Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Suomi ei tarvitse YK:n turvallisuusneuvostoa

Suomen vuotuisen kehitysavun on leikkaus olisi entisen YK:n alipääsihteerin Elisabeth Rehnin mukaan huonoksi Suomen maineelle YK:ssa. Rehnin mukaan se vaarantaisi Suomen paikan YK:n turvallisuusneuvostossa vuosina 2013-14.

Suomen vahvuus kansainvälisessä politiikassa on ollut maamme virallinen liittoutumattomuuspolitiikka, joskin voi vääntää kättä siitä kuinka totuudenmukaista liittoutumattomuus on koskaan ollut. Olemme joka tapauksessa kelvanneet mainiosti sovittelemaan kriisejä ja tekemään rauhanturvatyötä.

Miksi antaisimme tämän pienelle maalle siunaantuneeen edun pois toimimalla YK:n turvallisuusneuvostossa, joka tunnetusti joutuu ottamaan kantaa erittäin tulenarkoihin kiistoihin? Neuvosto on myös kautta historian toiminut suurvaltapolitiikan pelikenttänä, johon Suomella ei ole mitään syytä sekaantua. Saimme jo tarpeeksemme Neuvostoliitosta. Suomen korostamat ihmisoikeuskysymykset ovat neuvoston maiden asialistan häntäpäässä - siellä korostuu raaka reaalipolitiikka.

Tiedän myös että politiikka osaa olla kovaa peliä. Eikö kehitysavun antamisen motiivit pitäisi kuitenkin olla muualla kuin siinä että maa haluaa itselleen paikan turvallisuusneuvostossa?

Kehitysavun nostaminen tavoiteltuun 0,7 prosenttiin veisi 477 miljoonaa euroa lisää. Tällainen rahasumma aikana, jolloin kunnat säästävät peruspalveluistaan ja työttömyys nousee yli kymmenen prosentin. Ei kuulosta hyvältä talouspolitiikalta. Varsinkin kun kehitysavusta saadut tulokset ovat kyseenalaisia jopa Helsingin Sanomien mukaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi asian yllättävän suoraan Afrikan matkallaan. Maanosan maiden on lopetettava länsimaiden syyttäminen tilanteestaan, sillä kolonialismin aika on kaukana takanapäin. Afrikan mailla on ollut aikaa uuden luomiseen, mutta useat ovat valinneet sen sijaan diktatuurin, sorron ja eliitin rikastuttamisen tien.

Ainoa joka todella voi auttaa Afrikkaa on afrikkalainen itse. Muutos ja uudistukset lähtevät sisältäpäin, minkä Etelä-Afrikka on osoittanut. Tänä päivänä maa kelpaa maailman suurimman urheilutapahtuman jalkapallon MM-kisojen tapahtumapaikaksi.

Suomi ei kaipaa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä eikä siihen liittyviä lehmänkauppoja. Jos kehitysapua lisätään, sen tulee perustua aiempiin hyviin tuloksiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Lappilainen (nimimerkki)
Käyttäjän mirkan kuva
Mirka Järvinen

22.-23.8 Kirkkopäivät, Jyväskylä
Rauhanjärjestö Suomen Sadankomitean tiedotuskampanja on kiertänyt kesäistä Suomea kertomassa asevarustelun haitoista ja sodan räjähtämättömistä jäänteistä. Kiertue alkoi Maailma kylässä -tapahtumasta 23.5.2009 ja jatkuu elokuun loppuun asti. Kampanjan tavoitteena on ollut tiedottaa ja taustoittaa keskustelua sodan jäänteistä, erityisesti miinojen ja rypäleaseiden aiheuttamista ongelmista entisillä konflikti- ja sota-alueilla. Matkan varrella käydyissä keskusteluissa suomalaiset ovat tuominneet rypäleaseet ja ilmaisseet tukensa rauhantyölle. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.sodanjaanteet.fi

Sakari Soisalo (nimimerkki)

Tämä blokikirjoitus on asiaa sanasta sanaan. Suomen ei todellakaan tarvitse paikkaa turvallisuusneuvostossa.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Ellei YK:n turvallisuusneuvostoa olisi, ei olisi kansainvälisoikeudellista perustaa oikeusvaltio Suomelle osallistua ISAF:ssa Afganistanin sotaan. Tämä olisi kristillisdemokraattisen maailmanpolitiikan kannalta este.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

Kritiikkini kohdistuukin turvallisuusneuvostoa enemmän siihen, että miksi Suomen pitäisi olla sen jäsen. Siihen en näe syytä varsinkin jos sen jäsenyyden hankkiminen maksaa satoja miljoonia.

Käyttäjän jpar kuva
J Parthenos

Tapio, ei se sotaan lähteminen YK:n siunausta vaadi, kuten USA osoitti esimerkillään Irakissa. Yksi esimerkki taas siitä, miksi koko YK on melko turha pulju ihan kokonaisuudessaan.

hkei (nimimerkki)

onpas taas epäkypsää ja tietämätöntä tekstiä: Suomen tavoite on nostaa kehitysapuraha tavoitteeseen vasta ensi vuosikymmenellä, joten turha vetää lamaa mukaan.

ja ettei suomi tarvitse yk:n turvallisuusneuvosta? lukisit vaikka vähän enemmän maailmanpolitiikan tutkimusta. naurettavaa junttipopulismia

Käyttäjän jpar kuva
J Parthenos

Kehitysavusta sen verran, että paljon järkevämpää Suomen kannalta ottaa maahan työtätekeviä ihmisiä, jotka sitten lähettävät rahaa kotiin. Nämä rahat, toisin kuin valtion ohjaamat, menevät ainakin niihin käsiin joiden niiden maksaja haluaa.

Maahanmuuttajien rahalähetykset pitivät myös vuonna 2008 paljon paremmin pintansa verrattuna kehitysapuun ja suoriin yksityisiin investointeihin. Jos kerran paljon luotettavampi ja vakaampi tukemismuoto on siis olemassa, miksi ihmeessä lähetämme veronmaksajien rahoja teille tietämättömille?

Aiheeseen liittyvä juttu: The Economist, Remittances: Big, but dipping http://www.economist.com/world/international/displ...

Jukka Turunen (nimimerkki)

YK:n turvallisuusneuvosto on jonninjoutava keskustelukerho, jossa muutamat merkityksettömät pikkuvaltiot vuoronperään pelleilevät edustajineen muka rauhan asialla. Kehitysavun voisi lopettaa nykyisenkaltaisena kokonaan.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#7

"Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojensa osuuden bruttokansantulostaan 0,51 prosenttiin ensi vuonna ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä."

Totta, 0,7 % ensi vuosikymmenellä, mutta nostoa pitäisi tulla jo ensi vuonna eikä vuosi 2015 ole kovin kaukana. Vähintäänkin laman jäljet ovat näkyvissä, jos se päättyy aikaisintaan 2011-12.

Olen todellakin sitä mieltä että Suomen ei tarvitse olla jäsenenä varsinkin jos se vaatii tuollaisia rahallisia panostuksia. Suomessa oman mielipiteen rehellinen sanominen on aina populismia, Vanhasmainen kiertely ja kaartelu realismia. Olen sitten mieluummin populisti.

Timo Elonen (nimimerkki)

Mitähän mieltä KD asiasta on?

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

”Eikö kehitysavun antamisen motiivien pitäisi kuitenkin olla muualla kuin siinä että maa haluaa itselleen paikan turvallisuusneuvostossa?”

Tuosta olen täysin samaa mieltä.

Imagosyistä harrastetaan koko humanitaarista touhua, vai kuvitellaanko tosissaan että maailman ongelmat voitavan ratkaista?

riku (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus. Kehitysavun määrällä ei ole mitään tekemistä Suomen maineen kanssa. Sen sijaan jos kehitysavun nostamisella vain edistetään joidenkin ammattipoliitikkojen kansainvälistä uraa, niin se pitäisi laskea osaksi puoluetukea.

Etelä-Afrikasta en paljoa tiedä, mutta käsittääkseni turvallisuustilanne on huonompi kuin apartheidin aikana. Ja jalkapallokisat saadaan vain lahjomalla.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Simon, taas erinomainen kirjoitus sinulta.

Tuo oli silkkaa faktaa joka sana.

Eeva

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

#11

KD:n virallinen kanta on, että "Suomen kehitysyhteistyöpanos tulee nostaa asteittain takaisin YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Varoista osa on suunnattava kotimaassa tehtävään kehityskasvatus- ja tiedotustyöhön."

Minulla ei sinänsä ole mitään tuota 0,7 prosenttia vastaan, jos Suomen oma taloudellinen tilanne on kestävällä pohjalla, kehitysapu todistetusti tuottaa tuloksia ja osa varoista suunnataan kotimaan työhön. Nykyisen kaltaisen kehitysavun mielekkyys on viime vuosina kyseenalaistettu niin länsimaissa kuin Afrikassakin.

#13

Etelä-Afrikka ei kuitenkaan kisoja voisi saada jos sillä ei olisi jonkinlaista stabiilia asemaa kansainvälisessä yhteisössä ja tietysti FIFA:ssa.

#14

Kiitoksia Eeva.

elakegubbe (nimimerkki)

YK on tärkeä kansainvälinen järjestö.

Pienen pienen Suomen osallistuminen Turvallisuusneuvostoon on tyhjänpäiväistä.

Ns. kehitysapu on valtaosaltaan mennyt hukkaan. Kepa ja muut toimijat ovat tosin saaneet mukavaa palkkaa ja kivoja matkoja. Mutta mitä ovat kohdemaat hyötyneet? Käytännössä Suomen virallisen toiminnan kautta tuskin mitään.

Ehkäpä kirkon ulkomaanapu yms. vastaavat järjestöt ovat auttaneet ruohonjuuritasoa. Näin ainakin toivon, koska olen "ostanut" vuohia ja koulupukuja yms. järjestöjen kautta. Lopetan lahjoitukseni, jos osoittautuu, että rahani ovat menneet pelkkään hallintokuluihin.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Erinomainen kirjoitus, täyttä asiaa joka sana.

"Kehitysavun nostaminen tavoiteltuun 0,7 prosenttiin veisi 477 miljoonaa euroa lisää. Tällainen rahasumma aikana, jolloin kunnat säästävät peruspalveluistaan ja työttömyys nousee yli kymmenen prosentin. Ei kuulosta hyvältä talouspolitiikalta. Varsinkin kun kehitysavusta saadut tulokset ovat kyseenalaisia jopa Helsingin Sanomien mukaan."

Joka afrikkalaiset ekonomistit tietävät sen, että kannettu vesi ei pysy kaivossa. Ainoa tapa auttaa kolmatta maailmaa on maksaa MARKKINAHINTA heidän tuotteistaan. Vain se tuo aitoa yrittäjyyttä afrikkaan ja aasiaan.

Länsimainen elintaso perustuu kehitysmaiden halpaan työvoimaan ja raaka-aineisiin. Kahvista, kaakaosta, puuvillasta, teestä ei olla valmiita maksamaan, vaan ne "hinnoitellaan" Bostonin raaka-ainepörssissä. Suurimman hyödyn saa välittäjät ja minimaalisen korvauksen tuottajamaa.

Siksi ostan aina reilun kaupan tuotteita, vaikka ne maksavat enemmän. Näin tiedän, että tuottajat saavat enemmän rahaa näppeihinsä.

Ai niin. Suomi maksaa kehitysapua Isolle-Britannialle 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Iso-Britannia käyttää EU-rahoista 40% maataloutensa tukemiseen. Suurin maanomistaja ja suurin tuen saaja on kuningashuone, joten meidän kehitysavulla kuningatar voi ostaa muutaman uuden luksusauton vuosittain.

Eli ei aivan kaikki kehitysapu mene hukkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset