Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Suomi maksaa EU:lle yli 6,9 miljardia euroa?

Suomen nettojäsenmaksu Euroopan unionille nousee tänä vuonna noin 1150 miljoonaan euroon. Kasvu on tavattoman suuri, sillä summa on lähes kaksinkertainen verrattuna viime vuoden 604 miljoonan euron nettomaksuun.

Kyse ei ole mistään nappikaupasta. 1,15 miljardia euroa on 2,1 prosenttia valtion tämän vuoden vuoden noin 55 miljardin budjetista. Asukasta kohti nettomaksu oli viime vuonna 112 euroa ja tänä vuonna jo 210 euroa. Keskivertoperhe maksaa "EU-maksua" noin 840 euroa vuodessa, jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Suomi on ollut EU:ssa vahva nettomaksaja jo vuosikausia. Aiemmin Suomen kerrottiin rahoituskaudella 2014-2020  maksavan EU:lle 3,64 miljardia euroa enemmän kuin mitä saamme. Se tekisi keskimäärin 520 miljoonaa euroa vuodessa, joten nyt näyttää siltä, että ennuste ylitetään roimasti.

Suomi maksaa EU:lle kuuden vuoden rahoituskaudella 6,9 miljardia euroa, mikäli 1,15 miljardin nettomaksuosuus toteutuu joka vuosi.

Stubbin hallitus päätti budjetissaan ottaa tänä vuonna 500 miljoonaa euroa valtion eläkerahastolta. Sattumalta summa on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen nettomaksun korotus. Lisäksi hallitus on leikannut lapsilisiä.

Stubbin hallitus leikkaa lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja siirtää rahat Brysselin byrokraateille?

Kuten Iltasanomien toimittaja Mika Koskinen kirjoittaa, Suomen EU:n nettomaksu ja valtion kehitysapu menevät kummatkin meitä köyhemmille maille. Kummatkin ovat tänä vuonna noin 1,1 miljardia euroa. Siten Suomen "kehitysapu" on tänä vuonna yli 2,2 miljardia euroa.

Kukin voi miettiä, mitä kaikkea sillä kotimaassa saisikaan aikaan.

Ynnää tähän pakettiin vielä Suomen antamat tukipaketit eurokriisimaille, niin me tienataan tällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Matias Härkönen

Tähän kun laskee vielä valtionvelan korot, jotka ovat n. 1,8 miljardia niin huomataan että n. 4 miljardia menee täysin "hukkaan" vuosittain. Ja kun valtionvelka vain kasvaa, niin kasvaa korkomäärätkin. Korkoprosentit ei onneksi tällä hetkellä ole pahat, mutta niiden noustessa ollaankin sitten "Kreikan tiellä".

Jos 4 miljardia muuten jakaa "työssäkäyvien" kesken, niin jokainen työntekijä "heittää rahaa ilmaan" n. 2000€.

Markku Laaksonen

Valtionvelan koroilla ei ole mitään tekmisät EU:n kanssa, ne ovat seurausta yli varojen elämisestä. Se on saatu aikaan täysin omatoimisesti.

Toni Seppänen

Jos yli varojen eläminen "johtuu" Eu:sta ja sen lieveilmiöistä?
Toki päättäjät loppukädessä vastuussa ja eihän ne hääppöisiä ole olleet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

90-luvun alussa ennen EU:ta velan suhde BKT:hen ylitti edelleenkin sen mitä se on tänään ja silloin Suomen talouden kantokyky oli muutoinkin heikompi. Velkaantuminen ei johdu EU:sta, vaan matalasuhdaanteesta ja valtion menorakenteesta, joka on aivan kotoista perua. Suomen talous kasvoi rivakasti tällä vuosituhannella aina vuoteen 2008 asti. Verokertymä oli ylijäämäinen ja hallitus puhua "jakovarasta" budjetin laadinnan yhteydessä.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #7

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Eu vaikuttaa Suomen menorakenteeseen monellakin tavalla.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kyllä pahat pojat on menneet liian pitkälle. Eikö ole mitään keinoa lopettaa Suomen ajamista konkurssiin. Tahti vain yltyy,eikä kohta ole enää mitään tehtävissä.

Toni Seppänen

Ainoa keino on katsoa totuutta silmiin ja ruveta toimimaan siten mikä on maan ja kansan etu.

Valitettavasti vauhti on jo kova ja jonkinlainen rysäys on varma.

Kysymys on vain siitä kuinka paljon sattuu.

Ensimmäinen asia mitä maastaan välittävä rivikansalainen voi tehdä on vaihtaa hallitus 2015 eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Kalle Isokallio sanoi radiohaastattelussa, ettei tätä hulluutta voi enää pysäyttää. Suomi ajetaan aivan karille ja vasta sitten, kun on pakko, painetaan jarrupoljinta.

http://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ne EU maat, joiden taloudessa menee keskimääräistä paremmin, ovat nettomaksajia ja ne EU-maat, joiden taloudessa menee keskimääräistä huonommin, ovat nettosaajia. Kumpaan kategoriaan haluaisitte Suomen kuuluvan?

Toni Seppänen

Ei kumpaankaan, Eu ei näytä tervehtyvän vaan taudit pahenevat.

Eu jakaa taakkaa, kuormittaa niitä jotka ovat hommansa hoitaneet hyvin ja keventää niitä jotka ovat hommansa ryssineet tai muuten vaan "laiskotelleet".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tilannetta pitää tarkastella tämän hetken yli pitkällä tähtäimellä niin kauppapolitiikan kuin muunkin politiikan kannalta ja silloin päädytään toisenlaiseen johtopäätökseen. Jokainen ulkomaankauppaa harjoittava yritys ymmärtää tämän, samoin myös ulko- ja puolustusministeriö.

Toni Seppänen

Katse on horisontissa. En ole koskaan ymmärtänyt nenänpään tuijottelijoita.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nousua näkyvissä, Godot tuleeee.

Käyttäjän MikaSuikkanen kuva
Mika Suikkanen

Ottakaamme huomioon myös se, että EU:n jäsenmaksujen ja kehitysavun lisäksi veronmaksajat kustantavat ulkomaisten opiskelijoiden "ilmaista" opiskelua Suomessa vuosittain noin 250 miljoonan euron edestä. Tuo 250 miljoonaa euroa kuluu vain pelkkiin opiskelupaikkojen kustannuksiin.
Sen lisäksi, mutkan kautta, maksamme myös lisää opiskelijoiden verovaroin tuetun asumisen, terveydenhuollon, opiskelupaikan ruokailun ja matkustamisen alennusten kautta.

Mutkan kautta tuemme myös, erittäin huomattavasti, esim. Kiinan kansantaloutta lahjoittamalla osaamistamme maalle, joka käyttää kansalaistensa täällä hankkimaa ammattitaitoa, tietotaitoa ja osaamista kilpaillakseen suomalaisten yritysten kanssa.

Mutta onhan meillä varaa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset