKUSTALAINEN johannes virolainen.

Pakkoruotsi on poliittisen lehmänkaupan tulosta vuodelta -75. Siihen asti oltiin pärjätty aivan mainiosti ilman pakollista ruotsia.

Keskusta osti rkp:n tuen Sorsan hallitukseen. Yhtä munattomia olivat demarit, jotka suostuivat tähän täysin järjettömään päätökseen VASTOIN OPETUSALAN ASIANTUNTIJOIDEN VAROITUKSIA.

"32"

RKP puhuu innokkasti tasa-arvosta kotisivuillaan. Kun tulee kysymykseen suomenkielisten opiskelumahdollisuudet ahvenanmaalla tai tasa-arvoinen kohtelu korkeakoulujen paikkajaossa alkaa sfp:n miesten ja naisten otsasuonta tykyttää ja enää ei ollakkaan "tasa-arvoisia", vaan toiset ovat vähän "tasa-arvoisempia kuin toiset".

Jarmo Ryyti (nimimerkki)

Rkp:n kanta on, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tasa-arvo on ruotsinkielisten syrjintää.

Aattenpalo (nimimerkki)

On aivan pakko tarttua seuraavaan lauseeseen: "Perussuomalaiset Nuoret ovat suomenkielisten edunvalvojia."
Toivon, että tämä ei ole vain sananhelinää. Millä tavoin PS:n nuoret ovat suomenkielisten edunvalvojia? Poistamalla "pakkoruotsin"?
Tahdon vain ilmaista, että ette ole suomenkielen edunvalvojia poistamalla jotain. Sen sijaan voisitte vaatia laadukasta äidinkielen opetusta, englishmin poistamista, ja ylipäätään laadukkaan äidinkielen käytön vaatimista.

Kieliasioihin liittyen; Oletteko tietoisia, että monella alalla "joutuu" opiskelemaan suurimman osan kursseista, erityisesti jatko-opinnot, maisteriopinnot, muulla kuin äidinkielellä, esim. englanniksi.
Koulussani vaadittiin kurssiraportit suomalaisilta opiskelijoilta, suomalaiselle professorille englanniksi vedoten opiskelijoiden tasa-arvoon ja kansaivälisyyteen ja englannin tarpeellisuuteen. Asiaan tuli muutos, kun ihmettelin asiaa professorille ja vaadin, että Suomessa tulee suomenkielisen opiskelijan saada opiskella äidinkielellään. Se, että suomalaisessa yliopistossa ei saa opiskella omalla äidinkielellään oman alansa erikoisosaamista on suurempi ongelma kuin "pakkoruotsi". Englannista on vaivihkaa tullut "toinen kotimainen", ongelma vain on, että ilmaisu on kapeaa ja köyhää vieraalla kielellä.

Trebien (nimimerkki)

Simon Elo: "Minä hahmotan Suomen, joka pääsääntöisesti on yksikielinen eli suomenkielinen."

Alat päästä jyvälle - vaikka suurin osa Suomesta yksikielisesti suomenkielistä onkin, ei kuitenkaan voida puhua koko maasta. Tämä tarkoittaa sitä että ehdotuksenne vaatii korjauksia. En väitä puhuvani ruotsinkielisten puolesta yleisesti, mutta ainakaan minua ei häiritsisi jos yksikieliset kunnat saisivat olla sitä myös virallisesti. Sen sijaan on vain hölmöä ehdottaa kaksikielisyyden poistoa kunnilta jotka ovat kaksikielisiä, puhumattakaan siitä että ruotsinkieliset kunnat olisivat mitään muuta kuin ruotsinkielisiä.

Ruotsi ei voi olla vähemmistökieli sillä Suomessa on alueita joissa ruotsi on enemmistökieli.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#35

Täytyy huomata että tässä kannanotossa julistimme olevamme suomenkielisten edunvalvojia. Jatkoa varmasti seuraa ja ehdotuksesi ovat mainioita, kiitoksia niistä.

#36

Ruotsi voi ihan EU:n sääntöjen mukaan olla valtakunnallinen vähemmistökieli, sillä EU:n mukaan virallisen kielen asemaan vaadittaisiin 20 prosentin osuus väestöstä. Yksittäiset alueet eivät siinä mielessä vaikuta kokonaiskuvaan.

Olet kuitenkin oikeilla jäljillä siinä, että enemmistöltään ruotsinkieliset alueet tulee ottaa huomioon. Täytyy silti myös muistaa, että ne ovat lukumäärältään kuin pisara meressä.

Timo Laiho (nimimerkki)

#37

Onhan esim briteissä, USA:ssa ja Ranskassa alueita joissa enemmistökielenä on arabia. Tekeekö se arabiasta Ranskan virallisen kielen? Samalla ajatusmallilla voitaisiin tehdä shariasta virallinen lainkäytäntö.

Niin ja eiköhän siellä Paraisilla osata Suomeakin vaikka sitä ei välttämättä haluta käyttää. *tök* *tök*

Trebien (nimimerkki)

Timo Laiho: "Onhan esim briteissä, USA:ssa ja Ranskassa alueita joissa enemmistökielenä on arabia."

Vai niin, voitko kertoa enemmänkin näistä alueista? Miten ne ovat syntyneet, jne. Suomessahan ruotsinkieliset alueet ovat poikkeuksetta olleet sitä alusta alkaen, joskin suomenkielisten muuttoliike viime vuosikymmeninä on onnistunut kääntämään kielitasapainon monella alueella.

"Niin ja eiköhän siellä Paraisilla osata Suomeakin vaikka sitä ei välttämättä haluta käyttää."

Voi hyvin olla - on jopa todennäköistä ettei suhtautumisessa "toiseen kotimaiseen" ole eroa suomen- ja ruotsinkielisten välillä.

Timo Laiho (nimimerkki)

#40
Alueet ovat syntyneet mm.väärin toteutetun kotiuttamisen ansiosta. Maahanmuuttajien kotiuttaminen on paljolti keskitetty tiettyihin kaupunkeihin/kaupungin osiin mikä ei suinkaan ole paras keino integroida heitä uuteen kotimaahansa, mutta toki on totta että ihmiset hakevat yhtenäisyyttä ja keskittyvät myös siitä syystä oma-alotteisesti myöhemmin. Ja kyllä nämä alueet ovat muodostuneet eritavoin kuin ruotsinkieliset alueet Suomessa (tätä varmasti ajoit takaa?)

Miksi ruotsinkieliset olisivat erityisasemassa muihin vähemmistökieltä puhuviin? Se ei voi olla peruste että rannikolla joku on sattunut puhumaan ruotsia "alusta alkaen". He ovat saaneet käyttää ruotsinkieltä ja tulevat saamaan jatkossakin eikä siinä ole mitään vikaa. Suomenruotsalaisten kulttuuri voidaan laskea rikkaudeksi siinä missä muutkin vähemmistöjen kulttuurit. 5%:n vähemmistö ei voi määrätä kaikkia muita oppimaan heidän kieltä, tapojaan, arvojaan tai lakeja.

Emme voi pakottaa Suomalaisia opiskelemaan pakkokurdia,arabiaa,venäjää,saamea tai edes Turun murretta mutta jostain syystä ruotsinkielestä ei voi kieltäytyä. Perustelematon vääryys saa osan kansasta vaatimaan oikeutta ja toki nostaa tunteita pintaan.

sin (nimimerkki)

simon elosta voi äkkiä sanoa että hän kalastelee ääniä tällä blogilla perus suomalaisille, ja onnistui tässä allekirjottaneelle.

mielestäni ruotsinkieli ei saa olla mitenkään erityis asemassa suomessa, ei ole todellisia perusteluita sille!
Toki on rikkaus osata montaa kieltä, sitä ei kukaan väitä. mutta tällä hetkellä suomi on kaksi kielinen sen takia että meillä sanoo muutama lakipykälä näin, mutta pitää katsoa pitemmälle kuin pykälään. mitä suomen kansan tahti on? onko 95% opeteltava tämä "toinen kotimainen" lakipykälien takia? minkä vuoksi tämmöinen laki on tehty?
onko se kansan etujen mukainen vai kenen etujen mukainen?

kysymys jonka jokaisen politiikon on mietittävä lakipykälää tehdessä, onko lakipykälä tehty palvelemaan ihmisiä, vai onko pykälä tehty palveltavaksi.

sin (nimimerkki)

niin joo tiesittekö että insinööriopiskelussa ainoat lakisääteiset oppitunnit on ruotsinkieli!?

Trebien (nimimerkki)

Timo Laiho: "Miksi ruotsinkieliset olisivat erityisasemassa muihin vähemmistökieltä puhuviin?"

Niin, kysymyshän on lopulta siitä mitä kieliä missäkin puhutaan ja mihin raja vedetään. Saamenkieli voisi mielestäni hyvinkin saada virallisemman aseman alueilla jossa sitä puhutaan. Muiden kielten osalta ei taida mitään alueellisia "kieliklustereita" olla syntynytkään, toisin kuin ruotsin kohdalla, joten siinä mielessä erityisasema on tietysti perusteltu

"Se ei voi olla peruste että rannikolla joku on sattunut puhumaan ruotsia ”alusta alkaen”. He ovat saaneet käyttää ruotsinkieltä ja tulevat saamaan jatkossakin eikä siinä ole mitään vikaa. Suomenruotsalaisten kulttuuri voidaan laskea rikkaudeksi siinä missä muutkin vähemmistöjen kulttuurit. 5%:n vähemmistö ei voi määrätä kaikkia muita oppimaan heidän kieltä, tapojaan, arvojaan tai lakeja."

Tässä keskustelussa häiritsee eniten se että kaksikielisyyttä vastustetaan pakkoruotsia vastustavin argumentein, ikään kuin ne olisivat sama asia. Tottakai ruotsinkielisillä alueilla puhutaan ruotsia jatkossakin - mille muulle edellytyksiä voisi edes olla? Jos käy niin että kaksikielisyydestä luovutaan ja enemmistökieli määrää, on kyse lähinnä siitä mikä asema suomen kielellä näiden kuntien vähemmistökielenä tulisi olemaan.

Valtaväestön kieli (nimimerkki)

Ei ruotsin kielellä voi eikä saa olla mitään erityisoikeuksia verrattuna muihin maassaamme oleviin kieliryhmiin - suomi, saame, romaani, venäjä, somali, thaimaan kieli tms...

Historia? Ei käy.
Talous? Ei käy.
Osuus väestöstä ? Ei käy.
Muu, mikä? Ei käy.

Vähemmistökieli mikä vähemmiostökieli. Laadittakoon kaikille vähemmistökielille yhdenmukainen ja tasavertainen aema suomen kielen valta-asema tunnustaen.

Vanhat tavat (nimimerkki)

Suomessa kaikki mikä voidaan yhdistää ruotsiin on laitonta Suomessa Pariisin Rauhansopimuksen mukaan. Suomen tulee noudattaa Pariisin Rauhansopimusta ja toimia sen mukaisesti ruotsia kohtaan.

"8 artikla. Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet."

Svenska folkpartiet on laiton puolue Suomessa.

P.S. Ruotsi ei ollut puolueeton toisessa maailmansodassa ja Ruotsi tulee saamaan tuomionsa.
(lainaus Ilta-Sanomien keskustelusta)

Ottia tuota, kukahan tohtisi tehtäväkseen asian nostamisen ottaa, kun kaivellaan nyt menneisyyttä niin tehdään se kokonaisvaltaisesti! Kun natsien puuhista kohistaan, unohtuu usein puolueen rahoittajat Jenkeistä, Ruotsin toimet aatteen synnyssä ja kaupankäynti, josta on vaiettu kuten maan tapa on! Miksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on hyväksyttävää vähemmistönä olevalta ryhmältä, raha se on mikä maassamme määrää tahdin ja asiat joista sitten ei puhuta!!!