Viisauksia ihmisen Elosta Suoraa ja kriittistä puhetta politiikasta

Iltalehden pääkirjoitus on kuin suoraan Folktingetin kynästä

Iltalehti tarjoaa pääkirjoituksessaan Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi kaikki pakkoruotsiin liityvät kliseet. Kirjoitus on kuorrutettu Folktingetin puheenjohtajan Christina Gestrinin kuvalla ja suoraan sanoen tuntuu kuin kirjoitus olisi suoraan järjestön kynästä.

Pääkirjoituksen ingressissä todetaan, että "monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta." Aivan. Venäjän, saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan lisää. Kumma kyllä, loput kirjoituksesta pyrkii kumoamaan alussa esitetyn väitteen.

Iltalehden mukaan "Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia."

Kieliopintojen valinnanvapaus tai edes Suomen muuttaminen virallisesti yksikieliseksi niin, että ruotsilla on virallisen vähemmistökielen asema, eivät uhkaa ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleen. Kukaan Suomessa ei estä ruotsinkielisiä käyttämästä äidinkieltään.

Ruotsinkielisten luonnollinen oikeus käyttää äidinkieltään ei tarkoita, että suomenkielisille täytyy olla pakolliset ruotsinkielen opinnot. Pakkoruotsi ei ole "mahdollisuus oppia ruotsia", vaan se on pakko oppia ruotsia. Vapaasti valittavat kieliopinnot, joissa ruotsi on vaihtoehtona, on "mahdollisuus oppia ruotsia".

Iltalehden mukaan "Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä."

Jos on luonnollinen pohja, jolta syntyy kiinnostus oppia ruotsia, miksi sen täytyy olla pakollinen oppiaine? Motivoituneet oppilaat valitsevat ruotsin myös vapaaehtoiselta pohjalta. Suomi on maa idän ja lännen kulttuuripiirien välissä. Kiinnostus venäjän kieltä kohtaa tulisi syntyä samoilla perusteilla.

Iltalehti toteaa, että "Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta."

Ruotsi on ainoa kieli Suomessa, joka on pakollinen oppiaine koko maassa kaikilla opintoasteilla. Esimerkiksi Ahvenanmaalla suomi on vapaaehtoinen oppiaine. Tällainen kielipolitiikka voisi olla perusteltua Ruotsissa, mutta ei Suomessa.

Pakkoruotsin perustelu on tuttu: Ruotsi on pakollinen oppiaine, koska Suomi on kaksikielinen maa.

Tällöin ei mainita sitä, että Suomi on kaksikielinen maa vain hallinnollisesti. Kun katsotaan Suomen alueita tai väestöä, tilanne on aivan toinen. Suomea puhuu äidinkielenään 90 prosenttia ja ruotsia 5,39 prosenttia väestöstä. Kuten kuvasta voi nähdä, valtaosa Suomen kunnista on virallisesti suomenkielisiä. Ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat keskittyvät länsi- ja etelärannikolle, jossa ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata alueellisesti.

Kun muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on lähes viisi prosenttia, voidaan puhua monikielisestä kansasta (kuten useimmat kansat ovat), jonka yhtenäisyyden luo suomalaisuus.

"Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille", Iltalehti kertoo.

Ideaalimaailmassa kyllä, mutta reaalimaailmassa vain harvat opiskelevat useampaa kuin kahta tai kolmea vierasta kieltä. Englannin ja ruotsin pakollisuus vie näistä paikoista jo kaksi. Toinen tekijä on koulutusjärjestelmän resurssit. Opetustunnit ja määrärahat ovat rajalliset. Ruotsi vie niistä merkittävyyteensä nähden kohtuuttoman osan.

Iltalehden mukaan "kielten opiskelun kokeminen raskaana johtuu osittain vanhoista opetusmenetelmistä ja suurelta osin kielteisestä asenteesta, jota levitetään jopa tarkoituksellisesti."

Kielten opiskelun opetusmenetelmiä kannattaa kehittää, mutta se ei poista perimmäistä ongelmaa eli sitä, että ruotsin opiskelu on pakollista. Useat opiskelijat ovat sitä mieltä, että eivät tarvitse ruotsia, mutta joutuvat sitä silti opiskelemaan. Kuinka ruotsiin voi silloin suhtautua positiivisesti?

"Monille suomenkielisille ruotsin osaaminen on avannut laajemman työuran. Ruotsia osaamalla pääsee tutustumaan myös laajempaan kulttuuritarjontaan niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa," Iltalehti kertoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ruotsin merkitys yrityksille on laskenut tasaisesti. Aiempien ikäpolvien kokemukset eivät ole merkityksellisiä nykymaailmassa, jota Iltalehti itsekin nimittää samassa kirjoituksessa "monikieliseksi" ja "globalisoituneeksi". Pakotettu ja tosiasioita vastaan taisteleva keskittyminen läntiseen naapurimaahamme ei palvele monikielisyyttä tai globalisaatiota.

Jos kulttuuritarjonnan perusteella täytyy suositella kieliopintoja, esimerkiksi englanti, ranska, saksa, espanja ja kiina kiilaavat varmasti ruotsin edelle.

Iltalehden pääkirjoituksen ehdoton helmi on seuraava lause: "kahden kansalliskielen osaamisesta on paljon hyötyä ja se rikastuttaa elämää kaikin tavoin."

"Kaikin tavoin". Jaa, mitäpä tästä enää keskustelemaan.

Hallintoalamaiset olkoon hiljaa, kun ylhäältä päin kerrotaan, että miten asia on.

Keskustelin hiljattain kielivapaudesta Yle Fem -kanavalla Folktingetin puheenjohtajan Gestrinin kanssa.

Katso itse, että kummalla osapuolella on paremmat argumentit.

Miksi muuten kieliopintojen valinnanvapaudesta ei juurikaan keskustella suomenkielisessä mediassa, ts. niiden parissa, joita pakkoruotsi koskee? Miksi asiasta kysytään ensimmäisenä esimerkiksi Folktingetilta eikä tavallisilta suomalaisilta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

44Suosittele

44 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hyviä pointteja. Tosin mikään määrä rautalankaa ei taida riittää.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tuo on kyllä jo aika pelottavaa, minkälainen valtionuskonto tuosta hommasta on tullut siinä mielessä, että noita ideologisia virallisia totuuksia annetaan toistella tuolla tavalla ihan vapaasti.

Sehän on sinänsä ihan selvää, että koko kielipolitiikan tavoitteena on saada aikaan se, millä sitä yritetään perustella -- jos olisin itse jonkinlainen kieli-imperialisti, niin yrittäisin kai vähän samanlaisilla tempuilla todistaa, että tämä nyt vaan on sellaista rikkautta ettei siitä voi mitenkään kieltäytyä. Sehän on vaan "luonnollista", ja sen priorisoinnista kaiken muun edelle voi syntyä jopa menestystarinoita!

Koitetaanpa viedä samaa ajattelua vaikka Ahvenanmaalle, niin huomataan että maailmojasyleilevät kieliopinnot jotka olisivat sama asia kuin suomen opiskeleminen "kulttuuritarjonnan" vuoksi saisivat osakseen aikamoista naureskelua. Jotkut ihmiset saavat nähdä näiden argumenttien ongelmat, jotkut toiset ihmiset eivät.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Simon osuu naulan kantaan ja kirjoittaa täyttä asiaa.

Kaksikielisyyden tekohengittämiseen kuluu kasapäin rahaa ja kankkulan kaivoonhan se sujahtaa.

"Ruotsi on pakollinen oppiaine, koska Suomi on kaksikielinen maa". Ontto ja huono argumentti.

"Suomi on kaksikielinen maa, joten ruotsi on pakollinen aine. Ruotsi on pakollinen oppiaine, koska Suomi on kaksikielinen maa". Tämähän on ilmiselvä kehäpäätelmä.

Ja lisäisin myös sen, että kaksikielisyys EI tarkoita sitä, että enemmistöjen pitäisi tanssia vähemmistöjen pillin mukaan. Suomen lisäksi (hallinnollisesti) kaksikielisiä valtioita ovat esimerkiksi Irlanti, Malta, Kypros, Valko-Venäjä, Kazakstan, Israel, Paraguay ja Kanada. Käytännöt tietenkin vaihtelevat joka maassa kuten myös se, miten eri maiden kieliryhmät sijoittuvat alueellisesti, mutta näistä ainoastaan Irlannissa on edes jossain määrin samaa peliä kuin Suomessa. Irlannin viralliset kielet ovat englanti ja iiri. Irlannin asukkaista iirinkielisiä on lähteestä, määritelmästä ja laskentatavasta riippuen 30 000-300 000 ja he ovat keskittyneet Irlannin länsi-, lounais ja luoteisosien maaseudulle. Iiri on kuitenkin pakollinen aine koko Irlannin tasavallassa ja myös Dublinissa (ja kaakkois-Irlannissa sijaitsevassa Kilkennyn kaupungissa, jossa Dublinin lisäksi kävin kesällä 2011) katukilvet, lomakkeet, opasteet ynnä muut sellaiset ovat sekä englanniksi että iiriksi. Suomen ja Irlannin erona kuitenkin on se, että Irlannissa iiri on vähemmistökieli, mutta samalla maan ensimmäinen kansalliskieli. Lisäksi Irlannissa miehittäjän kieli on enemmistökielenä (englanti), mutta Suomessa vähemmistökielenä (ruotsi). Mainittakoon vielä se, että Irlannissa iirin virallisen aseman suojelulla on kulttuurihistoriallinen motiivi, kun taas ruotsin tekohengitys Suomessa on puhdasta valtapoliittista peliä.

Joissakin valtioissa virallisia kieliä on useampia kuin kaksi. Esimerkiksi Belgiassa, Uudessa-Seelannissa, Seychelleillä ja Luxemburgissa niitä on kolme, Sveitsissä ja Singaporessa neljä, Etelä-Afrikassa 11 ja Intiassa 16. Näissä tuskin on Suomen tyyppistä kielisysteemiä vaan kielitaitovaatimukset ovat kaikki aluekohtaisia, kuten Sveitsissä, jossa keilivyöhykkeet ovat jakautuneet eri kantonien kesken. Intian alueella puhutaan satoja kieliä. Niistä 16 on virallisia ja virallisista kielistä pääkäytössä on kaksi (hindi ja englanti), joita käytetään hallinnossa, liike-elämässä, politiikassa ja tiedotusvälineissä valtakunnan tasolla.

Otetaan lisäksi valtakunnan tasolta esimerkki yksikielisestä valtiosta: Itävalta. Valtakunnan tasolla Itävallan ainoa virallinen kieli on saksa, mutta joissain tietyissä osavaltioissa tai jopa ainoastaan yksittäisissä kunnissa/kylissä on kaksikielisyyttä paikallistasolla. Esimerkiksi Kärntenin osavaltiossa 10 % asukkaista on sloveeninkielisiä, joten osavaltio on virallisesti kaksikielinen (saksa ja sloveeni). Useissa osavaltioissa ja/tai pitäjissä eri puolilla Itävaltaa on merkittäviä unkarinkielisiä vähemmistöjä ja niissä on katukilvet, opetusmahdollisuudet ynnä muut vastaavat sekä saksaksi että unkariksi. Burgenlandissa on unkaria äidinkielenään puhuvien lisäksi paljon myös kroatiankielisiä. Alueellisella paikallistasolla sloveeni, unkari ja kroatia ovat virallisia kieliä, mutta VAIN paikallisesti. Itävallassa ei valtakunnantasolla ole pakkosloveenia, pakkounkaria tai pakkokroatiaa. Siellä ei myöskään ole sellaista tilannetta että riippumatta asuinpaikasta ja siitä, missä aikoo työskennellä, niin julkisiin virkoihin päästäkseen olisi kaikkien saksankielisten itävaltalaisten (eli enemmistön Itävallan asukkaista) suoritettava "virkamiessloveeni", "virkamiesunkari" tai "virkamieskroatia", vaikka asuisi ja työskentelisi sellaisessa kunnassa/osavaltiossa, jossa saksa on valtakunnallisen tason lisäksi myös paikallistasolla ainoa virallinen kieli.

Pahoitteluni lukijoille, jos tekstini meni hieman pitkäksi, mutta halusin puhua suuni puhtaaksi ja tuoda kansainvälisiä esimerkkejä kielipoliittisista jutuista, joita pakkoruotsikeskustelussa voisi tuoda esille. Olen Simonin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomesta pitäisi hallinnollisesti tehdä yksikielinen valtio. Suomi olisi ainoa virallinen kieli ja ruotsi olisi saamen ja viittomakielen tapaan vähemmistökieli.

Otetaan tähän vielä lopuksi Ari "Paska" Peltosen veikeä pakina pakkoruotsia vastaan, josta kaikessa humoristisuudessaankin olennainen asia välittyy:

http://www.city.fi/artikkeli/Pakk%E5ru%E5tsi/2109/

Lisää juttuja, joissa on mukana Peltosen pakkoruotsinvastaisia näkökantoja:

* http://www.city.fi/artikkeli/Miksi+pakkoruotsia+St...

* http://www.city.fi/artikkeli/Mit%E4+sikarikkaalle+...

* http://www.city.fi/artikkeli/Henna+Virkkunen/3174/

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä kooste sinulta Janne eri maailman maista, mutta kyllä se vain on niin, ettei mitkään esimerkit muista maista hetkauta meidän armaita ruotsinkielisiämme. Heille tuo ruotsin tuputtaminen kaikille suomalaisille on se tärkein ykkös-asia.

"Iltalehden mukaan "Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia."

Mitäpä tähän itsetyytyväiseen kommenttiin voi enää sanoa? Jospa kuitenkin sen verran, että tuo maailmalla tärkeä ruotsi on vienyt meiltä aina ja joka tilanteessa yhden muun vieraan kielen oppimisen mahdollisuuden. Eihän nuo muut kielet kuten venäjä, espanja tai ranska nyt niin sivistyneitä kieliä ole, mutta voipi olla niinkin, että joku jossakin EU- maissa käydessään niitäkin kieliä kaipailisi? Voisi jopa mennä opiskelemaankin noihinkin kaukaisiin maihin, mutta kun niitä kieliä niin harva meillä edes osaa...

Toki moni tyytyy siihenkin, että kahden pienen marginaalikielen osaaminen on fiksua, mutta vapaan valinnan oikeus meiltä on törkeästi viety - voitaisiin jopa väittää, että sekin on eräänlainen ihmisoikeusrikos? - - Ja sitten taas iloinen hymynaama tähän loppuun!

Tapio Ahti

Iltalehti on kuitenkin jo hävinnyt tämän taistelun. Pakkoruotsi tulee poistumaan ja ainoa kysymys on koska. Älytöntä resurssien tuhlaamista tämä hangoittelu. Melkein yhtä älytöntä kuin pakkoruotsi.

Mikä, muuten, mahtaa olla suomenruotsalaisten määrä Suomessa. Usein viitataan tuohon noin viiteen prosenttiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomenruotsalaiskeksi voi ilmoittautua kuka tahansa. Ilmoittautuminen kannattaa, jos sillä pääsee hiukan paremmin säätiöiden ja muiden rahojen ja etujen ääreen. Minä ainakin tunnen useita suomenruotsalaisia, joiden ykköskieli on suomi ja yhteyden suomenruotsalaiseen kulttuuriin löyhät jos ei liki olemattomat.

Suomenruotsalaisuus on sinänsä hieno juttu. Suomi ei olisi mitä se on ilman hurriveljiämme.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

"Ruotsi on ainoa kieli Suomessa, joka on pakollinen oppiaine kaikilla opintoasteilla. "

Väärin! Myös suomi on pakollinen. Olisin itse paljon mielummin opiskellut historiaa tai matematiikka, kuin pakkosuomea koulussa ;) Kun suomenkieli kumminkin tuli "ilmaiseksi" hiekkalaatikolla.

"Toinen tekijä on koulutusjärjestelmän resurssit. Opetustunnit ja määrärahat ovat rajalliset."

-Jep, lopetaan se täysin turha taikauskon opettaminen julkisin varoin. Taikauskon opetukseen käytetään 3. eniten tunteja, äidinkielen ja matematiikan jälkeen perusopetuksessa.

"..perimmäistä ongelmaa eli sitä, että ruotsin opiskelu on pakollista. Useat opiskelijat ovat sitä mieltä, että eivät tarvitse ruotsia.."

Useat ovat myös sitä mieltä että matematiikka, historia, kemia fysiikka, voimistelu, biologia.... ovat täysin turhia, eikä niitä taitoja koskaan tarvitse. (Tosin tämä ei sinääsä ole argumentti ruotsinkielen puolesta.)

-Fred

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomessa ainoastaan Ruotsin kieli on joka paikassa pakollinen. Suomea ei tarvitse opiskella Ahvenanmaalla. Suomalainen voi siis valmistua ammattiin opiskelematta suomea, mutta ei opiskelematta ruotsia.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Otapas D.H. ne sinikeltaiset silmälasit päästä vähäksi aikaa.

Perusasiaa:

1. Ahvenanmaalla ei suomen kieli ole pakollinen oppiaine kouluissa.

2. Edes saamelaisalueella ei saa valita saamea ruotsin sijasta. Sielläkin on pakkoruotsi siinä kuin Itä-Suomessa.

3. Ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon on suomenkielisessä koulujärjestelmässä ruotsin kieli. Ei edes suomenkielisten oma äidinkieli ole saanut sellaista asemaa. Saati matematiikka.

4. Suomenkielisten pakkoruotsi ei ole ruotsinkielisten ihmisoikeus.

5. Ruotsinkielisten oikeudet eivät ole myöskään suomenkielisten velvollisuuksia.

6. Jos ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä olisi oikeasti yhteinen historia niin Ruotsissa liputettaisiin suomenkielisyyttä vastaavasti esim. 6.12. Koko valtakunnan alueella tietty.

Petri Haapa

Väärin, ei suomen kieli ole pakollinen, äidinkieli on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Useat ovat myös sitä mieltä että matematiikka, historia, kemia fysiikka, voimistelu, biologia.... ovat täysin turhia, eikä niitä taitoja koskaan tarvitse. (Tosin tämä ei sinääsä ole argumentti ruotsinkielen puolesta.)""

Tuo luettelo aikuisen ihmisen suusta tai kynästä alkaa olla jo aikamoista ymmärtämättömyyttä koko koululaitoksen tarpeellisuutta kohtaan? Nehän ovat tärkeimpiä oppiaineita joka ikisessä koulussa ympäri maailmaa.( ruotsia ei muuten kuulu niihin)

Johanna Fredriksson

Väärin! Ahvenanmaalla suomi ei ole pakollinen aine.

Johanna Fredriksson

Dennis:
"Useat ovat myös sitä mieltä että matematiikka, historia, kemia fysiikka, voimistelu, biologia.... ovat täysin turhia, eikä niitä taitoja koskaan tarvitse. (Tosin tämä ei sinääsä ole argumentti ruotsinkielen puolesta.)"

Itsekin ymmärrät että sinulla ei ole yhtään perustelua ruotsinkielen puolesta.

Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Jaaha. Mitäs tähän nyt sanoisi.

Vanhin lapsista opettelee jo ruotsia koulussa. Eihän se luita riko jos vähän joutuu ruotsiakin opiskelemaan. Ei noita tunteja koulussa nyt niin paljon kuitenkaan ole.

Kysymykseen mihin tarvitaan kieliä on helppo vastata kun olen ollut sekä saksassa, ruotsissa että tanskassa töissä.

Englanti on itsestään selvyys, sitten onkin pitkä gäppi mikä kieli tulee seuraavana.

Itse näkisin venäjän todella tärkeänä sekä tänä päivänä että tulevaisuudessa.

Itse kannatan kaikkia kielten opiskeluja, mutta en pakollisia, yhteiskunnan opiskelijan puolesta tekemiä.

Enemmän kuin kielivalinta mua hiertää ruotsinkielisten itsekäs etuilu korkeakoulupaikkojen suhteen. Esimerkkinä kauppatieteellinen opetus, josta liki 20% annetaan ruotsin kielellä. Miksi ei venäjäksi, saksaksi tai englanniksi? ITSEKKÄISTÄ SYISTÄ. RKP on haalinut omille kannattajilleen etuisuuksia, joista ei haluta luopua.

Nykyistä menoa ei voi millään muotoa hyväksyä.

Petri Haapa

Totta kai nyt kieliä tarvitaan, mutta älytöntä fiksata asia niin, että ruotsia sinun on opiskeltava jo peruskoulun 6. luokalta lähtien (tuntijakouudistus). Englanti riittäköön kaikille yhteiseksi vieraaksi kieleksi. Toinen kieli pitää voida valita vapaasti olkoonpa se sitten tanska, kiina tai venäjä tai ruotsi jne.

Pekka Järvinen

Ei ruotsinsuomalaisilla pitäisi olla mitään etuoikeuksia Suomessa. Tai jos on, niin miksi ne etuoikeudet pitäisi rajata vain heihin. Suomessa puhutaan jo toistasataa eri kieltä. Miksei niillekin taata samoja oikeuksia? Mikä etuoikeus ruotsinsuomalaisilla pitäisi olla yli noiden muiden vähemmistöjen? Eikö venäläisille ja virolaisillekin pitäisi samalla logiikalla taatat samat oikeudet?

Vastaus taitaa olla se, että jos muillekin vähemmistöille taataan samat oikeudet kuin ruotsinsuomalaisille, niin valtion konkurssi tuleekin heti eikä viidestoista päivä. Voihan syynä tietenkin olla sekin, että ruotsinsuomalaiset ovat niin hirveitä rasisteja, että he haluavat pitää etuoikeutensa vain itsellään.

Käsittämättömintä suomalaisten harrastamassa ruotsinkielisten paapomisessa on se, että he keskimäärin ovat 20% varakkaampia kuin suomalaiset. Miksi meidän köyhien suomalaisten on tuettava noin rikasta porukkaa?

Toivottavasti Kokoomuksen sisällä vaikuttava ruotsalaisrasistien pieni porukka jyrätään vihdoinkin vähemmistöön ja järjen ääni voittaa tuossa hallituspuolueessakin.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Onnea muuten Simon valtuustopaikasta Espoossa.

Pyydä joskus opetustoimesta laskelmat paljonko ruotsinkielinen ja suomenkielinen perusopetus maksaa per oppilas.

Ainakin Kokkolassa ja Pietarsaaresta (mistä päin olen kotoisin) ero on hyvinkin selkeä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Mitä maksaa ruotsalaisuuden päivän liputus kiinteistöyhtiöille?

Tämäkin hullutus on osa pakkoruotsikustannuksia. Säästäväisyyssyistä ei Ruotsissa ja Ahvenanmaalla liputeta suomen kielelle?

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

sitä on tehty espoossakin. peruskoulussa suomenkielinen oppilas 7800 €/v, ruotsinkielinen oppilas 7600€/v...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Kauniita" sanoja Elolta näin ruotsalaisuuden päivänä. Olisi edes odottanut huomiseen, mutta ei malttanut.

Käyttäjän simonelo kuva
Simon Elo

Haluatko vastata varsinaisiin ajatuksiini? Miksi minun olisi pitänyt odottaa huomiseen, kun käsittelemäni Iltalehden pääkirjoitus julkaistiin tänään?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Minä olen jo keskustellut riittävästi aiheesta. Iltalehden kirjoitus julkaistiin, koska tarkoitus on kai liputuspäivänä sanoa jotain ylevää ruotsinkielestä, aivan kuten Runebergin päivänä syödään runebergintorttuja vaikka vihaisi niitä runoja. Kukaan ei tosin kirjoita Runebergin päivänä mitään inhaa Runebergistä. Puutuin siis ainoastaan tyylillisiin häveliäisyysseikkoihin, mutta ei sinun, Simon, tarvitse niistä piitata. Kukin taplaa tyylillään.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #21

Suomessa on onneksi vielä sanan- ja mielipiteen vapaus Rkp:stä ja Petra Nyquististä huolimatta. Toistaiseksi ei tarvitse pyytää lupaa kummaltakaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #22

Ja mitäköhän minä olen estänyt ketään sanomasta? Pikemminkin olisi hyvä kysyä, onko tällä palstalla mahdollista kirjoittaa mitään positiivista ruotsinkielestä ilman, että hirveä ööhöttäjälauma käy niskaan? Ei voi. Kiitos.

Käyttäjän jormah56 kuva
Jorma Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Juuri näin Petra, ei todellakaan voi. Niin kuin tiedämme, on myös muutama muu sana/asia, jossa käy näin. Kiihkomieliset valtaavat maan.

Mutta minäpoika päätin Elon "suosituksesta" ostaa Iltalehden kohta kotiin mennessä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #27

"Kiihkomieliset valtaavat maan."

Entä jos tuo pakkoruotsitus onkin meistä suomenkielisistä kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista? Ainoa keino yrittää muuttaa kielilainsäädäntöämme on kirjoittaa siitä nettiin, muuta keinoa ei edes ole. Media vaikenee - korkeintaan haukkuu meitä sivistymättömiksi moukiksi, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan.

Tämä sukupolvi on jo menetetty. Ruotsi on vienyt yhden kielen paikan, mutta lapsenlapsillamme on vielä mahdollisuus kielivapauteen? Ja sillä kielivapaudella tarkoitan oikeutta valita kahdesta vieraasta kielestä sen joka parhaiten sopii heidän toiveisiinsa ja omaan uravalintaansa.

Mikä muuttuisi ruotsinkielisillä? Ei mikään. He jatkaisivat elämäänsä ruotsia puhuen, käyden koulua ruotsiksi ja vapaata kielivalintaa käyttäen - ihan niin kuin suomenkielisetkin. Kaikki voisivat olla tytyväisiä. Vai mikä mättäisi tässä teitä Hra Jorma Härkönen?

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #21

"Kukaan ei tosin kirjoita Runebergin päivänä mitään inhaa Runebergistä."

Itsenäisyyspäivä täyttäã joka paikan itsenäisyyskriittisillä kommenteilla, joulu herättää joulunvastustajat jne.

Olennaisinta asiassa on kuitenkin se, että Iltalehti julkaisi pääkirjoituksen, jota on voitava kritisoida vaikka se sinua loukkaisikin. Simon Elo kirjoitti sentään hyvin nätisti.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Petra Nyqvist: " Kukaan ei tosin kirjoita Runebergin päivänä mitään inhaa Runebergistä."

Johtunee siitä, että Runebergissä ei ole mitään inhaa. Ei ainakaan siinä merkityksessä tai siinä määrin kuin pakkoruotsissa. Se, että joutuu lukemaan äijän elämänkertaa pari sivullista historiankirjasta ja jokusen luvun Vänrikki Stoolin tarinoita äidinkielentunnilla on aivan eri asia kuin joutua opiskelemaan seitsemän vuoden ajan kieltä, jota ei todennäköisesti koskaan tule tarvitsemaan.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #70

Runebergissa on kyllä aika paljon inhaakin.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #21

Onko joku sitten kirjoittanut jotakin inhaa Kustaa II Aadolfista?

Tapio Neva Vastaus kommenttiin #21

Täytyy todeta, että Simon Elo on niin kova ihmisoikeusmies, että hän varmaan ei voi suvaita vääryyttä eikä rasismia. Siksi on vaikea kunnioittaa Gustaphus II Adolphusin kuolinpäivää sotilashautajaisten hartaudella.

No seuraavaksi voimme tietenkin keskustella, mitä hyötyä olisi ollut Ranskalle ja Ruotsille olla vastustamatta Habsburgeja antaa protestanttien hävitä.

Millainen imperialisti Kustaa II Adolf oikein oli miehiään? Oliko ollenkaan pahempi kuin Armand Jean du Plessis de Richelieu?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Armand_de_Richelieu

Teemu Tilaeus

Minun piti kirjoittaa tämän päivän kunniaksi suomenruotsalaisesta elämäntavasta, kun siihen olen osin kasvanutkin. Sitten tulivatkin nämä kaikenkarvaiset kansanpuolueet ja kansankäräjät taas esille koloistaan ja alkoivat riekkua kielipolitiikallaan, jonka tarkoituksena on mitä ilmeisemmin kaivaa koko suomenruotsalaisuuden hauta.

Eniten vahinkoa ruotsinkielisyydelle tekevät nimenomaan nämä RKPn ja folktingetin kasvatit ja näitä tahoja hännystelevät selkärangattomat nilviäiset.

Jari Jakonen

Teemu Tilaeus 6.11.2012 17:18

Kannattaa kirjoittaa, kun omaakin kasvukokemuspohjaa on. Julkaista vaikka sitten tasan kuukauden päästä! Mielenkiinnolla odotan ja luen.

Käyttäjän JohannaRuusunen kuva
Johanna Ruusunen

Nyt kirjoitit, Teemu, niin viisaita sanoja, että nostan olematonta hattuani :) Olet niin oikeassa!

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Vai menneen talven lumista täällä pitäisi keskustella. Koulussakin vaaditaan, että esim. kiistatilanteisiin puututaan heti, ei 15. päivä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Simon Elo kysyy aiheellisesti:

"Miksi muuten kieliopintojen valinnanvapaudesta ei juurikaan keskustella suomenkielisessä mediassa, ts. niiden parissa, joita pakkoruotsi koskee? Miksi asiasta kysytään ensimmäisenä esimerkiksi Folktingetilta eikä tavallisilta suomalaisilta?"

Luulisi että suomenkielisten kieliopinnoissa suomenkieliset itse olisivat ensisijaisia asianosaisia,mutta ei suinkaan. Ensisijaisia asianosaisia ovatkin ruotsinkieliset,Rkp ja Folktinget!

Pohjoismaista demokratiaa parhaimmillaan.(ironiavaroitus)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Enemmin olen huolestunut RKP:n linjasta, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö pitäisi yhdenmukaistaa. Nytkin on oikeusministerin johdolla tekeillä lakimuutoksia, joilla Suomen lainsäädäntöä saatettaisiin vastaamaan Ruotsin lainsäädäntöä. Tietenkin, kun Ruotsissa on 9.5 miljoonaa asukasta, niin jos maidemme lainsäädännöt päätetään laajemmin yhdenmukaistaa, niin suomalaisten ääni jää vähemmistöön.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

""Nytkin on oikeusministerin johdolla tekeillä lakimuutoksia, joilla Suomen lainsäädäntöä saatettaisiin vastaamaan Ruotsin lainsäädäntöä."

Koskeekohan se myös kielipolitiikkaa? Olisi sitten ainakin yksi hyvä lainmuutos tulossa meillekin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Minä jo harmonisoin Suomen ja Ruotsin lainsäädännön perusteluineen:

1) Kielienemmistön kieli on säädetty lailla valtiota ja kansakuntaa koossapitäväksi kieleksi. Kielienemmistön kieli on valtakunnan ainoa hallintokieli (Esim. lainsäädäntö kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä mikä riittää hyvin kaikille.)

2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä

3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.

4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.

5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen vanhemmat.

6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityisesti nk. vapaakouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.

7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä. Esim. voortsprookkia (Asiointitulkkaus riittää oikein hyvin)

8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.

9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan kansalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomessa tapahtuu.

10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Siten osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti ulkomaalaisia maahanmuuttajia vastaanotetaan. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirja)

11) Vähemmistökielistä ei tarvita mainintaa perustuslaissa. Muissakaan pohjoismaissa ei niistä ole mainintoja. Näin Suomen lainsäädäntö saataisiin harmonisoitua siltäkin osin skandinaaviseksi. Samalla Pohjoismaiden Neuvoston toistaiseksi tulokseton toiminta siinä suhteessa saisi tukea Suomesta.

12) Eduskunnan ainoa virallinen työkieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. (Asiointitulkkaus).

13) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (vrt. Ruotsissa ”meänkieli” ja Suomessa esim. "voortsprook".)

14) Katukilvet ja tienviitat vain kielienemmistön kielellä koko valtakunnan alueella. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voisivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)

15) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.

16) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin muissa pohjoismaissakin tehään.

17) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä

18) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-skandinaavista vanhanaikaista tapaa rekisteröidä kansalaisten äidinkieli.

19) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole lailla kielletty. Sen ansiosta Ruotsillakin on vpaaamielisen valtion maine maailmalla. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt.

Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.

20.) Mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita ei kielivähemmistöille tarvita. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on jo saanut.

Tämä malli on siis kopsattu Ruotsista mistä monta muutakin hyvää toimintamallia on siirretty Suomeen sellaisenaan. Malli on myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukainen. Pohjoismaiden Neuvostohan on vuosikymmeniä pitänyt tavoitteena pohjoismaisen lainsäädännön yhdenmukaistamista.

YHTEENVETO: Kielienemmistön kieli on syytä säätää lailla valtakuntaa koossapitäväksi pääkieleksi myös Suomessa, kuten Ruotsissa on jo viisaasti säädetty

Susanna Kinnunen

"YHTEENVETO: Kielienemmistön kieli on syytä säätää lailla valtakuntaa koossapitäväksi pääkieleksi myös Suomessa, kuten Ruotsissa on jo viisaasti säädetty"

Eiks je, Christina Gestrin?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Folktinget oli selvästi lähettänyt valokuvan lisäksi valmiin tekstinkin. Niin hyvin oli kaikki vanhat väitteet osattu ottaa mukaan, ettei toimittaja olisi millään kaikkia muistanut.

Sellaista soopaa, ettei viitsi edes kommentoida.

Yksi juttu kuitenkin. "Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään."

Suomenkielisille se onkin täysin mahdollista. Suomessa pärjää kyllä hyvin pelkällä suomella. Suomihan on de facto suomenkielinen maa.

Pieni ruotsinkielinen vähemmistö ei sen sijaan pysty "viettämään täysipainoista elämää omalla äidinkielellään" juuri missään päin Suomea, koska lähes kaikissa työtehtävissä vaaditaan hyvää suomen taitoa. Siksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei käytännössä ole ummikkoja suomentaidottomia ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset ovat pieni vähemmistö suomenkielisessä ympäristössä. Kaikki lukevat suomea koulussa ja tarvitsevat hyvää suomentaitoa ainakin työpaikallaan.

Mihin pääkaupunkiseudulla tarvitaan kalliita ruotsinkielisiä erillispalveluita, kun kaikki ruotsinkieliseksi rekisteröityneet kuitenkin vaivattomasti pystyvät käyttämään samoja suomenkielisiä palveluita kuin kaikki muutkin?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Juhlitaanhan meillä,ei tosin kaikki, jotain juutalaisen syntymääkin vaikka koko miehen olemassaolosta ole edes varmuutta,hänen "isästään" jumalasta puhumattakaan.Mikäli olisimme kunnon suomalaisia heittäisemme jeesuksen romukoppaan ja ottaisimme Väinämöisen tilalle ja loisimme myytin hänen ympärille ja vaatisimme myös muiden maiden kansalaisten palvomaan häntä.

Lauri Korhonen

Mielenkiintoinen pointti tämä "Mikäli olisimme kunnon suomalaisia". Keihin viittaat "me" ja onko sinulla tunne ettette ole?

Vaan mitä?

Sitäkään en tiedä pitäisikö kommentti tulkita täydeksi varmuudeksi Väinämöisestä ammoisina aikoina.

Jari Reinikka

Luetaanko ruotsinkielisissäkouluissa kalevalaa ollenkaan?

Tapio Neva

Mainio ajatus. Pitäisi kehittää suomalainen jumaluusoppi.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Minä arvostan ruotsinkielisyyttä Suomessa - nimenomaan yhtenä osana kulttuurimme monimuotoisuutta!
Mutta, vastustan kaksinkertaisia, ylimitoitettuja kielipoliittisia hallintorakenteita..
ja Suomen keinotekoista kaksikielisyyttä.

Mihin ruotsinkielinen kulttuuri tarvitsee ruotsinkielistä hallintokoneistoa ja jokaisen pakottamista ruotsin kielen
"riemujen" ääreen ?

Rakkauteen ei tarvitse pakottaa.
Rakkaus tulee itsestään, jos on tullakseen..

Ruotsalaisuuden päivää tullaan aivan varmasti juhlimaan myös tulevaisuudessa, myös virallisesti yksikielisessä Suomessa.

Jari Reinikka

Kulttuuri? Suomalaiset jotka ovat vaihtaneet nimensä johonkin joka kuulostaa ruotsalaiselta ja puhuvat kieltä jota ruotsalaiset eivät ymmärrä muodostavat jonkinlaisen kulttuurin??? Voiko olla enään mitään älyttömämpää...luulen että suomalaiset eivät oikein ymmärrä mitä suomenruotsalaisuus pohjimmiltaan edustaa. Tilaeukselta ja Järnefeltiltä on kuultu monesti näilläkin palstoilla mistä oikeasti on kyse. Hatun nosto heille.

Jari Reinikka

Kulttuuri? Suomalaiset jotka ovat vaihtaneet nimensä johonkin joka kuulostaa ruotsalaiselta ja puhuvat kieltä jota ruotsalaiset eivät ymmärrä muodostavat jonkinlaisen kulttuurin??? Voiko olla enään mitään älyttömämpää...luulen että suomalaiset eivät oikein ymmärrä mitä suomenruotsalaisuus pohjimmiltaan edustaa. Tilaeukselta ja Järnefeltiltä on kuultu monesti näilläkin palstoilla mistä oikeasti on kyse. Hatun nosto heille.

anna eino

Hyvä, Simon Elo! Teet rohkeasti arvokasta työtä suomenkielisten hyväksi, suurkiitos siitä. Puheenvuorosi Kultakuumeessa oli kerrassaan erinomainen, samoin ylläoleva blogisi. Tsemppiä ja menestystä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Itse asiassa maassamme tulisi olla suruliputus aina vuosittain ruotsalaisuuden päivänä 6.11. On syytä muistaa, että kyseessä on kuninkaamme Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä vuodelta 1632.

Kolmikymmenvuotinen sota, jossa kuningas kaatui, päättyi 1648 ja Westfalenin rauha merkitsi Ruotsin suurvalta-aseman lopullista vahvistusta. Sodan vielä kestäessä Suomi sai ensimmäisen kenraalikuvernöörinsä Nils Bielken. Tämä ei kuitenkaan viihtynyt Suomessa, vaan nimitti maatamme " barbaariseksi seuduksi".

Suomen virkamiesten ja poliittisten päättäjien alistuvalla suhtautumisella Ruotsiin ja ruotsinkieleen on pitkät vuosisataiset perinteensä.

Perinteitä on syytä kunnioittaa ja ehdotankin suruliputusta aina vastaisuudessa, kun juhlimme asiaan kuuluvalla hartaudella Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivää.

Susanna Kinnunen

IL jatkaa fraseologiaansa hyvin konsistentisti.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011010612964...

"Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä."

Juu ei ole, mutta jos tarve on oppia venäjää, sitä oppii paljon paremmin opiskelemalla venäjää kuin ruotsia.

Vastaavasti ruotsia ei opiskella lukemalla saksaa ja englantia.

Ruotsinkielisille suosittelisin pakkoviroa eli mahdollisuutta opiskella viroa ja sitä kautta oppia suomen kieltämättä vaikeaa objektisijaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ruotsalaisuuden päivänä tuli Paavo Lipponenkin jälleen esiin pitkän hiljaisuuden jälkeen. Meille pakkoruotsin vastustajillekin hänelle oli tänään taas tuliaisina kertoa kuinka "Suomessa on henkinen taantuma ruotsinkielisiä kohtaan".

Voi tätä ilmapiiriä, joka on niin tulehtunut vain tämän pakkoruotsin tähden!

Parasta kopioida tähän nuo Juha Vilhelm Lehtosen viisaat lauseet, joihin on helppo yhtyä.

""Minä arvostan ruotsinkielisyyttä Suomessa - nimenomaan yhtenä osana kulttuurimme monimuotoisuutta!
Mutta, vastustan kaksinkertaisia, ylimitoitettuja kielipoliittisia hallintorakenteita.. ja Suomen keinotekoista kaksikielisyyttä""

Tämäkö on tuota "henkistä taantumaa", kysyn vaan?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kaikkiin muihin rakenteisiin hallitus haluaa lisää tehokkuutta,mutta pakkoruotsi-infraan ei jostain syystä saa koskea. Pelisäännöt vaihtuvat.

-Ahvenanmaan 16 kuntaa. Yhteensä 28000 asukasta
-Dragsvik
-kaksikielisyyden rajat kunnissa

Tabuja:)

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kuka saa vuonna 2012 A.O.Freudenthal-mitalin? Eikö ole jo kokoomuslaisen vuoro? Lipponen ja Virolainenhan ovat omansa jo saaneet.

Lauri Korhonen

Lipponen valmis palvelukseen. Heti kun asia on riittävän tärkeä.

Pöö.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä ?
Mutta jotta oppisi, pitää opiskella.
Opiskelu vaatii aikaa!
Jos ruotsiin menee viisi tuntia,
kyllä se viisi tuntia on pois jostain muusta..

Vai antaako luoja tunteja lisää kansalaisen
viikkoon, jotta voisi opiskella ruotsia
ja sen LISÄKSI muita kieliä ?

Samaa fraseologiaa on käytetty, kun ihmetellään, miten yo-ruotsin vapaaehtoisuus ei ole lisännyt muiden kielten opiskelua.

No, ruotsia on yo-pakon poistumisesta huolimatta pakko opiskella viisi kurssia lukiossa. Nämä viisi kurssia ovat pois muista kielistä.

"Opiskeltavien aineiden kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja
pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä. Tämä voi vaikuttaa etenkin
poikien kiinnostukseen valita ylimääräisiä kieliä, ranskan kielen
professori Mervi Helkkula arvioi."

http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/2011/12/15/mon...

Olli Polli

Suomi ei kuitenkaan ole enää Suur-Ruotsin periferia tai Venäjän suuruhtinas kunta vaan EUn periferia.

EUssa on kymmeniä virallisia kieliä!

Näin olisi siirrettävä ruotsin erityisasema jo EUhun vedotuna syrjään ja annettava koululaisille vaihtoehdoiksi KAIKKI EUn viralliset kielet.

EUssa kun ollaan ollaan sitten eurooppalaisia.

Ymmärtääkseni ruotsin kielisillä on oikeus kieltäytyä puhumasta suomea, vaikka sitä periaatteessa osaisivatkin (onhan sitä koulussa opeteltu!).

Jos näin todella on minä kieltäydyn myös puhumasta suomea valtion virastoissa, koska tunnen tlevani paremmin toimeen saksalla tai jopa kreikalla... Hommatkoon tulkin, kun osaavat vain suomea ja ruotsia...mokomat EUn periferialaiset!

EU-kielet samalle viivalle ruotsin kanssa!

Jaakko Paavilainen

"Käsittämättömintä suomalaisten harrastamassa ruotsinkielisten paapomisessa on se, että he keskimäärin ovat 20% varakkaampia kuin suomalaiset."

Mielenkiintoista. Tämä pikku-fakta on jäänyt huomaamatta/noteeraamatta tähän saakka sveko- ja kielikeskusteluista...

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Kiitos Simon hyvästä bloggauksesta! Ihmettelin keskikaupungilla käydessäni että mikä ihmeen liputuspäivä oli kyseessä. Se kyllä myöhemmin selvisi.
En tiedä ketään aikuista, joka pärjäisi mm. kaupoissa ja pankeissa ilman aritmetiikkaa ( = se matematiikan osa, jota ala-asteella opetetaan).Itse en kovin paljon ole sitä pakkoruotsia tarvinnut, jota oppikoulussa opiskelin ja kirjoittamaankin aikanaan jouduin.
Iltalehteä tuskin kannattaa ostaa! Gestrin kuten myös opettajan aviomies Lipponen eivät näytä tuntevan nykyajan opetusmenetelmiä. Sentään koko opettajaurani aikana kielten opetusmetodit peruskoulussa ovat olleet hyviä, aivan erilaisia kuin tällaisen vanhan ihmisen kouluaikoina.
Pakkoruotsi on edelleenkin mielestäni yksi varteenotettava tekijä oppilaiden syrjäytymisessä. Kun se kielellisesti heikompi oppilas, joka ei kuitenkaan saa vapautusta kielestä, joutuu toistuvasti kokemaan itsensä apua tarvitsevana ja muita huonompana. Sensijaan peruskoulun pitäisi tarjota myös muillekin kuin kielellisesti lahjakkaille opiskelumotivaatiota lisäävää oppiainesta!!
Gustafsson taitaa olla kallellaan Ruotsiin päin. Paremmin asioita seuraavat voisivat kertoa onko epäilyssäni perää, jonka mukaan juuri SDP puolue sai jossain vaiheessa vaalitukea Ruotsin aatejärjestöltä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Pakkoruotsi on edelleenkin mielestäni yksi varteenotettava tekijä oppilaiden syrjäytymisessä. Kun se kielellisesti heikompi oppilas, joka ei kuitenkaan saa vapautusta kielestä, joutuu toistuvasti kokemaan itsensä apua tarvitsevana ja muita huonompana. Sensijaan peruskoulun pitäisi tarjota myös muillekin kuin kielellisesti lahjakkaille opiskelumotivaatiota lisäävää oppiainesta!!""

Erittäin huomionarvoinen kommentti Anita! Sama asia on tullut minunkin mieleeni kun lukee näistä lukumääräisesti varsin suurista koulupudokkaiden määristä. Erityisesti asia näyttää koskevan ammattikoulujen poikia. Ruotsissahan asia on hoidettu mallikkaasti niin, että vaikeuksia opinnoissa olevilla nuorilla on vain yksi vieras kieli, johon voi kokonaan keskittyä koko koulunsa ajan. Miksi asiasta ei puhuta julkisesti enemmän? Mikä sen estää, politiikotko? Onko aihe jotenkin kiusallinen?

Kansantaloudellisesti keskeyttäminen on iso tappio koko maallemme, mutta ennen kaikkea nuorille itselleen. Mielestäni tämä olisi yksi tärkeä tutkimuksen kohde! - - Miksi nuoret keskeyttävät opintonsa ja sen tärkeimmät syyt?

Jaakko Paavilainen

Ruotsinkieli on Suomessa rasismin TYÖKALU, jolla maa jaetaan saavaan vähemmistöön (3,8%) ja maksavaan enemmistöön (90%).

RKPn ja svekomaanien masinoima PAKKO- ja VIRKAMIESRUOTSI ovat (ex-)valloittajan ja siirtomaaisännän väline KIELIPOHJAISEN APARTHEID-POLITIIKAN ylläpitämiseksi vielä 2000-luvun 'itsenäisessä' Suomessa.

Ruotsin valtio, RKPn svekomaanit ja ruotsinkieliset säätiöt eivät koskaan tule luopumaan pakko-, tai virkamiesruotsista vapaaehtoisesti.

- Meidän pitäisi keksiä siksi jotain uutta...

Kaarina Piipponen

Tästä tuli mieleen, että onko RKP harrastanut tällaista mm. eri puolueissa, yhdistyksissä jne.

http://suomisanakirja.fi/soluttaa

niin voiko keksiä jotain vastarintatoimintaa. Tosin se ei ole niinkään uutta ja ehkä suomenkieliset ovat ehkä liian rehellisiä sellaiseen.

Pentti Juhani Järvinen

Vaarallinen on todella tuo argumentien kehitys tässä pakkoruotsin puolustamisessa. Ne ovat menossa niin päin pieliä, ettei edes syvä oja pidä puoltakaan tuosta ajoneuvosta millään tiellä.

Joku Rkp:n kaheleista, jota mm. Suomen suurin Pavelovitsi kannatti, vertasi jo pakkoruotsin vastustamista johonkin "vainoon." Mikä lie se olikaan vainoista, mutta se siis uhkasi tuota väestönosaa, sen oikeuksia.

Eihän siinä ollut mitään järkeä! Pakon vastustamisessa sitä on! Aivan erityisesti, jos kansalaiset pakotetaan uhraamaan vuosi kieliopintoaikaa sekavalle germaaniselle reunamurteelle, jolla ei ole edes kielioppia, jota ei puhuta kun yhdessä pienessä maassa, sielläkin huononpuoleisesti.

Mielenkiintoista oli myös, ettei IL:n pääkirjoituksesta näkynyt mitään keskustelua. Miksi siis tuota hullua puppua yhä pakkosyötetään? Eivätkö pakkoruotsittajat ymmärrä, miten mielisairaan hölmöjä he ovat? Minkä vuosisadan maailmassa he elävät?

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Ahtisaaren työryhmän raportissa sanotaan näin:
"Huolimatta selkeästä tarpeesta käsitellä useita kieliä, johtoryhmä ehdottaa, että hallitus aloittaa Suomen kansalliskielistä, joille perustuslaki antaa muita kieliä vahvemman aseman, mitä tulee viranomaisten kanssa asiointiin. Kansalliskielen asema on myös vahvempi muissa virallisissa yhteyksissä, kuten opetuksessa ja muussa sivistyksellisessä toiminnassa."

Näinkö siellä perustuslaissa tosiaan sanotaan? Muut opetelkoot äkkiä jonkun kansalliskielen, jos meinaavat saada tasapuolista kohtelua!

Tämä kansalliskielikikkailu on luku sinäsnsä. Esim. Ruotsissa puhutaan maan virallisesta kielestä tai pääkielestä, sanaa 'kansallinen' käytetään kansallisista vähemmistökielistä puhuttaessa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Vanha totuus: jos lehtien pääkirjoituksille myönnettäisiin huuhaa-palkintoja, sinnepä ne menisi kaikki.

Mahtoiko kirjoituksen takana olla huomion kääntäminen tapaus-Schubakista aina sytyttävään pakkoruotsiin...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset